https://yliteippaus.fi/

Vanhat rakennukset pois ja uutta tilalle vai vanha säilyttäen ja entisöiden?

Quality

Yhdistyksen jäsen
Liittynyt
18.12.2013
Vanhat, arvokkaatkin rakennukset ovat monta kertaa saaneet väistyä, joko uusien rakennusten tieltä tai vanhuuttaan ja liian kalliina korjattavaksi. Vanhoille rakennuksille on usein vaikea löytää uusi omistaja, joka pitäisi niistä huolta ja korjaisi niitä pieteetillä.

Näitä vanhoja rakennuksia löytyy kaikista kategorioista: on kirkkoja, kartanoita piharakennuksineen ja pienempien maatilojen pihapiirejä, on vanhoja liike- ja muita kaupunkimiljöiden rakennuksia, kouluja ... Lisäksi löytyy vanhoja teollisuuskiinteistöjä ja muita tuotantolaitoksia.

Paljon on purettu, mutta paljon on myös säästetty. Museovirasto laittaa jarruja oäälle ilman, että sillä olisi lainkaan taloudellisia resursseja tulea vanhan rakennuskannan korjauksia.

*******

Tässä ketjussa on mahdollista sekä pohtia periaatteellisia kysymyksiä että konkreettisia ongelmia, jotka liittyvät vanhoihin rakennuksiin. Mielenkiintoista olisi kuulla toteutuneista hankkeista, joiden avulla vanhoja rakennuksia on saatu palautettua uuteen kukoistukseen.
 
Lienen siinä mielessä harvinainen tapaus, että itselläni on ollut mahdollisuus viettää vanhoilla päivilläni ja hieman parhaassa iässänikin ollessa kesäkaudet juurillani, lapsuudenkodissani. Olisi todella surullista nähdä silmilläni sen pikkuisen hirrestä tehdyn tilan "päärakennuksen", lautavuoratun mummonmökin, 7 metriä kanttiinsa, rappeutumista tyystin purkukuntoon. Mitään museo tms. arvoahan sillä ei ole, ainoastaan tunnearvo. Toivon hartaasti, että ehtisin sen vielä nähdä täysin kunnostettuna. Onneksi ei jäljellä olevaan remppaa tarvitse tehdä yksin, kesä kerrallaan yhdessä yrittäen mennään kohti tavoitetta.

Pari täysin uuttakin rakennusta on tullut tontille tehtyä ja talousrakennuksia korjailtua. Ne uudet rakennukset ovat syntyneet puhtaasti tarpeeseen, mutta ei niillä mitään sellaista tunnearvoa ole kuin rakennuksilla, jotka olivat olemassa jo lapsuudessani.
 
Etenkin noissa suuremmissa julkisissa rakennuksissa olivatko ne sitten lopulta kuitenkaan ihan niin huonoja mitä annetaan ymmärtää? Tuollainen yksiaineinen massiivitiilinen rakenne on melkolailla ikuinen ja ollaanhan tuohon rakentamistyyliin jälleen heräämässä uudelleenkin. Ei ole enää monimutkaisia, monikerroksisia erikoismateriaaleilla tehtyjä seiniä, vaan ihan massiivi tiiltä mätetään riittävän paksulti ja se on sitten siinä. Rakenne hengittää jo ihan luonnostaan ja näin ei ole niitä surullisia sisäilmaongelmiakaan :)

https://www.hs.fi/koti/art-2000006323378.html
 
Ollaan miehestä mitä mieltä tahansa, on Björn Wahlroos mielestäni tehnyt miehen työn korjauttaessaan Joensuun kartanon päärakennuksen hienoon kuntoon https://fi.wikipedia.org/wiki/Joensuun_kartano

Tuo on omalla kotiseudulla. Siksi on tullut hieman seuratuksi.
 
Täällä osataan vastustaa viimeiseen asti jopa uuden hyvinvointikeskuksen rakentamista hiekkakentällä, jossa ei ole ollut mitään vuosikausiin. Jotkut vaativat huolellisia museokaivuita paikalle ja jarruttavat uutta viimeiseen asti.

On paikkoja, joissa turhaan säästetään vanhaa. Toista tietysti, jos joku pitää vanhan kunnossa ja on siitä valmis myös maksamaan. Oma kotipaikka saa omasta puolesta vaikka räjäyttää tai polttaa, mutta veli talon säilyttäisi. Hometta, putkia, lämmitystä ja kaikkea pientä saisi jo uusia ja rahaa palaisi.
 
Omalla kotiseudullani - tai lähialueilla - on kaksi polttavaa perunaa mitä tulee rakennusten säilyttämiseen tai uudelleen rakentamiseen.

Imatran Uimahalli. Valtavan hienolla paikalla aivan Vuoksen varrella on arkkitehtuurisesti ihan mielenkiintoinen uimahalli/urheilutalokompleksi. Uimahalli on 1960-luvulta ja urheilutalo on 1980-luvulta. Paikka on haasteellinen rakentaa ja tuohon ympäristöön on miltei mahdoton rakentaa 50 metrin allasta. Uutta suunnitellaan Salpausselän päälle lähelle Imatran Kylpylää.

https://uutisvuoksi.fi/mielipide/paakirjoitukset/6a514bc0-27e8-4e47-83f5-fcc9e0592d7e

Lappeenrannan Jäähalli.

Kisapuistossa sijaitseva halli on SM-liigan ehkä epätoimivin tuohon käyttötarkoitukseensa. Lisäksi vuotava ja heikko katto aiheuttaa päävaivaa. Lepran kaupungilla vain on rajallinen määrä valuuttaa käytettäväksi, korjako vanhaa vai rakentaako uutta? Ja jos uutta rakentaa, rakentaako keskustaan vai Kisapuistoon?
 

Liitteet

  • 315577F7-8BBD-4079-858F-FCBE1A553576.png
    315577F7-8BBD-4079-858F-FCBE1A553576.png
    53,7 KB · Katsottu: 123
  • C995E634-5791-48AA-A630-4D3C012AC5B7.png
    C995E634-5791-48AA-A630-4D3C012AC5B7.png
    33,4 KB · Katsottu: 117
Oikeasti vanhaa pitäisi vaalia ja ylläpitää kuten vanhoja kivi- ja puutaloja. Nuo 60-70-luvun betonipommit saa sen sijaan surutta räjäyttää pois, mutta sitä ei valitettavasti tehdä.
 
Auris sanoi:
Nuo 60-70-luvun betonipommit saa sen sijaan surutta räjäyttää pois, mutta sitä ei valitettavasti tehdä.
Sitä ei tehdä siksi, että niissä asuu paljon asukkaita. Vaikkapa noin 50m2 kaksion putkiremppa pintaremontteineen, kylpyhuoneen, kaappien, lattioiden ym. uusimisineen maksaa suunnilleen 50 tuhatta euroa. Vastaavan kokoinen uusi kerrostalokämppä näillä nurkin maksaa tällä hetkellä 250 tuhatta. Ei pysty, ei kykene uuteen, ainakaan tässä elämänvaiheessa.
 
kahe sanoi:
Oma kotipaikka saa omasta puolesta vaikka räjäyttää tai polttaa, mutta veli talon säilyttäisi.

Lahjoita talo veljellesi, niin pääset huolista.
 
Räpsy lauantailta. Turun tauti nakertaa börssiä. No ehkä tuon kohdalla ihan paikallaan. Äärettömän ruma rakennushan se oli.

D42-ED9-BE-816-A-43-B0-9-E1-D-517-A530025-F9.jpg
 
Quality sanoi:
Mielenkiintoista olisi kuulla toteutuneista hankkeista, joiden avulla vanhoja rakennuksia on saatu palautettua uuteen kukoistukseen.
Kotkassa on ainakin yhden rakennuksen kanssa onnistuttu ihan kohtalaisesti: https://www.hoyrypanimo.fi/muut

Yksi kotkan vanhimmista rakennuksista, jossa on aikanaan toiminut panimo. Nykyisin siellä on ravintolaa, kokoustiloja, juhlasalia, toimistotiloja jne. Taitaa olla nyt viimeisimpänä juttuna paikallisen pienpanimonkin toimintaa, eli eräässä mielessä ympyrä on sulkeutunut kun kerran panimotoiminnalla aloitettiinkin.  :)

f9c147_64e4fb37d793c150e9fec0e70657ded0.webp


 
Mika_M sanoi:
Kotkassa on ainakin yhden rakennuksen kanssa onnistuttu ihan kohtalaisesti: https://www.hoyrypanimo.fi/muut

Yksi kotkan vanhimmista rakennuksista, jossa on aikanaan toiminut panimo. Nykyisin siellä on ravintolaa, kokoustiloja, juhlasalia, toimistotiloja jne. Taitaa olla nyt viimeisimpänä juttuna paikallisen pienpanimonkin toimintaa, eli eräässä mielessä ympyrä on sulkeutunut kun kerran panimotoiminnalla aloitettiinkin.  :)
Todella upea kokonaisuus. Varmaan omistuspohja on riittävän laaja, jotta koko arvokiinteistö pysyy hyvässä kunnossa? Useinhan näissä on se ongelma, että varsin kohtuullisen kauppahinnan päälle tulevat huikeat ylläpitokustannukset, joiden kattaminen kannattavalla liiketoiminnalla ei suinkaan ole mikään itsestäänselvyys.
 
Mika_M sanoi:
Kotkassa on ainakin yhden rakennuksen kanssa onnistuttu ihan kohtalaisesti: https://www.hoyrypanimo.fi/muut

Yksi kotkan vanhimmista rakennuksista, jossa on aikanaan toiminut panimo. Nykyisin siellä on ravintolaa, kokoustiloja, juhlasalia, toimistotiloja jne. Taitaa olla nyt viimeisimpänä juttuna paikallisen pienpanimonkin toimintaa, eli eräässä mielessä ympyrä on sulkeutunut kun kerran panimotoiminnalla aloitettiinkin.  :)

f9c147_64e4fb37d793c150e9fec0e70657ded0.webp

Tuosta hoyrypanimosta tuli mieleen paikallisen sanomalehden aprillijuttu joskus 80/90-luvulla: Vanhan hoyrypanimon remontissa oli loytynyt rakenteiden valista piilossa ollut olutsammio vuosikymmenten takaa. Sammio oli taynna Ukko-olutta ja aivan juomakelpoista. Koska olisi ollut vaikeaa havittaa sita muuten, oli paatetty jakaa sammiosta olutta ilmaiseksi halukkaille omaan astiaan - oli kuulemma ollut porukkaa aamulla kanisterit mukana paikalla...
 
Tuolla vanhalla panimolla joskus käynytkin lounaalla.

Varsinkin näissä vanhoissa tehdasrakennuksissa on ongelma kun niitä haluaa ja jopa valtaa ryhmät joilla ei ole mitään tietämystä niiden kunnnosta eikä rahaa hankkia niitä eikä varsinkaan kunnostaa. Huudetaan vain että pitää suojella ja "sinne sopisi käsityöpajoja ja myymälöitä". Mutta kun villasukkia myymällä nuo ei pysy pystyssä ja jos on saneerattu pieniksi putiikeiksi niin taas uudet kalliit rempat kun saneerataan toimisto tai asuinkäyttöön.

Pitäisi heti löytää oikea käyttötarkoitus. Tampereellahan näitä punatiilitehtaitakin on ollut. Vieläkin parutaan Ilves hotellin tieltä purettua (verka?)tehdasta, Kehräsaari koki moisen putiikki kohtalon, mutta jotenkin siitä selvinnyt. Finlayson (toimistoa, ravintolaa, elokuvateatteri, museota ymv), Tampella (museo) ja Klingendahl (asuntoja & toimistoja, myymälöitä) ovat menneet suht suoraan maaliin.

Nyt ollaan muutamia miljoonia hukkaamassa purkukuntoisen VRn tavara-aseman siirtämiseksi tien tieltä muutama kymmenen metriä. Muuta ihmeellistä tuossa ei ole kuin luodinreikiä seinässä ja toiminut ilmeisesti vankien säilytyspaikkana.
 
Mielenkiintoinen aihe! Asun itse 1907 rakennetussa nikkarijugend-puutalossa, joka on vastikään korjattu perustuksia myöten uudelleen. Korjauskustannukset olivat samaa luokkaa uuden korkeatasoisen omakotitalon rakentamisen kanssa eli käytännössä ilman ulkopuolista rahoitusta mahdoton homma. Tässä tapauksessa asia hoidettiin niin, että viidestä rakennuksesta kaksi kadunvarren (hienointa) taloa suojeltiin ja loput purettiin. Kaavaa muutettiin niin, että purettujen talojen tilalle sai tehdä kerrostaloja ja yhtiö sai useamman miljoonan remonttirahat myymällä kerrostalojen rakennusoikeuden rakennusliikkeelle. Tällä tavalla saatiin järkevästi säästettyä kaksi hienoa kulttuurihistoriallisesti arvokasta taloa.
 
V. 1966 muutimme vanhempieni ostamalle maatilalle, jossa rakennukset (kuin myös metsät ja pellot) olivat päässeet pahasti rapistumaan. Päärakennus, joka oli valmistunut v. 1924, oli aikansa helmi: Harjakatto oli ristin muotoinen eli siinä oli neljä päätyä. Ikkunat olivat moniruutuiset, seinät hirrestä. Jokaisessa kuudessa huoneessa oli muurattu lämmitysuuni, ja tuvassa valtavista hakatuista kivistä rakennettu uuni.

Tuohon aikaan ei paljon arvostettu vanhaa, joten korjaussuunnitelma laadittiin siten, että kaikki vanha pantiin uusiksi tai peitettiin. Kivistä muurattua perustustakin korjattiin. Katto muutettiin -60-luvun tyyliin matalaksi ja yhdensuuntaiseksi. - Kuvissa vierassisäänkäynti v. 1966 sekä lopputulos kokonaisuudessaan n.v. 1971.

Talosta tuli samanlainen, yksioikoinen peruslättänä, joita -60-luvulla tehtiin. - Olen täysin varma, että jos vastaava  "aihio" joutuisi nyt remonttiin, jälki olisi aikalailla toisenlaista.
 

Liitteet

  • Sisäänkäynti.jpg
    Sisäänkäynti.jpg
    56,6 KB · Katsottu: 132
Moni arvokas rakennus on purettu koska tontti alla on liian arvokas. Tilalle nousee sitten rakennusoikeuden maksimaalisesti hyödyntävä uudisrakennus. Kuopiossa näin kävi Saastamoisen kulmalle
http://hotanenkale.blogspot.com/2009/09/saastamoisen-kulma.html

Itsellä on vähän vastaava kokemus pienessä mittakaavassa. Vaimon kanssa ostettiin 80-luvun alussa rintamamiestalo alle tontin hintaan koska muut ostajaehdokkaat olisivat purkaneet sen. Aika pienellä remontilla (sähköt + LVI + kellarikerroksen uusiminen + salaojat) siitä tuli ihan hyvä ja kotoisa meille koska rakenteet oli hyvässä kunnossa. Sijainti on 8 km Helsingin keskustasta hyvien liikenneyhteyksien varrella (200 m lähijunan asemalle, 150 m tulevalle Raide-Jokerin pysäkille). Nyt taloa uhkaa purkaminen koska poikani suunnittelee tontin koko rakennusoikeuden (yli 500 m2) hyödyntämistä. Purku on mielestäni tässä tilanteessa ihan paikallaan kun rintamamiestalolla on ikää jo 70 vuotta, tontin kiinteistövero on kohtuuttoman suuri eikä talon
energiatehokkuuskaan ole kehuttava.
 
Ruotsinkielisellä rannikkoalueella on ymmärretty vaalia ja kunnossapitää vanhaa rakennuskantaa, liekö noilla alueilla paremmin silmää ja arvostusta menneelle aikakaudelle? Esimerkkeinä käykööt Hanko, Kristiinankaupunki ja Tammisaari.

Vanhempani ostivat n. 15 vuotta sitten Porvoon keskustasta huoneiston 1900 -luvun alussa valmistuneesta talosta. Huoneistossa on tuolle aikakaudelle tyypillinen huonekorkeus (> 3,6 m) ja pohjaratkaisu. Tätä asuntoa remontoimme perheen voimin ja sukulaisten talkooavulla lähemmäs kaksi vuotta siten että materiaali- ja värimaailmassa tukeuduttiin pohjimmaisten maali- ja tapettipintojen paljastamaan tietoon. Lopputulosta voi pitää onnistuneena, vanhassa hengessä entisöimällä tehty mutta kuitenkin sopivasti moderneja ratkaisuja sisältäen (mm. saunan ja keittiön osalta).

Talo on täystiilitalo, paikallaan muurattu. Kiinteistö läpikävi laajan LVIS -remontin viitisen vuotta sitten ja täytyy todeta että tässä kohteessa painovoimainen ilmanvaihto toimii mainiosti ja sisäilman laatu on hyvä. Talossa on - Remun sanoja lainaten - spirittiä. :)
 
saksala sanoi:
Moni arvokas rakennus on purettu koska tontti alla on liian arvokas. Tilalle nousee sitten rakennusoikeuden maksimaalisesti hyödyntävä uudisrakennus. Kuopiossa näin kävi Saastamoisen kulmalle
http://hotanenkale.blogspot.com/2009/09/saastamoisen-kulma.html

Itsellä on vähän vastaava kokemus pienessä mittakaavassa. Vaimon kanssa ostettiin 80-luvun alussa rintamamiestalo alle tontin hintaan koska muut ostajaehdokkaat olisivat purkaneet sen. Aika pienellä remontilla (sähköt + LVI + kellarikerroksen uusiminen + salaojat) siitä tuli ihan hyvä ja kotoisa meille koska rakenteet oli hyvässä kunnossa. Sijainti on 8 km Helsingin keskustasta hyvien liikenneyhteyksien varrella (200 m lähijunan asemalle, 150 m tulevalle Raide-Jokerin pysäkille). Nyt taloa uhkaa purkaminen koska poikani suunnittelee tontin koko rakennusoikeuden (yli 500 m2) hyödyntämistä. Purku on mielestäni tässä tilanteessa ihan paikallaan kun rintamamiestalolla on ikää jo 70 vuotta, tontin kiinteistövero on kohtuuttoman suuri eikä talon
energiatehokkuuskaan ole kehuttava.
Toivottavasti tontille tulee erillisiä taloja. Rivarit tms "yhdistetyt" talot eivät rintamamiestaloalueille oikein istu.

Itse ylläpidän vielä Helsingin rintamamiestalokantaa.
 
TTO sanoi:
Toivottavasti tontille tulee erillisiä taloja. Rivarit tms "yhdistetyt" talot eivät rintamamiestaloalueille oikein istu.
Itse ylläpidän vielä Helsingin rintamamiestalokantaa.

Näissä aika usein se vaihtoehto onkin tontin lohkominen pienempiin, jopa 3 osaan. Itsellänikin on tälläinen wanhan rintamamiestalon puutarha-osuus omaksi tontikseen lohkottuna ja kun oman tupamme tuohon n. 10v sitten rakennutimme, tuo puutarha tuottoisine omenapuineen tietysti säilytettiin, vain 1 omppupuu sekä muutama lehti/havupuu jouduttiin talopaikan alta pois kaatamaan. Ja kyllä, tämäkin siis Hki:ssä :)
 
Vanhojen - suurtenkin - tonttien lohkominen ja lisärakentaminen voi vaikeutua olevien rakennusten sijoittelulla. Hyvin usein kuitenkin on onnistuttu sekä säilyttämään oleva rakennuskanta että rakentamaan uutta. Esim. 1200 m2:n tontille mahtuu sujuvasti vanhan talon lisäksi kaksi uutta, ja tontti voidaan jopa lohkoa kolmeksi 400 m2:n postimerkiksi.
 
Joo, näinhän tuo on - jaetaan tontit postimerkin kokoisiksi ja lopputulos on että jos omalla pihalla lorottelisi puo kiinni talon seinässä, olisi soiro naapurin puolella. ;D

Itselläni on käyttämätöntä rakennusoikeutta n. 60 m2, tätä saisi lisää lunastamalla tontin yhdellä sivulla olevan, kaupungin omistaman kaistaleen ja nostamalla kaavatehokkuuden 0,30:een. Sitten olisi 100 m2 rakennusoikeutta käytettävissä vaan enpä viitsi moiseen ryhtyä; täytyyhän ihmisellä olla edes hiukan fyysistä tilaa ympärillänsä.

Naapurustossa näkyy näitä 400-450 neliön postimerkkejä, tuntuu olevan ihan normaali käytäntö.
 
Meillä on ollut 525 ja 661 neliötä tontit. Hyvin ovat riittäneet asumiseen ja autokatokseen ja rouva on saanut kasvattaa kukkia ihan riittävästi. 400 on tietenkin aika paljon pienempi, mutta kyllä siihenkin talo mahtuu mikäli ei kirvesvartta ole kovin pitkästi.

 
TTO sanoi:
Toivottavasti tontille tulee erillisiä taloja. Rivarit tms "yhdistetyt" talot eivät rintamamiestaloalueille oikein istu.

Itse ylläpidän vielä Helsingin rintamamiestalokantaa.
Tässä tapauksessa rintamamiesalueesta ei oikein voi puhua koska naapuritontit on rakennettu jo täyteen paritaloja ja tiiviisti aseteltuja erillistaloja.

Tämä vielä olemassa oleva rintamamiestalo on keskellä yli 2000 m2 tonttia ja siihen on vaikea sovittaa uudisrakennuksia purkamatta vanhaa.
 
saksala sanoi:
Tässä tapauksessa rintamamiesalueesta ei oikein voi puhua koska naapuritontit on rakennettu jo täyteen paritaloja ja tiiviisti aseteltuja erillistaloja.

Tämä vielä olemassa oleva rintamamiestalo on keskellä yli 2000 m2 tonttia ja siihen on vaikea sovittaa uudisrakennuksia purkamatta vanhaa.
Kyllä, alueet ovat jo täynnä uutta täydennysrakentamista ja vanhaa on purettu pois. Joka tapauksessa tuollaisella tontilla erillistalot sopivat alueen henkeen ja ilmeeseen paremmin kuin rivari (tai paritalo).