-P-
Grand Legend
- Liittynyt
- 22.12.2013
- 8.10.2016 klo 00:31 / Biisien lyriikat / sanoitukset
Ei ole taidettu foorumilla kovin paljoa biisien lyriikoista keskustella jotenka avasin siitä ketjun. Joku jossain ketjussa joskus mainitsi että hänelle ei lyriikat/sanoitukset merkitse juuri mitään tms. ja itse samastun kyllä siihen ... pääsääntöisesti. Ei minulle sanoituksella ole juuri merkitystä ja ihan sama mitä ja mistä lauletaan. En kuuntele sanoja käytännössä ollenkaan enkä etsi niistä sanomaa tai merkityksiä tms. Ihan sama laulaako vaan että "uuuu beibi" ( ) tai vastaavaa kunhan biisi muuten on hyvä, etenkin melodialtaan ja/tai kertosäkeeltään. Jotkin sanat nyt vaan täytyy biisissä olla jotta solistilla on jotain tekemistä. Instrumentaalibändit ja -biisit tietenkin erikseen.
Muistan joskus aikoinaan 80-luvun alussa kun oli punkbändien kulta-aika Suomessa. Itse en ollut punkmiehiä ollenkaan vaan enemmänkin rokkarihemmo (nykyään kyllä kuuntelen punkkiakin sujuvasti ja lähes vaikka mitä muutakin). Punkhenkilöt aina muistuttivat että niissä punkbiiseissä on "sanomaa". Itse olin että "Hä? Mitä helevettiä, mä saan sanomat jostain muualta, musiikki on viihdettä, ei siihen mitään sanomaa tarvi tunkea". Edelleenkin olen sitä mieltä että ei musiikissa mielellään tarvi olla mitään yhteiskunnallista sanomaa ja julistamista. Semmoinen tulee jostain muuta kautta, ei sitä tarvi sotkea musiikkiin.
No, esim. Springsteen on jonkinlainen julistaja ja työväenluokan puolustaja sanoituksissaan, mutta ne sanoitukset menevät ainakin itseltäni toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, kun biisit on vaan melodiallisesti jne. muuten hyviä. Muutenkin kaukana nuo asiat näin suomalaisesta näkökulmasta. En tiedä merkkaavatko ne esim. jenkeille itselleen enemmän.
Muistuu mieleen myös joku vanha video youtubesta jossa Mikko Alatalo haastattelijana koittaa tivata Hurriganesilta että mikäs se sanoma teillä on tässä musiikissa. Kaverit kattoo vähän hoomoilasena että mitä sä oikein horiset. Lopulta Cisse vastaa jotain että ei tässä oo sen kummempaa sanomaa vaan se "sanoma" on se että jengi joraa ja pitää hauskaa
MUTTA, ei tuo omalla kohdallanikaan tuo sanoituksista piittaamattomuus koko totuus ole.
Tuli vaan tämä aihe nyt jotenkin vahvasti mieleen kun tässä olen muutaman päivän työmatkalla autossa kuunnellut Spotifysta Tuomari Nurmio & Hoedownin "Tales Of Judge Bone" -levyä. Ko. levyllä on monta hienoa biisiä mutta itselleni kolahti biisi nimeltä "Love in Laredo". Hieno biisi kaikin puolin ja oma suosikkini ko. levyllä. Siinä on myös ihan selvä tarina joka pistää kuuntelemaan myös sanoitusta; hulttion ja desperadon, Billyn, rakastuminen paikkakunnalle saapuvaan "ballerinaan". Tuomari vetää kyllä biisin niin hienosti kun vaan voi, karhealla äänellään.
Yksi sanoitus joka on minulle jäänyt elävästi mieleen on kun 2000-luvun alussa kun ajelin kotiin töistä ja radiosta tuli uusi J. Karjalaisen biisi. En tiennyt siinä vaiheessa mikä tuo biisi on mutta siinä oli mielenkiintoinen tarina. Pääsin kotipihaan mutta biisi oli vielä kesken. Oli pakko istua autossa ja kuunnella biisi loppuun mitä oli tapahtunut ja miten siinä kävi. Biisi oli "Verinen Mies".
Lähes deja-vu tuli Karjalaisen uusimman levyn "Stindebinde" kappaleesta joka pisti myös kuuntelemaan sanoja.
Junnu Vainiotahan pidetään yleisesti "sanoittajamestarina". Itselläni ei ollut joskus aikoinaan oikein mitään kosketuspintaa ko. herran kappaleisiin/sanoituksiin kun ei niihin ollut sen suuremmin kiinnittänyt huomiota. Toki tuttuja olivat ne "Matkalla Pohjoiseen", "Albatrossi", "Vanhoja Poikia Viiksekkäitä" ym. kaikille tutut kappaleet. Jossain vaiheessa sitten tuli kuunneltua Loirin Ystävän laulut ja Ystävän laulut II levyjä joilla Loiri tulkitsee Junnun sanoittamia kappaleita. Niitä kuunnellessa jollain tavalla avautui itsellenikin Junnun nerous sanoittajana ja oikeastaan tarinankertojanakin. Se nimenomaan tuli joidenkin vähemmän tunnettujen kappaleiden kautta, kuten "Heiskasen kanssa kun heiluttiin" tai "Ei ole Kööpenhamina kuin ennen" ja sitten ne tutummatkin kappaleet alkoi avautua paremmin sanoitusten kautta ja niitä piti kuunnella aiempaa tarkemmin. Riimittelyhän oli hienoa Junnulla.
Varmaankin vähemmän tunnettu laulaja/musiikin-/lauluntekijä Suomessa suurelle yleisölle on Niko Ahvonen jolla on aika hienoja ja huvittavia sanoituksia riimittelyineen ja sanoituksissa aika hyviä oivalluksia tyyliin: "Jossei mul ois huonoo onnee, ei mul ois onnee ollenkaan, ja ilman turhaa toivoo ei mullois toivookaan"
Aika friikkiosastolle menee sanoitus esim. biisissä "Piruparka".
Muutenkin pidän hänen "Suomisoul" musiikistaan. Muutaman kerran livenä ko. herran käynyt tsekkaamassa ja toimii.
Oho, tästähän tulikin pitkä stoori ...
Muistan joskus aikoinaan 80-luvun alussa kun oli punkbändien kulta-aika Suomessa. Itse en ollut punkmiehiä ollenkaan vaan enemmänkin rokkarihemmo (nykyään kyllä kuuntelen punkkiakin sujuvasti ja lähes vaikka mitä muutakin). Punkhenkilöt aina muistuttivat että niissä punkbiiseissä on "sanomaa". Itse olin että "Hä? Mitä helevettiä, mä saan sanomat jostain muualta, musiikki on viihdettä, ei siihen mitään sanomaa tarvi tunkea". Edelleenkin olen sitä mieltä että ei musiikissa mielellään tarvi olla mitään yhteiskunnallista sanomaa ja julistamista. Semmoinen tulee jostain muuta kautta, ei sitä tarvi sotkea musiikkiin.
No, esim. Springsteen on jonkinlainen julistaja ja työväenluokan puolustaja sanoituksissaan, mutta ne sanoitukset menevät ainakin itseltäni toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, kun biisit on vaan melodiallisesti jne. muuten hyviä. Muutenkin kaukana nuo asiat näin suomalaisesta näkökulmasta. En tiedä merkkaavatko ne esim. jenkeille itselleen enemmän.
Muistuu mieleen myös joku vanha video youtubesta jossa Mikko Alatalo haastattelijana koittaa tivata Hurriganesilta että mikäs se sanoma teillä on tässä musiikissa. Kaverit kattoo vähän hoomoilasena että mitä sä oikein horiset. Lopulta Cisse vastaa jotain että ei tässä oo sen kummempaa sanomaa vaan se "sanoma" on se että jengi joraa ja pitää hauskaa
MUTTA, ei tuo omalla kohdallanikaan tuo sanoituksista piittaamattomuus koko totuus ole.
Tuli vaan tämä aihe nyt jotenkin vahvasti mieleen kun tässä olen muutaman päivän työmatkalla autossa kuunnellut Spotifysta Tuomari Nurmio & Hoedownin "Tales Of Judge Bone" -levyä. Ko. levyllä on monta hienoa biisiä mutta itselleni kolahti biisi nimeltä "Love in Laredo". Hieno biisi kaikin puolin ja oma suosikkini ko. levyllä. Siinä on myös ihan selvä tarina joka pistää kuuntelemaan myös sanoitusta; hulttion ja desperadon, Billyn, rakastuminen paikkakunnalle saapuvaan "ballerinaan". Tuomari vetää kyllä biisin niin hienosti kun vaan voi, karhealla äänellään.
Yksi sanoitus joka on minulle jäänyt elävästi mieleen on kun 2000-luvun alussa kun ajelin kotiin töistä ja radiosta tuli uusi J. Karjalaisen biisi. En tiennyt siinä vaiheessa mikä tuo biisi on mutta siinä oli mielenkiintoinen tarina. Pääsin kotipihaan mutta biisi oli vielä kesken. Oli pakko istua autossa ja kuunnella biisi loppuun mitä oli tapahtunut ja miten siinä kävi. Biisi oli "Verinen Mies".
Lähes deja-vu tuli Karjalaisen uusimman levyn "Stindebinde" kappaleesta joka pisti myös kuuntelemaan sanoja.
Junnu Vainiotahan pidetään yleisesti "sanoittajamestarina". Itselläni ei ollut joskus aikoinaan oikein mitään kosketuspintaa ko. herran kappaleisiin/sanoituksiin kun ei niihin ollut sen suuremmin kiinnittänyt huomiota. Toki tuttuja olivat ne "Matkalla Pohjoiseen", "Albatrossi", "Vanhoja Poikia Viiksekkäitä" ym. kaikille tutut kappaleet. Jossain vaiheessa sitten tuli kuunneltua Loirin Ystävän laulut ja Ystävän laulut II levyjä joilla Loiri tulkitsee Junnun sanoittamia kappaleita. Niitä kuunnellessa jollain tavalla avautui itsellenikin Junnun nerous sanoittajana ja oikeastaan tarinankertojanakin. Se nimenomaan tuli joidenkin vähemmän tunnettujen kappaleiden kautta, kuten "Heiskasen kanssa kun heiluttiin" tai "Ei ole Kööpenhamina kuin ennen" ja sitten ne tutummatkin kappaleet alkoi avautua paremmin sanoitusten kautta ja niitä piti kuunnella aiempaa tarkemmin. Riimittelyhän oli hienoa Junnulla.
Varmaankin vähemmän tunnettu laulaja/musiikin-/lauluntekijä Suomessa suurelle yleisölle on Niko Ahvonen jolla on aika hienoja ja huvittavia sanoituksia riimittelyineen ja sanoituksissa aika hyviä oivalluksia tyyliin: "Jossei mul ois huonoo onnee, ei mul ois onnee ollenkaan, ja ilman turhaa toivoo ei mullois toivookaan"
Aika friikkiosastolle menee sanoitus esim. biisissä "Piruparka".
Muutenkin pidän hänen "Suomisoul" musiikistaan. Muutaman kerran livenä ko. herran käynyt tsekkaamassa ja toimii.
Oho, tästähän tulikin pitkä stoori ...