- 5.1.2022 klo 09:53 / Sähköauto vetojuhtana
Sähköautojen yhtenä heikkoutena on pidetty sopimattomuutta kärryn vetoon.
Ja koukullisia onkin ollut aika vähän tarjolla.
Mutta yhä enemmän sähköautojakin valjastetaan kärryn eteen vetohommiin.
Avataan tähän keskustelu, millaisia kokemuksia sähköautoista on ollut vetojuhtana.
Liitän oheen oman tarinamuotoisen jutun, jossa vedin kuomukärryn Tampereelta Rukalle.
Toki hieman nolottaa tällaista kevytkärryjuttua postata, Rukan vaunuparkissa näkyi Teslan Model Y ison asuntovaunun vieressä.
Mutta tässä juttu:
Lappiin peräkärryn kanssa -20°C pakkasessa
Ei onnistu, sanoi poika. Kyselin, josko he tyttiksen kanssa tulisivat Picantolla, niin mahtuisivat viisi henkeä ja kamat kahteen autoon. Ei onnistu, oli tuomio.
Thulen sovitepalat olivat Mersuun, Audiin ne eivät sovi. Jäljelle jäi Muuli tai Finnair. Finnair Helsingistä 215€. Muuli takapihalta, ilmainen.
Onnistuu.
Mutta korjataan aloitusta; ei lappiin, vaan Rukalle. Tampereelta hieman yli 700km.
Sähköautolla tarvitaan välilatauksia. Niitä tarvittiin. Keskitytään niihin, muutenhan reissu ei poikkea ilman peräkärryä ajetusta. Vaikka matka-aikaa kyllä kului lähes kohtuuttomasti. Mutta ei syy ole kärryn. Eikä sähköauton. Vaan Kirsin. Alm-Siira antoi varoituksen. Aamulla sataisi alijäähtynyttä vettä. Jäätävä ajokeli. Ehkä tämä oli onni, jonossa muiden määräämässä tahdissa edettäisiin. Ei olisi järkeä sooloilla. 400hv ei kannattaisi ulosmitata. Ettei tulisi ulosajoa.
Kuomu ja Muuli; kauheeta, sehän kuluttaa ihan hirmusti (jälkilaskennan mukaan 35,6 kWh/100km).
Mutta ei kulutus, eikä range ole tämän näytelmän pääroolissa. Unohtakaa ne.
Pääosaa näyttelee latausnopeus.
Kun rangea on sen verran, että HPC latureiden välinen 160 km onnistuu, niin latausnopeus on se, joka määrittelee matkanteon nopeuden. Mitä nopeammin hoituu välilataukset, sitä nopeammin taittuu reissu.
Nopea lataus voi toteutua kahdella tavalla;
1. pitää ladata vain vähän; minimaaliset kWh:t. Tämä ei ole juhdan, eli Audi e-tronin optimijuttu. Eikä taida olla -20°C pakkasessa kärry perässä monen muunkaan juttu.
2. iso latausteho
Now we are talking. Korkea latausteho. E-tronin bravuuri.
Kuinka kävi?
Välilataukset Jyväskylässä (21min), Kuopiossa (23min), Sukevalla (29 min) ja Suomussalmessa (27 min). Ei pettänyt e-tron bravuurinäytöksessään; keskilatausteho 122 kW. Tän ovat osanneet Audin miehet oikein toteuttaa.
Yhteensä lataustauot 1:40h. Onko se paljon? Vai vähän?
Hälvennetään aluksi, että kärryreissu Rukalle, reilu 700 km onnistui ilman draamaa. Pakkasessa, alimmillaan -25°C. Auto toimi hyvin, lämmintä piisasi sisällä, matkanopeus oli muun liikenteen tahtiin. Ihan samoin, kuin oltaisiin matkattu millä tahansa autolla. No, ehkä e-tronissa pieni vivahde-ero Picantoon. Picantossa kaksiteho penkinlämmittimet, e-tronissa kolme.
Mutta ne lataustauot; harmaantuiko hiukset? pitikö matkalaiset tainnuttaa syväuneen?
Toteuma oli jokaisen puolentoista-kahden tunnin ajon jälkeen 20-30 minuutin tauko.
Jos vertaa polttomoottoriautoon (ja polttomoottoriautollahan tauot ihan samat olipa kärryä tai ei), niin meidän porukalla ruokataukoa lukuun ottamatta välipysähdykset olisivat olleet lyhyemmät. Ehkä puoli tuntia olisi nopeammin oltu perillä polttomoottorilla.
Mutta verrataan sähköauto kärryllä vs. ei kärryä.
Ajoin saman reissun samalla e-tronilla marraskuun lopulla ilma kärryä. Kulutus pienempi, ja myös lataustauot lyhyemmät.
Marraskuu lataustauot 1:28. Nyt 1:40. eli 12 minuuttia piti peräkärryn kulutuslisän (29,4 vs 35,6 kWh/100km) kompensoimiseksi notkua pidempään latureilla.
12 minuuttia. Muuta eroa ei kärry reissuun tuonut. Korjataas, meinas unohtua; maksoihan se hieman enemmän: 7,8 vs 9,3 €/100km. Matkalatausten ladatun energian keskihinta oli 0,27€/kwh.
Ja koukullisia onkin ollut aika vähän tarjolla.
Mutta yhä enemmän sähköautojakin valjastetaan kärryn eteen vetohommiin.
Avataan tähän keskustelu, millaisia kokemuksia sähköautoista on ollut vetojuhtana.
Liitän oheen oman tarinamuotoisen jutun, jossa vedin kuomukärryn Tampereelta Rukalle.
Toki hieman nolottaa tällaista kevytkärryjuttua postata, Rukan vaunuparkissa näkyi Teslan Model Y ison asuntovaunun vieressä.
Mutta tässä juttu:
Lappiin peräkärryn kanssa -20°C pakkasessa
Ei onnistu, sanoi poika. Kyselin, josko he tyttiksen kanssa tulisivat Picantolla, niin mahtuisivat viisi henkeä ja kamat kahteen autoon. Ei onnistu, oli tuomio.
Thulen sovitepalat olivat Mersuun, Audiin ne eivät sovi. Jäljelle jäi Muuli tai Finnair. Finnair Helsingistä 215€. Muuli takapihalta, ilmainen.
Onnistuu.
Mutta korjataan aloitusta; ei lappiin, vaan Rukalle. Tampereelta hieman yli 700km.
Sähköautolla tarvitaan välilatauksia. Niitä tarvittiin. Keskitytään niihin, muutenhan reissu ei poikkea ilman peräkärryä ajetusta. Vaikka matka-aikaa kyllä kului lähes kohtuuttomasti. Mutta ei syy ole kärryn. Eikä sähköauton. Vaan Kirsin. Alm-Siira antoi varoituksen. Aamulla sataisi alijäähtynyttä vettä. Jäätävä ajokeli. Ehkä tämä oli onni, jonossa muiden määräämässä tahdissa edettäisiin. Ei olisi järkeä sooloilla. 400hv ei kannattaisi ulosmitata. Ettei tulisi ulosajoa.
Kuomu ja Muuli; kauheeta, sehän kuluttaa ihan hirmusti (jälkilaskennan mukaan 35,6 kWh/100km).
Mutta ei kulutus, eikä range ole tämän näytelmän pääroolissa. Unohtakaa ne.
Pääosaa näyttelee latausnopeus.
Kun rangea on sen verran, että HPC latureiden välinen 160 km onnistuu, niin latausnopeus on se, joka määrittelee matkanteon nopeuden. Mitä nopeammin hoituu välilataukset, sitä nopeammin taittuu reissu.
Nopea lataus voi toteutua kahdella tavalla;
1. pitää ladata vain vähän; minimaaliset kWh:t. Tämä ei ole juhdan, eli Audi e-tronin optimijuttu. Eikä taida olla -20°C pakkasessa kärry perässä monen muunkaan juttu.
2. iso latausteho
Now we are talking. Korkea latausteho. E-tronin bravuuri.
Kuinka kävi?
Välilataukset Jyväskylässä (21min), Kuopiossa (23min), Sukevalla (29 min) ja Suomussalmessa (27 min). Ei pettänyt e-tron bravuurinäytöksessään; keskilatausteho 122 kW. Tän ovat osanneet Audin miehet oikein toteuttaa.
Yhteensä lataustauot 1:40h. Onko se paljon? Vai vähän?
Hälvennetään aluksi, että kärryreissu Rukalle, reilu 700 km onnistui ilman draamaa. Pakkasessa, alimmillaan -25°C. Auto toimi hyvin, lämmintä piisasi sisällä, matkanopeus oli muun liikenteen tahtiin. Ihan samoin, kuin oltaisiin matkattu millä tahansa autolla. No, ehkä e-tronissa pieni vivahde-ero Picantoon. Picantossa kaksiteho penkinlämmittimet, e-tronissa kolme.
Mutta ne lataustauot; harmaantuiko hiukset? pitikö matkalaiset tainnuttaa syväuneen?
Toteuma oli jokaisen puolentoista-kahden tunnin ajon jälkeen 20-30 minuutin tauko.
Jos vertaa polttomoottoriautoon (ja polttomoottoriautollahan tauot ihan samat olipa kärryä tai ei), niin meidän porukalla ruokataukoa lukuun ottamatta välipysähdykset olisivat olleet lyhyemmät. Ehkä puoli tuntia olisi nopeammin oltu perillä polttomoottorilla.
Mutta verrataan sähköauto kärryllä vs. ei kärryä.
Ajoin saman reissun samalla e-tronilla marraskuun lopulla ilma kärryä. Kulutus pienempi, ja myös lataustauot lyhyemmät.
Marraskuu lataustauot 1:28. Nyt 1:40. eli 12 minuuttia piti peräkärryn kulutuslisän (29,4 vs 35,6 kWh/100km) kompensoimiseksi notkua pidempään latureilla.
12 minuuttia. Muuta eroa ei kärry reissuun tuonut. Korjataas, meinas unohtua; maksoihan se hieman enemmän: 7,8 vs 9,3 €/100km. Matkalatausten ladatun energian keskihinta oli 0,27€/kwh.