https://www.popvakuutus.fi/asiakaspalvelu/yhteistyokumppaneiden-edut?utm_source=autostadium&utm_medium=banner&utm_campaign=autovakuutus_autostadium_jatkuva&utm_content=autovakuutus_0418

Maalämpö

Quality

Yhdistyksen jäsen
Liittynyt
18.12.2013
Aiheesta on jonkin verran keskustelua muiden topiccien yhteydessä, mutta omaa aihetta en löytänyt. Joten tässä tulee. Tosin oma ideani on pikkuisen sovellettu versio, sillä mietin ensisijaisesti järveen upotettavia putkia. Tämä suunnitelma koskee siis lähes ympärivuotiseen käyttöön soveltuvaa mökkiämme, joka sijaitsee varsin lähellä rantaa. Maan laatu on harjusora, jossa "raekoko" vaihtelee hienosta aina 20 cm:iin saakka. Oletettavasti sama jatkuu mutakerroksen alla myös järven pohjassa. Ranta on suht. jyrkkä, noin kymmenen metrin päässä ei enää jalat yllä pohjaan. Ja pohja on tosiaan pehmeää, mudan paksuutta on vaikea arvioida, mutta oletan sen olevan alle puoli metriä. Veden syvyys on 2,5 - 3,5 metriä.

Maalämpöfoorumilla on jo joitakin hyviä esimerkkejä, kuten https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=3575.0 , mutta mieluusti toisin keskustelun myös tänne, jos vaikka löytyisi hyviäkin ideoita. Kaikki aiheeseen liittyvä kiinnostaa: Kustannukset, työmäärä jne. Myös se kiinnostaa, miten laaja alue pitää tärvätä putkiston asentamisessa.

The floor is yours!
 
Heti alkuun - omaa kokemusta keruuputkiston toimivuudesta ei ole, putkistorakentaminen sen sijaan on tuttua. Miettisin alkuun vesistöasennukseen tarvittavan luvan, painotuksen määrän sekä nosteen että työtekniikan osalta (etanoliliuoksen tiheys, mahd. putkeen kertyvä jääkerros, pohjamuodot/taitteet) ja rantaäyrään aukaisutarpeen. Lämmönsiirto on varmaan hyvä, mutta säilyykö se hyvänä vuosien saatossa? (ks. viimeinen kommentti) https://www.masinistit.com/keskustelupalsta/viewtopic.php?f=2&t=103592&sid=b2b0b757e1a4f6b610f9fd6c29c54ba6&start=20
 
Kevyet olivat "ohjeeni". Lähinnä halusin kertoa kartoituksen tärkeyden, esim. mikä seinämävahvuus keruupiiriin pitää valita. Jos asennuspaikka on helppo, keruupiiriin tarkoitettuja ohennettuja putkia löytyy esim. kauppanimeltä Meltex. Mitoitukseen voi netistä poimia alkutarkastelua varten suuruusluokkatietoja (ks. esim. Nibe), myös tarjouspyynnön kautta saa kokonaisnäkemystä. Energiakaivo on kompakti ja toimiva ratkaisu - sitä kannattaa kuljettaa vaihtoehtona rinnalla...
 
Classic sanoi:
Energiakaivo on kompakti ja toimiva ratkaisu - sitä kannattaa kuljettaa vaihtoehtona rinnalla...

Olisi varmaan ollut taloudellisinta ja järkevintä asentaa se mökin alle - mutta silloin oli ihan riittävästi muutakin rahanmenoa, joten jäi toteuttamatta. Mökin takana on kyllä sileä nurmialue, jossa harjusora pohjalla, mutta se on varattu jätevesikaivoille ja imeytyskentälle. Tällä hetkellä tuntuu, ettemme kovin isoja kaivutöitä halua tontille, kun se vastikään on saatu edes välttävän siistiksi.
 
Tuttavilla on Päijänteellä järvivesilämmitys. Kaikki yksityiskohdat eivät ole tiedossani, mutta satoja metrejä muoviputkea on kohtuullisen syvällä ja hyvin on toiminut jo kohta 20 vuotta.
 
Tuollaiseen soraan on on energiakaivon poraus hinnakkaampaa kun joudutaan putkittamaan koko matka, ellei jossain vaiheessa tule kallio vastaan.
 
Jysky sanoi:
Tuollaiseen soraan on on energiakaivon poraus hinnakkaampaa kun joudutaan putkittamaan koko matka, ellei jossain vaiheessa tule kallio vastaan.

Poraus on muutenkin kallein työsuorite ja paljon maata tai hiekkaa ennen kalliota tulee erittäin kalliiksi. Aikoinaan yhdellä kiinteistöllä oli onneksi vain 3 metriä savea kallion päällä, tosin kaivoja tuli kaksi, joten hieman nosti hintaa.
 
Volvo67 sanoi:
Poraus on muutenkin kallein työsuorite ja paljon maata tai hiekkaa ennen kalliota tulee erittäin kalliiksi.

Muun muassa tästä syystä haluaisinkin ensin kartoittaa järveen sijoitettavan putkiston mahdollisuutta.
 
antsu sanoi:
Tuttavilla on Päijänteellä järvivesilämmitys. Kaikki yksityiskohdat eivät ole tiedossani, mutta satoja metrejä muoviputkea on kohtuullisen syvällä ja hyvin on toiminut jo kohta 20 vuotta.

Porukoiden mökillä eteläisen Saimaan olosuhteet (veden pinnan korkeuden vaihtelut, aallot, tuulet, virtaus, jäät...) olivat liikaa veteen upotetulle järjestelmälle. Tilalle tuli pari kallioreikää, nyt on pelittänyt hyvin.
 
Quality sanoi:
Tämä suunnitelma koskee siis lähes ympärivuotiseen käyttöön soveltuvaa mökkiämme, joka sijaitsee varsin lähellä rantaa.

Miten se mökki tällä hetkellä lämpiää..? Ts. miten se maasta/järvestä tuleva energia olisi tarkoitus mökissä hyödyntää?
 
Antza sanoi:
Miten se mökki tällä hetkellä lämpiää..? Ts. miten se maasta/järvestä tuleva energia olisi tarkoitus mökissä hyödyntää?

Mökki lämpiää ensisijaisesti takalla. Toiseksi on ilmalämpöpumppu ja kolmanneksi sähköpatterit. Patterit on mitoitettu riittämään yksinkin, mutta säästösyistä järjestys on tuo. Sähköä kuluu muutenkin ihan riittävästi.
 
Quality sanoi:
Muun muassa tästä syystä haluaisinkin ensin kartoittaa järveen sijoitettavan putkiston mahdollisuutta.


Entä sysyteemi jossa maalla reilun kokoinen kaivo/allas routarajan alapuolella jonne kierrätetään pumpulla järvestä vettä jäätymisrajan alapuolelta ja kaivossa on "lämmönvaihdin" josta sitten energiaa maalämpöjärjestelmään?

Noin ei tarvitse kovinkaan pitkälle imu ja poistoputkea viedä veteen - saman verran kuin esim kasteluvesiputki tms.
Helpompaa kun ei luvitusta tms.?
 
Jos ei vesikiertoista lämmitystä eikä varaajaa, niin turha suunnitella maalämpöä. Jokin ilp tyylinen puhallinkonvektori/maalämpö ratkaisu oli joskus, mutta en tiedä mitä sille kuuluu.

Olikos vielä niin, että keruupiirin glykoli piti olla luontoystävällistä, jos se vesistöön upotetaan? Kalliimpaa nestettä varmastikin.
 
Joo, sillä juuri kysyin että tukeeko olemassa oleva lämmitysjärjestelmä järkevästi tuon energian hyödyntämistä.
 
Olisko kuitenkin ihan etanolipohjaista kuten normaalitkin keruupiirien nesteet. Ei toki mukavaa jos tynnyrillinen viinaa valahtaa järveen, mutta aika äkkiä se laimenee.

Mielenkiintoista olisi kuulla enemmän näistä järvikeräimistä käyttäjiltä että miten on pelannut ja mikä on ollut keruun lämpötila talven kylmimmillä keleillä. Noihin porareiden juttuihin pitää suhtautua aina varauksella.
 
Mikä vesistö on kyseessä? Saimaan pinnankorkeuteen vaikuttaa myös juoksutus.
Mäkeä lähistöllä ja siinä kalliota?
 
Nykyään kerätään keruuputkistolla lämpöä mitä erikoisemmista paikoista. Isot karjatilat hyödyntävät paskankin lämmön lietekanaviin asetetuilla keräimillä. Kannattaiskohan kunnallisten puhdistamojen hyödyntää myös viemäreiden lämpöä johonkin ?
 
Volvo67 sanoi:
Nykyään kerätään keruuputkistolla lämpöä mitä erikoisemmista paikoista. Isot karjatilat hyödyntävät paskankin lämmön lietekanaviin asetetuilla keräimillä. Kannattaiskohan kunnallisten puhdistamojen hyödyntää myös viemäreiden lämpöä johonkin ?
Ei huolta, kyllä sitä lämpöä puhdistamojen kautta jo kerätään.
https://www.hel.fi/uutiset/fi/helsinki/hukkalampo+entista-paremmin-hyodyksi
https://www.fortum.fi/puhdasta-lampoa-jatevedesta
 
Quality sanoi:
Varaaja on ainoastaan käyttövettä varten. Taitaa tämä case olla aika pian closed.
Jonkinlainen vesikiertoon perustuva lämmitysjärjestelmä on käytännössä edellytys, että hankkeessa on järkeä. Jos tuo puoli olisi kunnossa, "lonkalta" ehdottaisin ensimmäisenä ilma-vesi-lämpöpumpun (vai mitä vesi-ilpoja nyt ovatkaan) tutkimista.