https://www.popvakuutus.fi/asiakaspalvelu/yhteistyokumppaneiden-edut?utm_source=autostadium&utm_medium=banner&utm_campaign=autovakuutus_autostadium_jatkuva&utm_content=autovakuutus_0418

Uhanalaisten eläinten rauhoittaminen

tet

Legenda
Liittynyt
24.4.2017
billy.gif sanoi:
Täällä meillä tuollaisesta alkaisi aivan jäätävä älämölö - ja nimenomaan maailmanpelastajavihreiden riveissä, vasemmiston kompatessa vahvasti mukana. Täällä meillä kun mielummin maksatetaan miljoonavahingot yhteiskunnalla kuin tehdään asialle mitään.

Eli sekö on ihan ok, että rikotaan kansainvälisiä sopimuksia, kunhan se tehdään hyvän asian puolesta? Mihin vedetään raja sopimusten rikkomisessa? Tulee ihan mieleen eräs presidentti tuolta ison meren takaa. Hänen mielestään on ihan ok valehdella suurin piirtein joka lauseessa, kunhan sen tekee oikean asian puolesta.

Itse näen asian niin, että sovituista asioista on pidettävä kiinni. Toki sopimuksia voi ja pitää muuttaa, jos ne ovat selvästi ajastaan jäljessä. Kuten tämä valkoposkihanhien suojelustatus.
 
tet sanoi:
Eli sekö on ihan ok, että rikotaan kansainvälisiä sopimuksia, kunhan se tehdään hyvän asian puolesta? Mihin vedetään raja sopimusten rikkomisessa? Tulee ihan mieleen eräs presidentti tuolta ison meren takaa. Hänen mielestään on ihan ok valehdella suurin piirtein joka lauseessa, kunhan sen tekee oikean asian puolesta.

Itse näen asian niin, että sovituista asioista on pidettävä kiinni. Toki sopimuksia voi ja pitää muuttaa, jos ne ovat selvästi ajastaan jäljessä. Kuten tämä valkoposkihanhien suojelustatus.

"Sopimuksia" jotka tyhjäpäät EU:ssa ovat tehneet vailla mitään järkeenkäypää syytä, esimerkkinä vieraslaji joka sekä tuhoaa että aiheuttaa miljoonien vahinkoja kotimaiselle maanviljelylle. Toki näillä asioillahan ei ole mitään merkitystä, koska direktiivi eli "sopimus" jonka jotkut ns. fiksut ovat saaneet jossain aikaiseksi.

Kyllä, juuri näin ja seuraavaksi kävellään silmät kiinni lankulta mereen  :D
 
billy.gif sanoi:
"Sopimuksia" jotka tyhjäpäät EU:ssa ovat tehneet vailla mitään järkeenkäypää syytä, esimerkkinä vieraslaji joka sekä tuhoaa että aiheuttaa miljoonien vahinkoja kotimaiselle maanviljelylle.

Kuten jo tuossa aiemmin mainitsin, niin kyseinen suojelusopimus ei ole mikään EU:n juttu. Se on lähtöisin YK:sta, ja siinä on mukana aika paljon muitakin valtioita.

https://en.wikipedia.org/wiki/Agreement_on_the_Conservation_of_African-Eurasian_Migratory_Waterbirds
 
HS:ssä oli kirjoitus, että nuo peltoja tuhoavat tuhannet hanhet ovat muuttomatkalla kohti pohjoista
ja pysähtyvät vain syömään.
Silloin ei niiden ampuminen tai muukaan paljon auta, tuo idea, että laitettais ruokaa johinkin paikkoihin,
vois olla ihan toimiva idea, jos valtio tulis mukaan kustannuksiin. Ne ovat oppivia sen suhteen, mistä ruokaa löytyy.
Täällä hesassa lähinnä likaavat paikkoja.
 
billy.gif sanoi:
"Sopimuksia" jotka tyhjäpäät EU:ssa ovat tehneet vailla mitään järkeenkäypää syytä, esimerkkinä vieraslaji joka sekä tuhoaa että aiheuttaa miljoonien vahinkoja kotimaiselle maanviljelylle. Toki näillä asioillahan ei ole mitään merkitystä, koska direktiivi eli "sopimus" jonka jotkut ns. fiksut ovat saaneet jossain aikaiseksi.

Kyllä, juuri näin ja seuraavaksi kävellään silmät kiinni lankulta mereen  :D

Ahh, tätä itkun määrää... ;D

Kuten tuossa aiemmin todettiin pohjaa valkoposkihanhen suojelu kansainvälisiin säädöksiin, jotka toki ovat osittain aikansa eläneitä. Siksipä ELY-keskus voi myöntää poikkeuslupia näidenkin kannan harventamiseen, lisäksi löytyy useampia vaihtoehtoisia kikkoja millä linnut ohjataan muualle, ja jopa yhdistys mikä makselee korvauksia aiheutetuista haitoista.

Toisekseen, valkiposkihanhi ei ole vieraslaji, vaikka *tumainen paikoitellen onkin.
 
billy.gif sanoi:
"Sopimuksia" jotka tyhjäpäät EU:ssa ovat tehneet vailla mitään järkeenkäypää syytä, esimerkkinä vieraslaji joka sekä tuhoaa että aiheuttaa miljoonien vahinkoja kotimaiselle maanviljelylle. Toki näillä asioillahan ei ole mitään merkitystä, koska direktiivi eli "sopimus" jonka jotkut ns. fiksut ovat saaneet jossain aikaiseksi.

Kyllä, juuri näin ja seuraavaksi kävellään silmät kiinni lankulta mereen  :D
Jos lajin uhanalaisuus ei ole järkeenkäypä syy, niin ei sitten mitään. Ei varmaan mitään muutakaan lajia sitten tarvitse suojella?
 
Eikö näitä pysty koirilla karkoittamaan ? Bordercollie tai Australian paimenkoira hommiin ja hanhet lentoon kohti pohjoista !
 
Luulenpa, ettei pelkkä ”hanhipeltojen” tekeminen paljon auta jos ei lintuja samalla metsästetä luvattomilta pelloilta.
 
rka1 sanoi:
HS:ssä oli kirjoitus, että nuo peltoja tuhoavat tuhannet hanhet ovat muuttomatkalla kohti pohjoista
ja pysähtyvät vain syömään.
Silloin ei niiden ampuminen tai muukaan paljon auta, tuo idea, että laitettais ruokaa johinkin paikkoihin,
vois olla ihan toimiva idea, jos valtio tulis mukaan kustannuksiin. Ne ovat oppivia sen suhteen, mistä ruokaa löytyy.
Täällä hesassa lähinnä likaavat paikkoja.
Kannattaa mennä jo sitten nyt huutelemaan "hanheksi" , mihin linnut saavat mennä.....
 
arska sanoi:
Jos lajin uhanalaisuus ei ole järkeenkäypä syy, niin ei sitten mitään. Ei varmaan mitään muutakaan lajia sitten tarvitse suojella?
Tuolla logiikalla Suomalaiset tulisi julistaa Euroopassa uhanalaisiksi.
 
rka1 sanoi:
Silloin ei niiden ampuminen tai muukaan paljon auta, tuo idea, että laitettais ruokaa johinkin paikkoihin,

Olen suorastaan varma, että kyllä auttaa.
Siitä kun haulikolla pari pudottaa niin kyllä jatkavat matkaansa eteenpäin loput.
 
Mörkö sanoi:
Tuolla logiikalla Suomalaiset tulisi julistaa Euroopassa uhanalaisiksi.
Millä logiikalla?  Niitä on niin vähän, että laji on julistettu uhanalaisiksi. Ja vaikka suomalaisia olisikin mielestäsi (tai jonkun muun mielestä) liikaa, ei niitäkään saa ampua. Vaikkei ollakaan uhanalaisia.

Mutta luin jostain, että noita hanhia olisi nykyään noin miljoona ja kanta on elpynyt uhanalaiseksi julistamisen jälkeen. Sikäli voisi tietenkin olla aiheellista tarkistaa tilannetta. Varmaan uhanalaisuuteen kuuluu muitakin asioita, kuin pelkkä määrä
 
Varmaan uhanalaisuuteen kuuluu muitakin asioita, kuin pelkkä määrä
Varmaan, mutta mitä?

Liian paljon on mutuilua näiden suojeluasioiden ympärillä, kuten tässäkin lainatussa kommentissa.
Vaikuttaa siltä, että suojelun parhaat asiantuntijat löytyy lähiöpubeista sun muista paikoista, joissa luontoa nähdään ja kuullaan median kautta ja vihreiden vaalipuheissa.
 
jkvi sanoi:
Varmaan, mutta mitä?

Liian paljon on mutuilua näiden suojeluasioiden ympärillä, kuten tässäkin lainatussa kommentissa.
Vaikuttaa siltä, että suojelun parhaat asiantuntijat löytyy lähiöpubeista sun muista paikoista, joissa luontoa nähdään ja kuullaan median kautta ja vihreiden vaalipuheissa.
Kirjoitin sen siksi, etten tiedä. Olisin toki voinut käyttää sanaa ”luultavasti” tai sanoja ”voi olla, että”. Jos sinä tiedät mitä siihen kuuluu, voit vaikka kertoa meille muillekin, niin loppuu se mutuilu

Edit: tai voin minäkin sen tähän laittaa

https://fi.wikipedia.org/wiki/Uhanalaisuus
 
jkvi sanoi:
Varmaan, mutta mitä?

Liian paljon on mutuilua näiden suojeluasioiden ympärillä, kuten tässäkin lainatussa kommentissa.
Vaikuttaa siltä, että suojelun parhaat asiantuntijat löytyy lähiöpubeista sun muista paikoista, joissa luontoa nähdään ja kuullaan median kautta ja vihreiden vaalipuheissa.

Onko sinulla faktaa? Mä vaan sillä, kun olen ulkona tästä keskustelusta, mitä nyt vähän jotain otsikoita nähnyt. Itse olen sillä kannalla, että ei ny huvikseen sovi ammuskella, mutta on kai viljelijöillä oikeus suojella omaisuuttaan. Kumpaan suuntaan kallistun, en tiedä. Joku tunteella heitetty kommentti, tai suora vittuilu ei vakuuta. Olisi siis kiva nähdä jotain faktaa.
 
Tuossahan tuota jo arskan laittamana. Jos lintuja on pellot mustanaan niin ei se mikään harvinainen ole.

Toinen hyvä esimerkki on mm. pieni metsäkanalintu, Pyy. Se on jossakin sinisessä/punaisessa uhanalaiskirjassa määritelty harvinaiseksi. Sitä on kuitenkin määrällisesti paljon enemmän metsissä kuin vaikkapa metsoja. Pyyn saalismäärät on kutakuinkin Suomessa tuplat verrattuna metsoon.

Kolmas esimerkki on lähes viikoittain keltaisten lehtien uutsiotsikoissakin oleva ahma. Löytyy koko valtakunnasta ja runsaslukuinen. Kanta-arvio on luke:n hihasta vetämä ja sillä perustellaan sen harvinaisuutta. Ahmalla ei ole muuta vihollista kuin poromies ja niitä ei ole poronhoitoalueen ulkopuolella. Eikä rangaistuksen pelossa poronhoitoalueellakaan poromiehestä ole kovin suurta uhkaa.
 
arska sanoi:
Millä logiikalla?  Niitä on niin vähän, että laji on julistettu uhanalaisiksi. Ja vaikka suomalaisia olisikin mielestäsi (tai jonkun muun mielestä) liikaa, ei niitäkään saa ampua. Vaikkei ollakaan uhanalaisia.

Mutta luin jostain, että noita hanhia olisi nykyään noin miljoona ja kanta on elpynyt uhanalaiseksi julistamisen jälkeen. Sikäli voisi tietenkin olla aiheellista tarkistaa tilannetta. Varmaan uhanalaisuuteen kuuluu muitakin asioita, kuin pelkkä määrä

Määrä on kasvanut 10% vuodessa, joka on yllättänyt jopa tutkijat. Siitä voi päätellä minkälainen ongelma on 10 vuoden päästä.
 
Tuo on käsittääkseni aika lyhytaikainen ongelma, mutta kerralla aika raju. Minulla kun ei peltoja ole, en istuskele puistoissa odottamassa linnunpaskaa päälleni, niin en oikein osaa muodostaa tästä mielipidettä. Liekä hallituksellakaan, mutta päättävät sen perusteella, kuka osaa lobata parhaiten.
 
Valkoposkihanhista vähän tarkemmin juttua:

Valkoposkihanhi
Levinneisyys ja kannankehitys
valkoposkihanhi_i

Valkoposkihanhen levinneisyys kattaa lähes koko Suomen rannikkoseudun. Saariston levinneisyysalue laajeni 2000-luvulla, ja laji aloitti pesinnät myös sisämaan järvillä. Pesimäkanta on tiheimmillään pääkaupunkiseudun ja Turun saaristoissa.

Valkoposkihanhi pesi pitkään vain arktisella tundralla, missä kanta keskittyi Barentsinmeren ympäristöön. Itämerellä laji pesi ensi kerran 1970-luvun alussa, ja levittäytyminen kiihtyi 1980-luvulta alkaen. Suomen ensimmäinen pesintä todettiin vuonna 1981, mutta vielä vuonna 1995 Suomessa pesi vain kolmisenkymmentä valkoposkihanhiparia.

Valkoposkihanhen pesimäkanta on kasvanut voimakkaasti 2000-luvulla. Suomen pesimäkannan kooksi arvioidaan (v. 2015) enintään 5 000 paria. Suomalaisten valkoposkihanhien syyskanta käsittää (v. 2016) pääkaupunkiseudulla yli 10 000 yksilöä ja koko Suomessa lähes 30 000 yksilöä. Pääkaupunkiseudun syksyisissä parvissa tavataan satoja tai jopa tuhansia valkoposkihanhia.

Myös arktisen alueen populaatio on ollut voimakkaassa kasvussa, ja lajin maailmankannaksi arvioidaan jo puoli miljoonaa yksilöä. Merkittävä osa arktisesta kannasta muuttaa Suomen kautta sekä keväällä että syksyllä. Muuttomatkallaan ruokailevissa parvissa tavataan syksyisin tuhansia tai jopa kymmeniätuhansia yksilöitä Itä- ja Kaakkois-Suomen sekä Uudenmaan peltoaukeilla. Myös keväisin määrät voivat toisinaan kohota suuriksi. Säännölliseksi muuttunut muutonaikainen levähdysilmiö on syntynyt vasta 2000-luvulla.

Valkoposkihanhia. © Eija Putkuri
Valkoposkihanhet voivat muuttoaikoina esiintyä tuhansien yksilöiden parvissa. Lajin tunnistaa parhaiten harmaankirjavasta selkäpuolesta ja laajalti vaaleasta poskesta. © Kuva: Eija Putkuri
Elintavat
Valkoposkihanhet muuttavat lounaaseen pääosin lokakuussa. Valtaosa hanhista talvehtii Alankomaissa ja Saksassa. Suomessa pesivät valkoposkihanhet palaavat keväällä pääosin huhtikuussa.

Venäjän arktisilla alueilla pesiviä valkoposkihanhia saapuu Suomen ruokailualueilleen syyskuulta alkaen ja keväällä huhtikuun jälkipuoliskolla ja toukokuussa. Arktisten valkoposkihanhien parvet ruokailevat viljelyalueilla syksyisin pisimmillään kuukauden päivät ja keväisin epäsäännöllisemmin pari viikkoa.

Valkoposkihanhi pesii sekä rannikon tuntuman metsäisillä saarilla että karuilla ulkoluodoilla. Laji pesii usein pienissä yhdyskunnissa, jotka käsittävät Suomessa enimmillään muutamia kymmeniä pareja. Valkoposkihanhi pesii ensi kerran kahden tai kolmen vuoden ikäisenä ja voi elää rengaslöytöjen mukaan lähes 30-vuotiaaksi.

Valkoposkihanhi munii pääosin toukokuussa. Haudonta kestää vajaan kuukauden, ja poikaset jättävät pesän pian kuoriutumisen jälkeen. Poikaset saavuttavat lentokyvyn noin puolentoista kuukauden ikäisinä pääosin elokuun alkupuolella, minkä jälkeen pesueet voivat siirtyillä ranta-alueilta myös viljelyalueille. Valkoposkihanhen pesimäaikainen ravinto koostuu enimmäkseen vihreistä kasvinosista.

Valkoposkihanhi ja peltoviljely
Valkoposkihanhet ovat aiheuttaneet taloudellista haittaa keväisin ja syksyisin kerätessään vararavintoa pesinnän aloitusta tai muuttomatkan jatkamista varten. Keväällä satotappioita on aiheutunut toukokuussa etupäässä rehunurmelle ja sekä syysrukiin että -vehnän oraille. Myös hanhien ulosteet ovat heikentäneet rehunurmisatoa rehupaaleihin kulkeutuessaan. Syksyllä satotappioita on aiheutunut ainakin syysrukiille ja jonkin verran ohralle ja rehunurmelle.

Ratkaisumalleja
Valkoposkihanhen aiheuttamat haitat keskittyvät usein tietyille peltoalueille, joilla ruokailee suurempia hanhimääriä erityisesti Itä- ja Kaakkois-Suomessa sekä Uudellamaalla. Haittoja on mahdollista ehkäistä:

käyttämällä mahdollisimman aikaisin tuleentuvia viljalajikkeita, jotta sato saadaan korjattua ennen syksyisten hanhien merkittävää kerääntymistä.
kyntämällä korjatut viljapellot mahdollisimman myöhään, koska hanhet ruokailevat mielellään sänkipelloilla, mistä ne etsivät varisseita jyviä ja muuta ravintoa.
perustamalla erityisiä peltolohkoja hanhien houkuttelemiseksi pois saman peltoalueen muilta lohkoilta, joilla hanhet ovat aiheuttaneet haittaa. Hanhipeltojen perustamisella voidaan ehkäistä haittoja varsinkin keskeisillä ruokailualueilla. Lohkojen suunnittelussa tulee huomioida:
Hanhien houkuttelemiseksi lohkon pinta-alan tulisi olla joitain hehtaareita; lohkon suurentaminen esim. vähintään viiteen hehtaariin houkuttelee hanhia tehokkaammin.
Lohkot sijoitetaan peltoaukean rauhalliselle keskiosalle, jossa maapetojen ja ihmisen vaikutus on vähäisempää.
Ainakin yhdellä lohkolla kasvatetaan ohra-hernekasviseosta.
Ainakin yhdellä ohra-hernekasvilohkon viereisellä lohkolla kasvatetaan monivuotista rehunurmea, joka soveltuu hyvin hanhien ruokailuun ja lepäilyyn.
Houkutuslohkojen ympärille kylvetään kauralohkot, jotka eivät ole niin houkuttelevia hanhille.
Mahdollisuuksien mukaan hanhia voi myös erikseen ruokkia houkutuslohkoilla esim. ohralla.
Passiiviset karkotusmenetelmät, kuten pelätinpallot tai lippu- ja nauhapelotteet ovat osoittautuneet melko tehottomiksi lajina varsin kesyn valkoposkihanhen kohdalla.

Valkoposkihanhi ja virkistysalueet
Kaupunkien virkistysrannat ja rantojen piha-alueet tarjoavat valkoposkihanhille helpot olosuhteet ruokailuun ja poikueiden kasvattamiseen. Taajamissa hanhille erityisen soveliaat valkuaispitoiset nurmilajikkeet pidetään leikkaamalla nuorina, jolloin kasvukausi jatkuu syyskylmille hanhien muutolle lähtöön saakka.

Valkoposkihanhen runsastuminen aiheuttaa kiistoja, koska hanhiparvien ulosteet haittaavat erityisesti rantanurmien virkistyskäyttöä. Paikoin myös uimarannat ovat valkoposkihanhien suosittuja lepäilypaikkoja. Golfkentillä ruokailevat valkoposkihanhien parvet aiheuttavat ulosteillaan nurmen sottaantumista elokuulta alkaen. Vaikka ulosteet aiheuttavat hygieniahaittoja, merkittävää tautiriskiä ei ole selvityksissä havaittu. Hanhiemot voivat puolustaa poikasiaan rohkeasti ihmisen tullessa liian lähelle mutta eivät ota kosketusta niitä väistävään ihmiseen.

Toisaalta osa ihmisistä pitää valkoposkihanhia myös kaupunkikuvaa elävöittävänä nähtävyytenä. Huhti- ja toukokuussa nurmilla laiduntavat pesintäänsä valmistautuvat hanhet ja pesimättömät ns. luppohanhet. Hanhipoikueita saapuu pesimäluodoiltaan rantanurmille jo poikasten ollessa pieniä toukokuun jälkipuoliskolta alkaen. Vasta poikasten saavutettua lentokyvyn elokuussa hanhiperheet siirtyvät ajoittain viljelyalueille laiduntamaan.

Ratkaisumalleja
Piha-alueen rannan aitaaminen esimerkiksi puolen metrin korkuisella siirrettävällä puutarhaverkko-aidalla on tehokas keino estää hanhipoikueiden ruokailua nurmella, mutta ei tehoa välttämättä poikasettomiin aikuisiin hanhiin, jotka ovat lentokykyisiä. Isompien nurmialueiden aitaamista kokonaan umpinaisiksi tulisi välttää, jotta sisäpuolelle mahdollisesti päässeet hanhet löytävät ulosmenoaukkoja.

Valvotuilla uimarannoilla uimavahdit voivat hygieniasyistä pelottaa valkoposkihanhet pois rannalta. Saman henkilön toistuvat pelottelut ovat tehokkaimpia, varsinkin jos vaatetus pidetään samanlaisena, koska hanhet oppivat nopeasti tunnistamaan henkilön ja paeta jo kauempaa.

Poikasiaan tai saarissa sijaitsevia pesiään puolustavien hanhiemojen väistäminen riittää estämään niiden lähestymisaikeet.

Poikkeamislupamenettelyn vaativat muun muassa:
lintujen pyydystäminen tai tappaminen tai muu vahingoittaminen
pesintöjen häirintä
valkoposkihanhien häirintä niiden elämänkierron kannalta tärkeillä paikoilla. Elämänkierron kannalta tärkeitä paikkoja ovat esimerkiksi lajin tärkeät muuttoaikaiset levähtämis- ja ruokailualueet. Mikäli valkoposkihanhien karkottamiseen on tarvetta, tulee ELY-keskukselta pyytää lupatarpeen arvio siitä, onko kohde, jolla karkotustoimenpiteitä aiottaisiin tehdä, lajin elämänkierron kannalta tärkeä paikka eli tarvitaanko valkoposkihanhien karkottamiseen lintuja vahingoittamattomilla menetelmillä poikkeuslupaa.
Julkaistu 22.5.2017 klo 10.43, päivitetty 13.3.2020 klo 15.00
 
jkvi sanoi:
Tuossahan tuota jo arskan laittamana. Jos lintuja on pellot mustanaan niin ei se mikään harvinainen ole.

Toinen hyvä esimerkki on mm. pieni metsäkanalintu, Pyy. Se on jossakin sinisessä/punaisessa uhanalaiskirjassa määritelty harvinaiseksi. Sitä on kuitenkin määrällisesti paljon enemmän metsissä kuin vaikkapa metsoja. Pyyn saalismäärät on kutakuinkin Suomessa tuplat verrattuna metsoon.

Kolmas esimerkki on lähes viikoittain keltaisten lehtien uutsiotsikoissakin oleva ahma. Löytyy koko valtakunnasta ja runsaslukuinen. Kanta-arvio on luke:n hihasta vetämä ja sillä perustellaan sen harvinaisuutta. Ahmalla ei ole muuta vihollista kuin poromies ja niitä ei ole poronhoitoalueen ulkopuolella. Eikä rangaistuksen pelossa poronhoitoalueellakaan poromiehestä ole kovin suurta uhkaa.

Vähän mutuilulta nyt kuulostaa nämä sinunkin kommenttisi
 
jkvi sanoi:
Tuossahan tuota jo arskan laittamana. Jos lintuja on pellot mustanaan niin ei se mikään harvinainen ole.
Ei noita aina riitä kovin monelle pellolle yhtäaikaa. Taannoin täällä meidän kulmilla käväisi parvi, jossa oli arvioiden mukaan noin kolmasosa maailman valkoposkista.

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/201710152200461970


Mörkö sanoi:
Tuolla logiikalla Suomalaiset tulisi julistaa Euroopassa uhanalaisiksi.
Enpä tiedä ovatko harvinaisia, on heitä väestörekisterin mukaan sentään tällä hetkellä 3321 henkilöä. ;)
 
Vähän oudolta kuulostaa tuokin, että viljelijöiden homma olisi ”tuhlata” omaa viljelysmaataan hanhien houkutukseksi. Tosin jos se on ainoa keino suojella muuta satoa, niin minkäs teet.