https://yliteippaus.fi/

Kitarat, bassot ja muu soittaminen

tuRboman

Yhdistyksen jäsen
Liittynyt
22.12.2013
Otetaas täällä uusiksi, kun sotkettiin musatopic  :-*

Eli jos joku osaa muokata Mitä Kuuntelet Juuri Nyt ketjusta kitaroita koskevat puolenkymmentä viimeistä tähän niin oispa vallan hienoa!!



viilattu otsikkoa - juupeli  :)
 
Eikös Freukkarit jo aikanaan laulanut muusikoista tyyliin: "Kun ideat on loppu, puhumme vain kitaroista.." ;D

Ei vaan, hyvä että avasit tämän topicin, niin ei tuolla toisaalla tule riskiä palkokasvien sattumisesta ylähengitystiehyeihin  :rolleyes:

Saadaankos tänne väittelyä aikaiseksi tyyliin Gibson vs. Fender tai putkivahvistin vs. trankkukone, etc...? Itse olen viimeiset 25 v käyttänyt pelkästään putkivahvareita.
 
Vaikea meillä on väitellä, kun täälläkin vannotaan putken nimeen. Vaikkakin ihan joku Aasialais Fenderi mulla. Blues DeVille 212 vuodenlta 1995. Ostin tuolloin uutena. Hitsi sekin täyttää jo kohta 20v. Kovaa soittoa vaan niin hyvin menee.

Tuohon mulla on putkille sellainen YellowJacket sovitin, että saa halutessaan EL84:t pääteputkiksi, eli hieman Marsun suuntaan soundia. Ja Weberin keinokuorma kajarin välissä, eli voi vetää volat kaakkoon ja saa kunnon putkisäröä vaikka vielä rummutkin kuulee :D

Kyllä kai ne nykyiset mallintavat transistoripelit on varmaan myös tosi hienoja, mutta tällainen perinteinen versio on niin idioottivarma ja aina hyvä soundi. Siinä onkin hyvän vahvarin tunnusmerkit: aivan sama miten säädät ja hyvältä kuulostaa. Tämä ei toteudu kaikilla transistorilaitteilla.
Mulle vinkin tähän DeVilleen antoi aikanan Jarmo Nikku, kun oli Riffi lehdelle testiä tehnyt ja hieman tuon jälkeen pääsin jututtamaan ravintolassa keikan päätteeksi. Kehui vuolaasti hintansa väärtiksi. Eikä turhaan!

Ja ettei ihan kitaroista (vieläkään) puhuta niin heitetään tähän, että jos musatopicissa ei saa puhua soittimista, niin eikö se ole sama kuin auto-topicissa ois kiellettyä keskustella moottoreista ;D

Les Paulista; Juuri nyt kaupoissa on myynnissä tuollainen extra-lehti Les Paul mallista. Kallis lehti, mutta hyvää juttua. Tässä on EC:n LP ja Mr Pagen kitarat esiteltyinä. Sekä erityisesti Peter Greenin (myöhemmin Gary Mooren) soittama peli oikein syväluotauksessa. Hyvä lehti ja mielenkiintoista juttua kitarafanille.

Itsellä ollut Les Paul mallia vain kopiona. Tosin hyvä sellaisia, kuten tuo edelleen omistamani (89 ostama) vuoden 1985 Tokai Love Rock-malli. Jäljittelee hyvinkin onnistuneesti alkuperäistä. Ei häpeä Gibsonien rinnalla muuta kuin lakkapinnassa (polyesteri vs alkuperäinen nitroselluloosa).
Tykkään soitella tuolla LP:llä. Mulla on siinä J.Page kytkentä, eli puolitukset ja vaiheenkääntö push-pull potikoilla.
Sellaista...

Saa jatkaa!
 
Tämä viikko ollut hiljaista sorvin ääressä, joten ehtii hieman tarkemmin paneutumaan tähänkin puoleen. Pitäisi selvittää, mistä hommata kunnolliset putket 2555 Marsuun (100 W Jubilee -malli), edelliset kun hukkaavat signaalin lähes heti kun ovat lämmenneet. Tällä hetkellä ajossa on siis jotkut venäläisvalmisteiset kahvinkeittimen vastukset -90 -luvun lopusta. Muuten tämä malli on vähän kuin rata-ajokit - toimii vasta kun saa kunnolla kierroksia, hiljaisilla tehoilla tai pääteasteen puolitus päällä tahtoo soundi jäädä hiukan ohueksi.

Toi Les Paul -julkaisu täytyy hankkia lukemistoksi nyt kun lomat viimein alkavat. Tässä on yksi klippi jälleen ajoilta, jolloin EC:n kalustoon kuuluivat SG ja - ilmeisesti? - ES335; on se niin helppoa kun sen osaa. Melkein voisi soittaa perässä :rolleyes: :rolleyes: :-[


Viimein tuli myös odotettu ilmoitus soitinpajalta, akustisen kitaran satulan vaihto on viimein valmis :)
 
Pistetääs nyt hieman pölinää tuosta viikko sitten käsiini saamastani Matsomokun tehtaasta ennen 1987 ulostulleeseen ASAMA-bassostani näin sen tuunauksen jälkeen, yllätyksekseni kitaran hienoviritys oli ihan metsässä, kielien pituuksia piti lisätä yli 10 mm. kutakin ( siinä olleilla kielillä), sen lisäksi vaihdoin ohuemman kielisetin, laskin alatallaa ( menikin munaskuita myöden :)  ) ja voitelin otelaudan.

Tämmöstä olen metsästänyt jo kauan ...... mulla oli semmonen ARIA PRO II 1984 joka oli ihan samoista materiaaleista tehty, autotermein se oli 2.0 T Quattro S-Line mutta tämä ehkä 2.0 Pro Sport, eli sama peruslaatu mutta vähemmän kilkkeitä, Arian möin pois ( maksoin joskus 2500 mk.) tasan tonnilla v. 2010, kun käytettyjen hinnat alkavat sulaa ajan kuluessa yhtenäisiksi varusteista huolimatta niin oman näkemyksen mukaan tämän soittimen arvo pyörii jossain 6-700 egen tietämillä ( tosin maksoi nyt 'löytönä' alle 300 e. joskin toimareilla meni yli). Eritoten nuo lavan apilan muotoiset virittimet ovat silmääni, ovat 'so 80's'  8)  !

Nt mulla on semmoiset 'Turun Sinappi'-skebat (ykköspelinä siis Warwick Thump NT 4 vuodelta 1987) että ei paremmasta väliä:

 

Liitteet

  • DSCN4127.JPG
    DSCN4127.JPG
    149,9 KB · Katsottu: 255
  • DSCN4113.JPG
    DSCN4113.JPG
    147,5 KB · Katsottu: 315
Sen verran vielä että itse tässä kitarassa toteutui moni haetun kitaran piirteistä, on hieman sen Vantagen mallinen josta otin piirteet siihen pikkupoikana tekemääni bassoon, on ihka Matsomoku kuten Ariani oli, ja tämä malli mukailee vielä pitkäaikaisimman idolini Mark King:in 80-luvulla käyttämää Alembic- bassoa ( jonka kuvan koko niin iso että en saannut liitettyä  ???  ).

Edit. Löyty siitä samasta omaamastani kuvasta pienempi versio, etenkin selkäpuoli on sitten niin paljon samanlainen että:


 

Liitteet

  • Alembic.jpg
    Alembic.jpg
    7,4 KB · Katsottu: 246
^Löytyikö tuo yksilö ihan kotimaasta vai pitikö hankkia kauempaa? Onkos tuossa aktiivitekniikka vai minkälainen?
 
Kyllä tuo oli pitkällisen ebay de ja co.uk kärkkymisen tulos, löyty siis englannista, tuossa n. vastaava ehkäpä rakenteeltaan vielä hipostuneempi (?) ja kait sillä enempi oikealla arvollaan huudossa ollut kitara.

 
Hienoa työtä! Muutenkin mojova kitara. Itsellä himottaisi hommata omaan hanskaan sopiva strato. Se vain vaatisi hieman aikaa ja toki rahaa. Eli ei mitään ennakko kriteerejä ulkonäön yms suhteen, vaan avoimin mielin testaamaan ja se mistä tykkää on se oma. Ei vain vielä tähän päivään ole moiseen hommaan saanut irrottua. Ja rahaakin moinen projekti vaatii helposti useista satasista tonniin.
Ja tiedän tällaisia tuohon rahaan saatavan, koska esimerkiksi eräs tuttava osti parisen vuotta takaperin JV Squierin em budjetilla. Vaati tosin uudet nauhat. Mutta kitara oli kyllä niii-in mukava soittaa ja kuulosti hyvältä, että kelpais heti!
 
Tällainen kuva löytyi tuolta minun Imageshack palvelimesta:

st5026fj.jpg


Kyseessä on minun Tokai ST-50 jostain 90-luvun alun tienoilta. Ostin sen eräältä tuttavalta joskus ´97 tai ´98 sitten pilkottuna osiin, muovipussissa, ja mikit yms puuttui kokonaan. Hintaa paketilla oli 500mk.
Kitara oli kovasti soitettu, kuten esim loppuunkuluneet nauhat kertoi. Kaulanpäästä Tokai teksti oli raaputettu kokonaan pois (joo, onhan se häpeä kun ei ole oikea fenkku..) ja muutenkin kitaraa oli kohdeltu kaltoin.

Tein kaulaan nauharemontin suoristushionnan kera ja kaulan päästä hioin lakat pois, tilasin ebaystä Japanista uudet Tokai logot. Lakkasin lavan, kiinnitin logot ja uudet lakkakerrokset pintaan.
Samalla tilasin käytetyt Tokai orkkis mikit/plekusuojan ja tallan yms hilut. Elektroniikalle häiriösuojaus ja bodylle kunnon vahaus & kiillotus.

Valmiina kitaran arvo pompsahti likimain euroiksi tuon aikanaan maksamani markkasumman. Tosin olen tykästynyt tuohon kitaraan ehkä juuri sen vaivannäön vuoksi ,ettei sitä ole koskaan tullut silti myytyä vaikka se alunperin oli tarkoitukseni.

Nykyisellään se on kotisoittimena ja tällähetkellä siinä on vaahteraotelaudalla varustettu 70´s lapainen Squier kaula. Jännä mikä ero soinnissa on kaulalla, kun vertaa ruusupuuotelautaista alkuperäistä, joka on aika paksu ja tätä nykyistä koko-vaahterakaulaa. Molemmissa on omat hienot puolensa.

Kitarat on mielenkiintoisia soittimia, ja niitä mielellään ropais enemmänkin jos ois aikaa.
 
Siinä samainen Tokai Gibsonin Nighthawk ´95:n kaverina:
nhsp30154jc.jpg


Nighthawkista vois joskus kertoa lisää. Siihen saakka kuva saa riittää ;)
 
^Tuo Nighthawkin mikkipuoli näyttää siltä että soittimella saa ilmeisesti aikaiseksi hieman tuhdimmankin soundin..? En ole tuota mallia koskaa käpistellyt, onko sen soitettavuudessa kuinka paljon samankaltaisuutta / eroavuuttaa LP:iin verrattuna?

Akustiseen kitaraani teetätin taannoin uuden satulan; se on tehty hieman huolimattomasti, sillä G - ja H -kielten väli on selvästi suurempi kuin muiden kielien väli. Lisäksi kieliurat satulaan ei ole tehty kunnolla keskeisesti, vaan satulan joutui asettelemaan hieman sivuun kaulan keskilinjasta, jotta kielet asettuisivat edes jotenkuten oikealle kohtaa kaulalla. Alkuperäisen satulan kaarevuus puuttuu niinikään, nykyinen on suora. Lienee turha sanoa, että soitettavuushan tästä kärsi :( Kai se pitää tämäkin nikale opetella tekemään itse.
 
MJ sanoi:
^Tuo Nighthawkin mikkipuoli näyttää siltä että soittimella saa ilmeisesti aikaiseksi hieman tuhdimmankin soundin..? En ole tuota mallia koskaa käpistellyt, onko sen soitettavuudessa kuinka paljon samankaltaisuutta / eroavuuttaa LP:iin ?

Kyllä siitä ihan kohtuu tuhdit soinnit lähtee. Tallamikki lienee aika lähellä PAF classic+ mikkiä soinniltaan ja kaulamikki on samanlainen kuin Firebirdin mikit. Ei yhtä tuhti kuin PAF, eli Les Paulin mikki. Kaikista löytyy puolitus ja kytkentävariaatioita on yhteensä kymmenen näillä mikkivalitsin/puolitin yhdistelmillä.

Soitettavuus ja souni poikkeaa Les Paulista paljon. Skaala on sama kuin Stratossa, eli kaula on hieman pidempi. Sointi on avarampi ja kuulaampi kuin LP:ssä, mutta ei yhtä napakka eikä helpposoittoinen.
NH on mun ykköskeppi monipuolisuutensa vuoksi. Sillä soittaa ZZ-Top coverit samoin kuin DR Feelgood coverit alkuperäis-soundia jäljitellen. Ulkonäöltäänhän tuo on jopa ruma. Mutta eipä sitä näön vuoksi ole ostettu ;)
Kuulostaa hyvältä, on hyvä soittaa ja kevyt kantaa.
Kaula oli alunperin melkoinen rupeli. Amfisoundilla tekivät oikaisuhionnan otelautaan sekä laittoivat Dunlopin jumbo nauhat niin tuli just eikä melkeen mieleinen kitara.
Näiden valmistus oli melko lyhyt aika ja kohtuu harvinainen kitara kyseessä. Epiphone teki samaa mallia, mutta poikkeavalla mikityksellä tosin.
 
tuRboman sanoi:
Kaula oli alunperin melkoinen rupeli. Amfisoundilla tekivät oikaisuhionnan otelautaan sekä laittoivat Dunlopin jumbo nauhat niin tuli just eikä melkeen mieleinen kitara.

Mitäs tuommoinen nauharemppa oikein kustantaa ?
 
TON-III sanoi:
Mitäs tuommoinen nauharemppa oikein kustantaa ?

No nyt kun TON-III tuon mainitsi, niin itsellänkikin olisi molemmat soittimet nauhojen vaihdon tarpeessa. Ainakin nauhat 1-12 ovat paikoin kovin syville urille kuluneet...
 
TON-III sanoi:
Mitäs tuommoinen nauharemppa oikein kustantaa ?

Niin, tuosta on aikaa kulunut sen kymmenisen vuotta. Mutta muistini syövereistä löytyy sellainen summa kuin 250€. En ole kyllä aivan sata-varma tästä hinnasta enää.

Irroitin itse vanhat nauhat, kun hommasta on kumminkin kokemusta jonkin verran. Ja ruusupuinen otelauta ilman reunalistoja. Materiaalit ja listoitukset nostaa hintaa. Samaten tietty tuo oikaisu, jos sellaiseen on tarvetta.
Mutta on se mahtava tunne, kun huippu käsityön tekijä oikaisee ja nauhoittaa kaulan. Siitä tulee parempi, kuin mitä kaupan hyllystä voit löytää. Eli kaula on jo elämisensä elänyt ja kun se laitetaan "tip top" niin sellaisena se näköjään myös pysyy.

Hinnat on nousseet tuosta kyllä ihan varmalla. Mutta jos soittimesta tykkää, niin on se hinnan arvoinen juttu.
 
Music Man. Legendaarinen bassomerkki, jollainen itselläkin on joskus ollut.
Ai mistä tuli mieleen?
Tästä videosta missä musari saa kyytiä kauniilta naiselta. I´m in love.  :-*

 
^Olipa hieno! Piti katsoa koko pätkä alusta loppuun. Mimmistä oikein huokui soittamisen nautinto. Mahtavasti tyttö veti. Harvoinpa tulee katsottua 5 minuuttia kun joku istuu tuolilla harmaata taustaa vasten ja soittaa yksin bassoa :)
Muutenkin, bassoa soittavissa naisissa on sitä jotain, en sano mitä... ;)  Esim. Aija Puurtinen ja Haloo Helsingin Elli.

 
^^Samaa mieltä, erittäin hienostunut esitys johon tuon Musarin naukuva saundi oli aivan omiaan.

Laitetaanpa tuo soimaan vielä ...... ties kunka monennen kerran  8)  !

 
tuRboman sanoi:
MJ, ei muuta kuin käypä testaamassa kitaroita. Siitä se kuume nousee...
Itsellä himottais P90 mikeillä varustettu Gibson. Esim: http://www.musiciansfriend.com/guitars/gibson-2014-les-paul-melody-maker-electric-guitar
Ei olis ihan hirveän kallis. Toisaalta niitä 50´s tribute malleja Thomann myi halvalla joku vuosi takaperin ja käytettynä pyörii jo markkinoilla. Alta 600€ aito Gibson P90 mikeillä.
Sori kun tämä ei kuulunut topicciin!
Tsiisus noita Les Pauleja on paljon erilaisia. Mikä ihmeen Melody Maker?! Mä kun nippanappa tiedän Studion, Standardin ja Traditionalin eron. Ja sen minkä isot pojat mulle kertoi ohjeeksi, kun ekaa kitaraani ostin: mitä kalliimpi sen parempi.
 
Melody Maker. Oisko se nyt niinkuin Les Paul juniorista (joo, tällainenkin on) tehty vielä halvempi painos. Entry level Gibson sanottiin muistaakseni Les Paul historiikissa tästä mallista.

Eli karu kitara. Yksi tai kaksi yksikelaista mikkiä. Aluksi varmaan vain yksi. Ei mitään koristeita eikä mitään ylimääräistä. Ei reunalistoja, ei kuperaa kanttaa, ei poraamalla toteutettuja mikkien/johdotuksen routtausta, kaulan lapa ilman sivulevikkeitä (saa yhdestä kapeasta palasta mahonkia), ei edes intonaation säätöä erikseen kielille vaan pelkkä jokaista kieltä säätävä stop-bar peräkappale ja Gibson logokin maalattu, ei upotettu.

Mutta.. Ainakin minun makuun aivan törkeän hyvä soitin! Mulla on kahdella yksikelaisella mikitetty musta Melody Maker, ja se on 340€ ostohinnastaan (Gibsoniksi lähes ilmainen) huolimatta laatupeli. Hyvä soittaa sekä erinomaisen hyvät soundit. Kuulostaa erittäin tuhdilta blues kepiltä pikku säröillä soitettuna. Juurikin MJ:lle kehuin kyseistä mallia. Mulla on monta kitaraa, mutta jostain ihmeen syystä Melody on se jonka ehkä mieluiten nappaan kotona kouraani kun soitatuttaa. Ja bändin kera tämä on loistopeli ainakin meidän musatyyliin. Ei se Les Paulilta kuulosta kun ei ole mahonki/vaahtera yhdistelmää ja muutenkin kitara on aika kevyt. Kaula on 50's tyylinen "halko" mutta ihan soitettava.
Jotkut vihaa näitä Melody / junior sarjoja ihan syyttä. Kunnon soittimia vailla mitään blingblingiä.
du4ydyba.jpg

Tässä koruton lapa:
u6ytura5.jpg


P90 mikit on sitten oma maailmansa ja haluttais kuulla miltä tämä lättänä Melody kuulostais niillä varustettuna. Ne kun on soundiltaan lähempänä humbuckeria, ollen silti kuulaammat ja erottelevammat. Nämä yksikelaiset, ei P90 mikit on ehkä lähinnä Steroidein pumpattujen stratomikkien kuuloiset!