P
pantero
Vieras
- 25.5.2019 klo 09:27 / WLTP kulutusarvo ja range plug-in hybridissä
Pidempään on tullut ihmeteltyä WLTP arvojen viestintää ja hajontaa uusissa lataushybrideissä. Esimerkiksi Audi-plugareista (14,1 kWh:n akku) on kerrottu rangeksi ensin 65 km, sitten 40 km ja nyt ”virallisesti” yli 40 km; myös lukuja 45 km ja 50 km esitetään. Onhan selvää, että tuon kokoisella akulla pääsee reilusti pidemmälle kuin 40 km.
Mistä tässä sekoilussa oikein on kysymys? On myös kerrottu, että mittauksia suorittavat tahot ovat ylikuormitettuja, eikä tuloksia saada riittävän nopeasti. Seuraavassa lyhyen tutkimisen perusteella PLUG-IN hybridien WLTP määrityksestä selvinneitä asioita ja niihin liittyviä viitteitä.
WLTP-mittausta verrataan vanhaan NEDC-mittaukseen ja niiden eroja selvitetään seikkaperäisesti VDA:n sivuilla (https://www.vda.de/en/topics/environment-and-climate/Global-WLTP-roll-out-for-more-realistic-results-in-fuel-consumption/WLTP-What-distinguishes-the-new-test-procedure-from-the-old-one.html). Myös VW:llä on hyvin informatiiviset sivut (https://www.volkswagenag.com/en/group/fleet-customer/WLTP.html). Sieltä poimittu kuva havainnollistaa ajosyklien eroja. Tässä joitakin huomioita muista eroista:
- Virallisen mittauksen voi suorittaa vain sertifioitu laboratorio
- WLTP ottaa huomioon mallikohtaiset varuste-erot (renkaat, paino, aerodynamiikka)
- WLTP suoritetaan 23 ⁰ C :ssä ja Euroopassa arvot korjataan 14 ⁰C:hen, AC ei ole käytössä
- Ajomatka: WLTP 23,2 km – NEDC 11 km
- Nopeudet: WLTP keskinopeus 46,5 km/h, huippu 131 km/h – NEDC keskinopeus 34 km/h, huippu 120 km/h
- Ajotehot: WLTP keskimäärin 7,5 kW, maksimi 47 kW – NEDC keskimäärin 4 kW, maksimi 34 kW
Autoalan Tiedotuskeskus kertoo plugareiden WLTP-mittauksesta seuraavaa (http://www.aut.fi/ymparisto/autojen_paastot_ja_niiden_mittaus/wltp-mittaus/miten_mittaustapa_muuttuu):
- Ladattavien hybridien mittaus tehdään polttomoottoriautoista poiketen useana eri mittauskertana ajovoima-akun erilaisilla varausasteilla ja tulokset lasketaan eri mittauskertojen tuloksia painottamalla. Jokaisella mittauskierroksella polttomoottorin osuus ajosyklistä kasvaa ja viimeinen mittauskierros ajetaan siten, että ajovoima-akku on lähtötilanteessa kokonaan tyhjä. Pelkällä sähköllä ajettava osuus mittauksesta määrittelee, kuinka suuri osuus koko mittauksesta määritellään nollapäästöisenä ajettavaksi.
- Lataushybrideille mitataan myös säänneltyjen päästöjen määrät, sillä polttomoottoria käytetään mittaussyklin aikana erityisesti mittausvaiheessa, jossa akun varaustilanne on pieni.
- Energiankulutus mitataan ladattavilla sähköautoilla (epäselvää, koskeeko myös lataushybridejä?) nykyisestä mittaustavasta poiketen siten, että myös lataushäviöt otetaan mukaan. Testitilanteessa mitataan siis energia, joka kuluu akun uudelleen täyteen lataamiseen testin jälkeen.
Hämmästyttävän sekavaa ja lisäksi lataushybridien testaus on moninverroin työläämpää kuin muiden autojen. Täyssähköautojenkin mittaus onnistuu yhdellä ajolla.
Itse asiassa tuosta ei myöskään selviä, miten WLTP:n mukainen sähkörange lataushybridille määritetään. Alleviivattu kohta on myös epäselvä; syklin mukaan sähköllä ajettaessa pienemmällä sähkömoottorilla varustettu plugari käynnistää polttomoottorin vaikka akussa on vielä latausta, kun sähkömoottorin teho ei riitä.
WLTP-syklin maksimikiihtyvyys 1,58 m/s² tarkoittaa 0-100 km/h kiihtyvyyttä 17,6 sekuntia. AMSS mittasi taannoin GLC 350 e:lle kiihtyvyydeksi sähkömoottoriajossa 0-100 km/h 15,7 s ja 0-120 km/h 33,5 s, joten GLC ei pelkällä sähköllä syklistä selviä. Tehoksi vaaditaan yli 100 kW, jotta tuo sähköllä onnistuisi. Mitenkäs sitten, jos sykli selvitetään ja on ajettu 23,2 km, ajetaanko uudestaan, kunnes moottori käynnistyy? Alleviivattu kohta ei siis todennäköisesti määrittele WLTP:n mukaista sähkörangea, vaan päästöarvon laskentaa.
Johtopäätös tästä on se, ettei lataushybridille ole määriteltävissä sähkörangea WLTP ajotestissä. Lasketaanko se jotenkin, ei selviä noista viitteistä. Onko jollakin tähän parempaa tietoa?
============================
Aikanaan, kun uudet lataushybridit otetaan vertailutesteihin ja niillä ajetaan peräkanaa, selviää tietysti keskinäinen paremmuus ja sähkörangen pituus. Jos ajetaan alemmissa lämpötiloissa, selviää myös lämpöpumpun tuoma lisähyöty, jos sellainen autosta löytyy.
Mistä tässä sekoilussa oikein on kysymys? On myös kerrottu, että mittauksia suorittavat tahot ovat ylikuormitettuja, eikä tuloksia saada riittävän nopeasti. Seuraavassa lyhyen tutkimisen perusteella PLUG-IN hybridien WLTP määrityksestä selvinneitä asioita ja niihin liittyviä viitteitä.
WLTP-mittausta verrataan vanhaan NEDC-mittaukseen ja niiden eroja selvitetään seikkaperäisesti VDA:n sivuilla (https://www.vda.de/en/topics/environment-and-climate/Global-WLTP-roll-out-for-more-realistic-results-in-fuel-consumption/WLTP-What-distinguishes-the-new-test-procedure-from-the-old-one.html). Myös VW:llä on hyvin informatiiviset sivut (https://www.volkswagenag.com/en/group/fleet-customer/WLTP.html). Sieltä poimittu kuva havainnollistaa ajosyklien eroja. Tässä joitakin huomioita muista eroista:
- Virallisen mittauksen voi suorittaa vain sertifioitu laboratorio
- WLTP ottaa huomioon mallikohtaiset varuste-erot (renkaat, paino, aerodynamiikka)
- WLTP suoritetaan 23 ⁰ C :ssä ja Euroopassa arvot korjataan 14 ⁰C:hen, AC ei ole käytössä
- Ajomatka: WLTP 23,2 km – NEDC 11 km
- Nopeudet: WLTP keskinopeus 46,5 km/h, huippu 131 km/h – NEDC keskinopeus 34 km/h, huippu 120 km/h
- Ajotehot: WLTP keskimäärin 7,5 kW, maksimi 47 kW – NEDC keskimäärin 4 kW, maksimi 34 kW
Autoalan Tiedotuskeskus kertoo plugareiden WLTP-mittauksesta seuraavaa (http://www.aut.fi/ymparisto/autojen_paastot_ja_niiden_mittaus/wltp-mittaus/miten_mittaustapa_muuttuu):
- Ladattavien hybridien mittaus tehdään polttomoottoriautoista poiketen useana eri mittauskertana ajovoima-akun erilaisilla varausasteilla ja tulokset lasketaan eri mittauskertojen tuloksia painottamalla. Jokaisella mittauskierroksella polttomoottorin osuus ajosyklistä kasvaa ja viimeinen mittauskierros ajetaan siten, että ajovoima-akku on lähtötilanteessa kokonaan tyhjä. Pelkällä sähköllä ajettava osuus mittauksesta määrittelee, kuinka suuri osuus koko mittauksesta määritellään nollapäästöisenä ajettavaksi.
- Lataushybrideille mitataan myös säänneltyjen päästöjen määrät, sillä polttomoottoria käytetään mittaussyklin aikana erityisesti mittausvaiheessa, jossa akun varaustilanne on pieni.
- Energiankulutus mitataan ladattavilla sähköautoilla (epäselvää, koskeeko myös lataushybridejä?) nykyisestä mittaustavasta poiketen siten, että myös lataushäviöt otetaan mukaan. Testitilanteessa mitataan siis energia, joka kuluu akun uudelleen täyteen lataamiseen testin jälkeen.
Hämmästyttävän sekavaa ja lisäksi lataushybridien testaus on moninverroin työläämpää kuin muiden autojen. Täyssähköautojenkin mittaus onnistuu yhdellä ajolla.
Itse asiassa tuosta ei myöskään selviä, miten WLTP:n mukainen sähkörange lataushybridille määritetään. Alleviivattu kohta on myös epäselvä; syklin mukaan sähköllä ajettaessa pienemmällä sähkömoottorilla varustettu plugari käynnistää polttomoottorin vaikka akussa on vielä latausta, kun sähkömoottorin teho ei riitä.
WLTP-syklin maksimikiihtyvyys 1,58 m/s² tarkoittaa 0-100 km/h kiihtyvyyttä 17,6 sekuntia. AMSS mittasi taannoin GLC 350 e:lle kiihtyvyydeksi sähkömoottoriajossa 0-100 km/h 15,7 s ja 0-120 km/h 33,5 s, joten GLC ei pelkällä sähköllä syklistä selviä. Tehoksi vaaditaan yli 100 kW, jotta tuo sähköllä onnistuisi. Mitenkäs sitten, jos sykli selvitetään ja on ajettu 23,2 km, ajetaanko uudestaan, kunnes moottori käynnistyy? Alleviivattu kohta ei siis todennäköisesti määrittele WLTP:n mukaista sähkörangea, vaan päästöarvon laskentaa.
Johtopäätös tästä on se, ettei lataushybridille ole määriteltävissä sähkörangea WLTP ajotestissä. Lasketaanko se jotenkin, ei selviä noista viitteistä. Onko jollakin tähän parempaa tietoa?
============================
Aikanaan, kun uudet lataushybridit otetaan vertailutesteihin ja niillä ajetaan peräkanaa, selviää tietysti keskinäinen paremmuus ja sähkörangen pituus. Jos ajetaan alemmissa lämpötiloissa, selviää myös lämpöpumpun tuoma lisähyöty, jos sellainen autosta löytyy.