https://tummennuskalvot.fi/

Traktorit

V

Vaarivanhus

Vieras
Kaikkea muuta lentokoneita myöten täältä jo löytyi, mutta traktorit puuttui.

Hieman on tullut pohdiskeltua, josko jonain kesänä hankkisi mökille sekalaisia hommia varten käytetyn traktorin, jonkinlaista työvälinettäkin perään kiskottavaksi. Kokemukseni traktoreista eivät häävejä ole, lähinnä ratin ja penkin välistä joskus kauan sitten.

Osaisko täällä joku suositella jotain tiettyä merkkiä, mallia, hintaluokka vaatimaton jotain muutama tuhat euroa, joilla ikää lienee jo kymmeniä vuosia. Sellaista, johon vielä varaosiakin saisi, koska niitähän aina silloin tällöin tarvinnee. Vai olisiko helpompi rekkautua sovinnolla jonnekin "maaseudun tulevaisuuden" keskustelupalstalle?  :)
 
Itse MF 135:n omistajana ihmettelen tämän mallin kovia hintoja. Siisteistä pyydetään 6 000 euroa. Samalla rahalla saa 80-luvun malleja, joissa suunnittelijoilla on jo ollut tiedossa esim. sellainen asia kuin ergonomia. 80-luvun tarjonta tosin on ulkomitoiltaan usein suurempaa. Vanhoihin Valmeteihin ei saa kaikkia osia.
 
Mökillä on massikka myös, mallia en muista mutta 70-luvun alusta kuitenkin. Ergonomiaa ei todellakaan ole ajateltu ainakaan kytkinpolkimen suhteen.
 
Varsinkin aiempien vuosikymmenten traktorit ovat jokseenkin umpirautaa. Ei niin, etteikö niitäkin saisi hajoamaan, onhan niissä myös liikkuvia osia :). Mutta kaikki tekniikka on jokseenkin minimaalista: nokalla dieselmoottori, jonka jatkeena kuiva levykytkin ja sykronoimaton vaihteisto. Perässä tietysti tarpeelliset hilut.

Onhan perustraktoreissa sentään joitakin komponentteja, jotka ovat näille tyypillisiä: on hydrauliset nostalaitteet ja voiman ulosottoakseli(t), joita voi olla 1-3 (yksi nokalla ja kaksi perässä, joista toinen ajovoimanotto ja toinen erikseen kytkettävä).

Kuten nemos jo totesi, ei aiemmissa traktorisukupolvissa juuri kiinnitetty ergonomiaan huomiota. Paitsi kopittomuus ja istuimen surkea muotoilu ja jousitus, oli näiden ikävimpiä piirteitä tehostamaton, käsille lyövä ohjaus, epätarkoitukseton painon jakautuminen etu- ja takapyörille ja vaihteiston sykronoimattomuus. Jos vanhaa havittelee, nuo on vain hyväksyttävä.

Olihan jo -50- ja -60-lukujen vaihteessa sellaisiakin edistyksellisiä ratkaisuja kuin Porschen (juu, sen merkkinenkin traktori on ollut) nestekytkin, joka tuntui suorastaan ylellisyydeltä, kun liikkeellelähtö oli pehmeä. En tiedä, oliko ilmajäähdytys sopiva ratkaisu työkoneen dieselmoottoriin, mutta olihan se huoleton. Porschen nokka oli tavattoman kevyt, joten jos nostovarsien päähän laittoi riittävästi kuormaa, piti mäet ajaa peruuttamalla ;). Useimpien traktoreiden ongelmana oli kuitenkin liian raskas keula, joka vaikeutti laitteen käsittelyä ja lisäsi kiinnijäämisen riskiä pehmeillä alustoilla.

Jonkinlaisiin ölyvuotoihin näissä saa varautua. Musta lohkon syrjä ei vielä ole hälyttävä, ja niin kauan kuin ölyvana ei ole kirkas, antaa mennä. Myös hydrauliikka tuppaa vuotamaan. Tärkeintä on, että muistaa lisätä öljyä säännöllisesti.

Mutta nemoksen mainitsema hintojen korkeus on valitettava tosiasia. Vanhoilla traktoreilla hintaa nostaa keräilyarvo, sillä monet niistä ovat päätyneet keräilijöille kunnostettaviksi ja huolella vaalittaviksi.

Mitään absoluuttista merkkikohtaista suositusta en rohkene antaa, mutta näilläkin on vähän jokaisella omat erikoissuosikkinsa, ja vastaus riippuu ihan siitä, keneltä kysyy.

Onnea vain etsintään, mielenkiintoinen projekti.
 
Quality sanoi:
Varsinkin aiempien vuosikymmenten traktorit ovat jokseenkin umpirautaa. Ei niin, etteikö niitäkin saisi hajoamaan, onhan niissä myös liikkuvia osia :). Mutta kaikki tekniikka on jokseenkin minimaalista: nokalla dieselmoottori, jonka jatkeena kuiva levykytkin ja sykronoimaton vaihteisto. Perässä tietysti tarpeelliset hilut.

Onhan perustraktoreissa sentään joitakin komponentteja, jotka ovat näille tyypillisiä: on hydrauliset nostalaitteet ja voiman ulosottoakseli(t), joita voi olla 1-3 (yksi nokalla ja kaksi perässä, joista toinen ajovoimanotto ja toinen erikseen kytkettävä).

Kuten nemos jo totesi, ei aiemmissa traktorisukupolvissa juuri kiinnitetty ergonomiaan huomiota. Paitsi kopittomuus ja istuimen surkea muotoilu ja jousitus, oli näiden ikävimpiä piirteitä tehostamaton, käsille lyövä ohjaus, epätarkoitukseton painon jakautuminen etu- ja takapyörille ja vaihteiston sykronoimattomuus. Jos vanhaa havittelee, nuo on vain hyväksyttävä.

Olihan jo -50- ja -60-lukujen vaihteessa sellaisiakin edistyksellisiä ratkaisuja kuin Porschen (juu, sen merkkinenkin traktori on ollut) nestekytkin, joka tuntui suorastaan ylellisyydeltä, kun liikkeellelähtö oli pehmeä. En tiedä, oliko ilmajäähdytys sopiva ratkaisu työkoneen dieselmoottoriin, mutta olihan se huoleton. Porschen nokka oli tavattoman kevyt, joten jos nostovarsien päähän laittoi riittävästi kuormaa, piti mäet ajaa peruuttamalla ;). Useimpien traktoreiden ongelmana oli kuitenkin liian raskas keula, joka vaikeutti laitteen käsittelyä ja lisäsi kiinnijäämisen riskiä pehmeillä alustoilla.

Jonkinlaisiin ölyvuotoihin näissä saa varautua. Musta lohkon syrjä ei vielä ole hälyttävä, ja niin kauan kuin ölyvana ei ole kirkas, antaa mennä. Myös hydrauliikka tuppaa vuotamaan. Tärkeintä on, että muistaa lisätä öljyä säännöllisesti.

Mutta nemoksen mainitsema hintojen korkeus on valitettava tosiasia. Vanhoilla traktoreilla hintaa nostaa keräilyarvo, sillä monet niistä ovat päätyneet keräilijöille kunnostettaviksi ja huolella vaalittaviksi.

Mitään absoluuttista merkkikohtaista suositusta en rohkene antaa, mutta näilläkin on vähän jokaisella omat erikoissuosikkinsa, ja vastaus riippuu ihan siitä, keneltä kysyy.

Onnea vain etsintään, mielenkiintoinen projekti.

Valitettavasti parin traktorin omistajana en voi yhtyä sinuun, -50 luvun traktorin penkki on muotoiltu juuri ahterin malliseksi ja painojakauma on säädettävissä. Kopittomuus on pelkkää plussaa esim. Talvella takalanan kanssa temutessa pienellä pihalla, ei ole kaikki valopylväät yms killissä. Jousitukseen en sano mitään kun ei sitä ole nykyisissäkään...

Öljyvuodot ei näissä vanhoissa ole ongelma eikä öljyä huku sen ihmeemmin...nahkatiivisteitä.
Kytkin toimii kuin unelma kunhan on kunnossa, eikä noita hevin rikki saa.

Lisäksi nuo -50 ja -60 luvun pelit on oikeasti isältä pojalle pelejä....näissä uudemmissa saa olla melkein kokoajan jotain hydrauliosaa tms korjaamassa...nimimerkillä kokemusta on.

Vaarille neuvoksi. Etsi -50....-70 luvun traktori. Nelisylinterinen diesel jossa hehkutus ja lohkolämmitin, lukko ja valot sekä ehdottomasti mökkikäyttöön kopiton !...tämmöisen vakuutukset tieliikennekäyttöön rekattuna ~35€/v ja on toimintavarmoja.
 
Mikäs vika vanhemman massikan kytkimessä on? Ergonomia myös kohdillaan varsinkin takalana hommia ajatellen. Ja mikä parasta, multipowerilla jättää maantiellä monen mopoautonkin. Tosin pihahommissa tällä ei taida olla väliä.

Jos ei massikan puolelta löydy mitään, niin valmet 502 on pihapuuhiin sopiva. Löytyy varaosia ja helpompia ajaa kuin nuo 100-sarjan massikat. Koppiin sopii eväätkin mukaan, jos vaikka lähtee polttopuita tekemään. Kunhan kytkin- ja moottoriremppa on joskus tehty eikä laatikko pidä ääntä, niin huolettomia tunteja edessä.
 
dingdongpingpong sanoi:
Valitettavasti parin traktorin omistajana en voi yhtyä sinuun, -50 luvun traktorin penkki on muotoiltu juuri ahterin malliseksi ja painojakauma on säädettävissä. Kopittomuus on pelkkää plussaa esim. Talvella takalanan kanssa temutessa pienellä pihalla, ei ole kaikki valopylväät yms killissä. Jousitukseen en sano mitään kun ei sitä ole nykyisissäkään...

Lisäksi nuo -50 ja -60 luvun pelit on oikeasti isältä pojalle pelejä....näissä uudemmissa saa olla melkein kokoajan jotain hydrauliosaa tms korjaamassa...nimimerkillä kokemusta on.

Vaarille neuvoksi. Etsi -50....-70 luvun traktori. Nelisylinterinen diesel jossa hehkutus ja lohkolämmitin, lukko ja valot...tämmöisen vakuutukset tieliikennekäyttöön rekattuna ~35€/v ja on toimintavarmoja.

Kovinhan me ollaan yksimielisiä.

Penkin muotoilu vaihtelee traktorimallista riippuen, ja jousitus tosiaan on vain penkissä, jos siinäkään. Painojakauman säädettävyydestä en tiedä, miten se toteutuu muuten kuin työkone perässä nostolaitteen avulla? Ai niin, olihan Porschessa nokkapainot, jotka pinottiin tyhjän keulapellin alle, mutta niiden käyttöä vältettiin, koska traktorin käsittely oli silloin selvästi kankeampaa.

Kopittomuudesta olen samaa mieltä, joskin nuo avomallit näyttävät nykymittapuulla jokseenkin turvattomilta, mitä ne tietysti ovatkin, kun esim. traktorin kaatuessa sen alle puristuksiin jääminen on koitunut monen isännän kohtaloksi.
 
Täältä löytyy MF 35. Ollut meillä mökillä jo yli 30v ja periytynyt isältä pojalle. Tämä laite on mökkihommissa ihan umpirautaa ja mieletön työjuhta pieneen kokonsa nähden. Tällä on pilkottu puita, lanattu tietä, kynnetty peltoa ja vedetty veneitä talviteloille. Tottakai tällaisen paritonnia painavan rautapalikan kanssa pitää olla myös varovainen, mutta itse pidän kopittomuudesta ja täydellisestä näkyvyydestä. 

Tähänkin löytyy kaikkia varaosia englannista useammastakin nettikaupasta. Laite on toiminut pomminvarmasti kaikki vuodet - kerran on tehty koneremontti, mutta sekin sen takia kun laite karkasi saimaaseen niin että vain pakoputki pilkotti kaislikosta. Yhden vuotavan tiivisteen olen korjannut viimeisen 5v aikana - siinä kaikki.

Näidenkin laitteiden hinnat ovat jonkin verran nousussa kun vanhat traktorit alkaa olla kysyttyjä harrastuskohteita. Jostain voi kuitenkin löytää tällaisia alkaen 2000e. Nettikoneessa nytkin ihan hyvä valikoima näitä pikku ferguja. 
 
Quality sanoi:
Kovinhan me ollaan yksimielisiä.

Penkin muotoilu vaihtelee traktorimallista riippuen, ja jousitus tosiaan on vain penkissä, jos siinäkään. Painojakauman säädettävyydestä en tiedä, miten se toteutuu muuten kuin työkone perässä nostolaitteen avulla? Ai niin, olihan Porschessa nokkapainot, jotka pinottiin tyhjän keulapellin alle, mutta niiden käyttöä vältettiin, koska traktorin käsittely oli silloin selvästi kankeampaa.

Kopittomuudesta olen samaa mieltä, joskin nuo avomallit näyttävät nykymittapuulla jokseenkin turvattomilta, mitä ne tietysti ovatkin, kun esim. traktorin kaatuessa sen alle puristuksiin jääminen on koitunut monen isännän kohtaloksi.

Painonjakaumaa säädellään esim. Eturengaspainoin jollaiset minullakin on, ~30kg kpl ja niitä voi pinota vaikka kymmenet rinnakkain pitkillä pinnapulteilla...minulla on riitänyt yksi per puoli takalanalle (350kg).

Mitä turvattomuuteen tulee, koppi ei kyllä paljon suojaa mutta järjenkäyttö on sallittua myös traktorihommissa ja tässäkin rauhallisuus on valttia.

E: Q, jos turvattomalle tuntuu avotraktori niin kannattaa mönkijä hommata pihahommiin..... Niissähän on kypäräpakko ;)
 
No löytyihän täältä myös traktorien asiantuntemusta. Omat kokemukseni on pääosin noista 50-60 luvun traktoreista. Talossa, jossa oli kesäkauden renkinä, oli Fordson Super Major, Power Major sekä Nuffield Universal Four ja niitä tuli ajeltua jonkin verran. Liian suuria kaikki mökkihommiini. Fordson Dexta ehkä olisi sopivan kokoinen?

Sitten myöhemmässä vaiheessa jäi erityisesti mieleen MF 30. Sen vuoksi, että piti alkaa heinähommiin ja laitteesta särkyi takapyörän navassa oleva planeettavaihde. Oli melkoinen varaosien metsästys, mutta onneksi sentään traktoripurkaamosta löytyi varaosa ja päästiin hommiin. MF 35:ssa ei taida vastaavaa osaa olla, joten siinä mielessä turvallisempi kone. Netistä näyttää siihen varaosia löytyvän kiitettävästi, joten taitaisi olla käyttööni turvallinen ostos ja muutenkin tarpeisiini sopivan kokoinen. Kopiton traktori olisi omasta mielestäni aivan passeli hommiini. Paremmin näkee, minne ajelee eikä sateella ole muutenkaan tarvetta ajella.

Kaupanhierontavaiheessa tulee tietenkin pulmaksi se, että joutuu melko pitkälle ajelemaan kohdetta katsomaan. Varmaan sama juttu kuin vanhan auton ostossa, että pitäisi olla asiantuntija matkassa, mikäli ei itse laitetta tunne. Sikaa säkissä ei varmastikaan tässäkään tapauksessa kannattane ostaa.

Muitakin merkkejä on, vaikkapa McCormick International, David Brown ja Valmet, mutta jostain syystä ne tuntuu vähemmän kiinnostavilta.

Jos kaupat syntyy, niin sitten vielä on kuljetus kotiin. Eipä sitä arvaa lähteä tienpäälle satojen kilometrien matkaa autoja kiusaamaan ja muutenkaan ole kovin turvallista. Miten paljon suunnilleen mahtaa rahti kustantaa?


 
Vaarivanhus sanoi:
No löytyihän täältä myös traktorien asiantuntemusta. Omat kokemukseni on pääosin noista 50-60 luvun traktoreista. Talossa, jossa oli kesäkauden renkinä, oli Fordson Super Major, Power Major sekä Nuffield Universal Four ja niitä tuli ajeltua jonkin verran. Liian suuria kaikki mökkihommiini. Fordson Dexta ehkä olisi sopivan kokoinen?

Sitten myöhemmässä vaiheessa jäi erityisesti mieleen MF 30. Sen vuoksi, että piti alkaa heinähommiin ja laitteesta särkyi takapyörän navassa oleva planeettavaihde. Oli melkoinen varaosien metsästys, mutta onneksi sentään traktoripurkaamosta löytyi varaosa ja päästiin hommiin. MF 35:ssa ei taida vastaavaa osaa olla, joten siinä mielessä turvallisempi kone. Netistä näyttää siihen varaosia löytyvän kiitettävästi, joten taitaisi olla käyttööni turvallinen ostos ja muutenkin tarpeisiini sopivan kokoinen. Kopiton traktori olisi omasta mielestäni aivan passeli hommiini. Paremmin näkee, minne ajelee eikä sateella ole muutenkaan tarvetta ajella.

Kaupanhierontavaiheessa tulee tietenkin pulmaksi se, että joutuu melko pitkälle ajelemaan kohdetta katsomaan. Varmaan sama juttu kuin vanhan auton ostossa, että pitäisi olla asiantuntija matkassa, mikäli ei itse laitetta tunne. Sikaa säkissä ei varmastikaan tässäkään tapauksessa kannattane ostaa.

Muitakin merkkejä on, vaikkapa McCormick International, David Brown ja Valmet, mutta jostain syystä ne tuntuu vähemmän kiinnostavilta.

Jos kaupat syntyy, niin sitten vielä on kuljetus kotiin. Eipä sitä arvaa lähteä tienpäälle satojen kilometrien matkaa autoja kiusaamaan ja muutenkaan ole kovin turvallista. Miten paljon suunnilleen mahtaa rahti kustantaa?

McCormikeissa oikeastaan ainoa vika on halkeilevat etukammiot, muistaakseni ja nekin väärän käytön tuloksena...käynnistys ilman hehkutusta ja vesien jäätymisen tuloksena vuotava kansipahvi ruostuttaa käyttämättömyydessä.

Taavitissa ja valmetissa saa hehkutella kuumailmapuhaltimella ja -50 luvun puoleisissa ei muistaakseni ole lukkoa (on lumihommissa ehdoton).

Muuten noi kaikki kestää ja kestää....
Rahti on herranhallussa...0-500€.
 
Etupaino renkaaseen


Ahterin mallinen istuin


Ahterin mallisen istuimen jousitus :)
 
Kuljetuskalustoksi kelpaa tämmöinen vanhuskin... :)

 

Liitteet

  • image.jpg
    image.jpg
    200 KB · Katsottu: 404
dingdongpingpong sanoi:
Taavitissa ja valmetissa saa hehkutella kuumailmapuhaltimella ja -50 luvun puoleisissa ei muistaakseni ole lukkoa (on lumihommissa ehdoton)..

Taavetista en tiedä, mutta kuka ei käytä roikkaa kovilla pakkasilla ennen hommiin ryhtymistä (olkoonkin sitten vaikka massikan hehku)? Jos mökillä ei ole sähköjä, niin siellä tuskin tarvitaan kolaa kummempaa aurauskalustoakaan. Ja ihan näin mielenkiinnosta kysyn, että miksi lukko on ehdoton lumihommissa?
 
60-luvun autoihin tehtiin nuotio alle, että saatiin moottori lämpimäksi talvella ennen ajoon lähtöä, miksi ei siis sen aikaisiin traktoreihinkin.
 
Lukkomutter1 sanoi:
Taavetista en tiedä, mutta kuka ei käytä roikkaa kovilla pakkasilla ennen hommiin ryhtymistä (olkoonkin sitten vaikka massikan hehku)? Jos mökillä ei ole sähköjä, niin siellä tuskin tarvitaan kolaa kummempaa aurauskalustoakaan. Ja ihan näin mielenkiinnosta kysyn, että miksi lukko on ehdoton lumihommissa?


Oman kokemuksen pohjalta on yhtä tarpeellinen kuin kuorma-autoissakin, ei se kummoista mäkeä tarvitse eikä edes tasaista kohtaa kun perälanassa on nuoskaa muutama kuutio niin eipä etene...ketjuillakin sutii. Toki voi koittaa paikata "puolijarrulla" tuota sutimista mutta työlästä se on...helpompi polkaista lukko päälle joka automaattisesti vapautuu seuraavassa suunnanvaihdossa.
 
Meillä on uudesta asti ollut MF 165 -72 eli yli 40 vuotias, aivan uskomattoman kestävä moottori tuollainen Perkins mikä siinä raksuttaa. Umpirautaa, ja kulutuskin tosi pieni.
Raidetankojen päissä ollut laittamista (tuossa on etukuormaaja, johtuisko siitä). Nyt näytti hikoilevan öljyä jostain, kenties vaihdelaatikosta tms.

Varastossa on myös 90 luvun alun 6syl diesel massikka neliveto, mutta se on niin uusi ja vähän käytetty (kun ei ole enää aktiivista maanviljely toimintaa) ettei oikein osaa sen kummemmin kommentoida, toiminut on. Ainetta se ainakin syö.

Kokemusta on myös 70 ja 80 lukujen Valmeteista (702 ja 803), ne oli kyllä mukavia mutta 702:ssa oli jotain vakavaa vikaa, en muista mitä.

Jotenkin on jäänyt kovempi luotto Massey-Fergusoniin, etenkin tuon 165:n takia. Oli meillä 35:nenkin, mutta siinä tosiaan ei ollut mitään hyttejä tai ohjaustehostimia, karu museovehje nyky mittapuulla. Niistäkin varmaan pyydetään kovia hintoa.
 
Anoppilassa on MF 148 vm -74. Umpiraudalta sekin vaikuttaa, mutta kovin karulta kokonaisuudessaan. Noita näyttää olevan kopittomiakin, eli koppi lienee tullut pakolliseksi juuri noihin aikoihin. Tuon mallin erikoisuus on 5-lovinen vaihteisto, jossa kolmonen on kakkosen vasemmalla puolella todella pienessä välissä. Tuota kutsuttaneen kyntövaihteeksi. Mitään isompaa vikaa en muista tuossa koskaan olleen.

Kuvan laite on muuten vastaava, mutta alkuperäiset valot ovat nokalla, kun ne kuvassa on siirretty hytin viereen.

massey-ferguson-148-10.jpg
 
Minusta mökkikäyttöön ja yleensäkin vähään käyttöön kopillinen on varsin hankala kaikinpuolin. Huono näkyvyys, ikkunoiden skrabailua, oven availua jne.

Esim takalanalla (pienissä pihoissa mainio) lanatessa joutuu melko monta kertaa nousemaan kääntelemään lanakulmaa (ellei ole hydr) ja jos pihassa on valotolppia jne avotraktorista näkee kaikki ja voi ajaa sentin tarkkuudella.

Koppitraktoriin saa aika tavalla pujotella.....
 
dingdongpingpong sanoi:
Minusta mökkikäyttöön ja yleensäkin vähään käyttöön kopillinen on varsin hankala kaikinpuolin. Huono näkyvyys, ikkunoiden skrabailua, oven availua jne.

Esim takalanalla (pienissä pihoissa mainio) lanatessa joutuu melko monta kertaa nousemaan kääntelemään lanakulmaa (ellei ole hydr) ja jos pihassa on valotolppia jne avotraktorista näkee kaikki ja voi ajaa sentin tarkkuudella.

Koppitraktoriin saa aika tavalla pujotella.....

Noinhan se on, mutta koppitraktori on turvallisempi jos sattuu kaatumaan ojaan.
 
Arcca sanoi:
Noinhan se on, mutta koppitraktori on turvallisempi jos sattuu kaatumaan ojaan.

En tiedä lukeeko ohjelirjassa, mutta tarkoitus lienee koittaa pitää renkaat maata kohti.
Ei traktoria oikein turvallisuusnäkökulmalla hankita...isäntiä on jäänyt renkaiken ja työkoneiden väliin ihan ilman ja kopilla....
 
dingdongpingpong sanoi:
En tiedä lukeeko ohjelirjassa, mutta tarkoitus lienee koittaa pitää renkaat maata kohti.
Ei traktoria oikein turvallisuusnäkökulmalla hankita...isäntiä on jäänyt renkaiken ja työkoneiden väliin ihan ilman ja kopilla....

Kyllä oli koppien tulo 70 luvulla juurikin turvallisuudella perusteltu, kopin piti kestää traktorin paino. Kun ajaa viemäriojaan ja traktori kaatuu päälle, niin se on vähän eri juttu kuin ruohonleikkurin kanssa. Peltotöissä ei ollenkaan ylen harvinainen skenario aikanaan kun piti tarkasti pelto käyttää ja ojia jokapuolella.

Saahan siitä kopista myös sääsuojaa esim lumitöissä kun lumi tuiskuaa ja viima puree.

Mutta olet oikeassa, vähään ja huolelliseen (astinlaudalle ei sitten sukulaispoikaa kannata pyytää seisomaan ajan aikana) käyttöön avomalli näppärämpi. Tosin sellaiset traktorit taitaa kaikki olla yli 40 vuotta vanhoja?
 
Onhan noita kiinantekeleitä nykyisinkin myynnissä avomalleina, mutta traktorin painon kestävä turvakaari on niissäkin pakollinen.
 
Arcca sanoi:
Kyllä oli koppien tulo 70 luvulla juurikin turvallisuudella perusteltu, kopin piti kestää traktorin paino. Kun ajaa viemäriojaan ja traktori kaatuu päälle, niin se on vähän eri juttu kuin ruohonleikkurin kanssa. Peltotöissä ei ollenkaan ylen harvinainen skenario aikanaan kun piti tarkasti pelto käyttää ja ojia jokapuolella.

Saahan siitä kopista myös sääsuojaa esim lumitöissä kun lumi tuiskuaa ja viima puree.

Mutta olet oikeassa, vähään ja huolelliseen (astinlaudalle ei sitten sukulaispoikaa kannata pyytää seisomaan ajan aikana) käyttöön avomalli näppärämpi. Tosin sellaiset traktorit taitaa kaikki olla yli 40 vuotta vanhoja?

Varmasti noin, hyvähän se on että turvallisuutta on lisätty kun käyttäjiksi kohdentuu muitakin kuin ammattilaisia (maajussit).

Mitäs tuohon kopin suojaan taas runoilisi...tuuli ja tuisku...njaa, ei kiinnosta lumityöt kyllä kummallakaan, ei se lumi pihasta katoa ennen seuraavaa päivää ja parempia kelejä  ;)
Joten jätänkin aina siihen parempaan keliin nuo lumihommat....ei sieltä kopin sisältä mitään näe kun ikkunat lumessa ja sohjossa.

On yli 40v mutta ei niissä ole parasta ennen päivämäärää.... :)
Usein on käyttäjätkin yli 40v.....