https://yliteippaus.fi/

Porakaivon pumppu hajoamassa

aquarius

aquarius

Klassikkoainesta
Autotalli
Liittynyt
5.1.2014
Porakaivon ejektoripumpun moottori laukoo moottorinsuojakytkintä. Tuota suojan laukeamista edeltää moottorin pysähtyminen ja se jää paikoilleen junnaamaan ja pitää jurisevaa ääntä. Ajoittain moottori kyllä toimii normaalisti. Onkohan moottori tiensä päässä vai voiko tuon aiheuttaa myös viallinen painekytkin?

Soitan heti huomenna porakaivofirmaan, mutta kysynpä nyt täältäkin.
 
Painekytkin on ensimmäinen epäilyn kohde. Naapurilta katosi vedet ja kopautin kytkintä harjanvarrella, niin lähti vedet tulemaan. Vaihdolla selvisi. Oman vaihdoin noin 20 v pumpun asennuksesta. Tämä on siis se pienemmän riesan vaihtoehto. Ne kytkinpinnat kyllä hapertuu kontaktoreissa vaihtokuntoon aikanaan.
 
Ihan näin äkkipäätä tuo jurina ja pyörimättömyys voisi viitata siihen, että kolmivaihemoottorilta puuttuu yksi vaihe. Jos se siis on 3-vaihekone?

Jos tämä olisi syynä, niin silloin vika voisi hyvinkin olla siinä palikassa mikä ikinä sähköt pumpulle kytkeekään. Joko painekytkimessä, jos siinä on itsessään kontaktori jonka kautta pumpun syöttö kulkee, tai sitten erillisessa kontaktorissa.
 
Kolmivaihemoottori on kyseessä. Olen tuon painekytkimen vaihtanut n.5 vuotta sitten, kun se oli hapettunut pilalle. Silloin käyttäytyi siten, että katkaisi virran vasta 6 barissa säädetyn 4 barin sijaan.

Mikäli joku vaihe puuttuu, niin kuuluuko tuon moottorinsuojakytkimen laueta?
 
Kyllä se laukeaa, jos moottori ei pyöri ja virtaa syöksyy käämiin ilman induktiovastusta. Painekytkin saattaa vikaantua ihan miten sattuu. Hitsata kiinni, hiiltyä yhden vaiheen osalta niin, että virta rajoittuu yms.
 
euroshopperi sanoi:
Kyllä se laukeaa, jos moottori ei pyöri ja virtaa syöksyy käämiin ilman induktiovastusta
Napsauta laajentaaksesi...

Kohtalaisen paljon on tullut sähkötekniikkaa ja elektroniikkaa opiskeltua, mutta sähkömoottorissa olevasta ”induktiovastuksesta”, johon ”virta syöksyy”, en vielä ole kuullut.

No, tekniikkahan alalla tunnetusti kehittyy nopeasti ja pitää nöyränä sekä mielenkiinnolla tutustua uusimpaan tietoon…

aquarius sanoi:
Siispä aloitetaan suosiolla vianhaku vaihtamalla tuo painekytkin.
Napsauta laajentaaksesi...

Ennen kuin mitään rupeaa vaihtelemaan, niin olisikohan fiksumpaa selvittää, onko siinä painekytkimessä vikaa vaiko ei. Varsin yksinkertaisilla mittauksilla voi tarkistaa, saako moottori kaikki vaiheet ja mikä on painekytkimen kytkinosan kunto. Eli ylimenoresistanssin mittaus.

Toki turvallisuus pitää muistaa. Jos itsellä ei ole sähköalan kokemusta, niin kannattaa hankkia paikalle ammattihenkilö. Omaa henkeään ei kokemattoman mahdollisesti kannata menettää mokoman vuoksi.
 
Jari_S sanoi:
Kohtalaisen paljon on tullut sähkötekniikkaa ja elektroniikkaa opiskeltua, mutta sähkömoottorissa olevasta ”induktiovastuksesta”, johon ”virta syöksyy”, en vielä ole kuullut.

No, tekniikkahan alalla tunnetusti kehittyy nopeasti ja pitää nöyränä sekä mielenkiinnolla tutustua uusimpaan tietoon…

Ennen kuin mitään rupeaa vaihtelemaan, niin olisikohan fiksumpaa selvittää, onko siinä painekytkimessä vikaa vaiko ei. Varsin yksinkertaisilla mittauksilla voi tarkistaa, saako moottori kaikki vaiheet ja mikä on painekytkimen kytkinosan kunto. Eli ylimenoresistanssin mittaus.

Toki turvallisuus pitää muistaa. Jos itsellä ei ole sähköalan kokemusta, niin kannattaa hankkia paikalle ammattihenkilö. Omaa henkeään ei kokemattoman mahdollisesti kannata menettää mokoman vuoksi.
Napsauta laajentaaksesi...

Voit testata tämän millä tahansa sähkömoottorilla. Jumitat vain akselin ja lyöt virrat päälle. Jos moottori ei pääse pyörimään, eli tekemään työtä, niin oikosulkuvirta on usein useita kymmeniä amppereita ja varokkeet pamahtaa takuuvarmasti viimeistää pääsulakkeilta, jos johdot kestää. Eli tarttumalla vaikka kunnon pihdeillä sirkkelinterästä kiinni siten, että moottori ei pääse pyörähtämään yhtään, voit demonstroida railakasta käynnistysvirtaa, joka siis jatkuu, kunnes jotain sulaa.

file:///C:/Data/USERS/Public/Downloads/Kahden+maalämpöpumpun+tuottama+välkyntä.pdf
 
euroshopperi sanoi:
Voit testata tämän millä tahansa sähkömoottorilla. Jumitat vain akselin ja lyöt virrat päälle. Jos moottori ei pääse pyörimään, eli tekemään työtä, niin oikosulkuvirta on usein useita kymmeniä amppereita ja varokkeet pamahtaa...
Napsauta laajentaaksesi...

Tuoko siis on ”induktiovastus”, johon ”virta syöksyy”?  ;D
 
No induktion aiheuttama vastus se pitää olla. Paikallaan ollessaan syö suoraan käämien oikosulkuvirran verran ja isommilla massoilla lähdettäessä liikkeelle on pakko käyttää tähtä/kolmio kytkentää. Eli siis induktio-, eli oikosulkumoottori.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Oikosulkumoottori
 
euroshopperi sanoi:
No induktion aiheuttama vastus se pitää olla. Paikallaan ollessaan syö suoraan käämien oikosulkuvirran verran ja isommilla massoilla lähdettäessä liikkeelle on pakko käyttää tähtä/kolmio kytkentää. Eli siis induktio-, eli oikosulkumoottori.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Oikosulkumoottori
Napsauta laajentaaksesi...

Niinkö! Mahtava keksintö tuo Wikipedia. Sitä lukemalla voi hetkessä tulla ”asiantuntijaksi”.

Sitä tuossa artikkelissa ei taidettu mainita, että nykyisenä tehoelektroniikan aikakautena tuo tähti/kolmio-käynnistys rupeaa olemaan varsin harvinainen. Erilaisilla ”pehmokäynnistys” ja taajuusmuuttajasysteemeillä kun saadaan huomattavasti ”siistimpi” käynnistys paremmalla momentilla. Ei pääse sitten se virtakaan niin kovasti ”syöksymään” sinne ”induktion aiheuttamaan vastukseen”!!  ;)
 
Siinä meillä on oikein foorumin vanhojen porakaivopumppujen erikoisasiantuntija. Mitä jos vaikka jatkaisit tuota tarpeetonta lätkyttämistä jossain muussa aiheessa tai ihan jollain toisella foorumilla, kun ei kerran mitään apuaja alkuperäiselle kysyjällekään ole antaa.
 
Penguin sanoi:
Siinä meillä on oikein foorumin vanhojen porakaivopumppujen erikoisasiantuntija. Mitä jos vaikka jatkaisit tuota tarpeetonta lätkyttämistä jossain muussa aiheessa tai ihan jollain toisella foorumilla, kun ei kerran mitään apuaja alkuperäiselle kysyjällekään ole antaa.
Napsauta laajentaaksesi...

Tule sitten toki kaveriksi sinne toiselle foorumille lätkyttämään niistä vanhoista porakaivopumpuista, ettei ihan yksin tarvitse. Se apu alkuperäiselle kysyjälle oli siinä ihan ensimmäisessä viestissäni, mutta etpä tainnut sitä huomata.
 
Sähkömiehenä ottaisin ja mittaisin (koska kyseessä on jäsen Aquariksen eli porakaivopumpun omistajan mukaan kolmivaiheinen oikosulku- eli epätahtimoottori) eri vaiheiden ottaman virran. Kuormituksen ollessa vakio ja moottorin käämien ehjät, eri vaiheet ottaa symmetrisesti virtaa eli saman verran. Mikäli eri vaiheiden virta-arvot ovat erilaiset, niin moottorin käämeissä on vikaa.

Moottorin käämien vikaantuminen aiheuttaa vaihevirtojen vinouden lisäksi pienentyneen vääntömomentin eli moottori ei "meinaa jaksaa" pyöriä ja pahimmillaan se sen vuoksi jää jurraamaan paikoilleen.
Mikäli moottori ei saa kaikkia vaiheita (viallinen kontaktori, 3-napainen painekytkin, 1 palanut sulake, johtimen katkeaminen jossain liittimessä jne.), niin se ei jaksa lähteä ollenkaan käyntiin, vaan jurraa paikallaan niin kauan, että lämpörele laukeaa ja katkaisee virran suojaten moottorin käämejä palamiselta. Sama juttu, jos vaikkapa pumpun siipi on jostain syystä jumissa eikä moottori jaksa sen vuoksi pyöriä.

Virran mittaukseen on helpointa käyttää pihtivirtamittaria, vaikkapa tuollaista.
https://www.biltema.fi/tyokalut/mittavalineet/mittalaitteet/virtamittarit/pihtivirtamittari-dcm-6003-acdc-2000023355

Virtamittausta varten on jostain sopivasta paikasta - vaikkapa ryhmäkeskuksesta ellei parempaakaan paikkaa löydä - kaivettava esille moottorille menevät johtimet ja niistä suorittaa mittaus pihtimittarilla moottorin käydessä. Mikäli ei itse tunne osaavansa mittausta suorittaa, lienee turvallisinta pyytää sähkömies "talkoisiin". Rutiinijuttu heille, ei tuommoisen kanssa nokka kauaa tuhise.  :)




 
Penguin sanoi:
... kun ei kerran mitään apuaja alkuperäiselle kysyjällekään ole antaa.
Napsauta laajentaaksesi...

Mun mielestä JariS antoi kyllä tässä topicissa parhaan neuvon tuolla, itse olen täysi käsi sähkön kanssa mutta olen oppinut että ammattimies ei ole kallis....”pyydä sähkömies mittaamaan, henkeään ei kannata tuon takia menettää” !!!!

Ja minusta JariS ja Vaarin sähkötietämys kuulostaa vankimmalle tällä foorumilla.
 
dingdongpingpong sanoi:
Mun mielestä JariS antoi kyllä tässä topicissa parhaan neuvon tuolla, itse olen täysi käsi sähkön kanssa mutta olen oppinut että ammattimies ei ole kallis....”pyydä sähkömies mittaamaan, henkeään ei kannata tuon takia menettää” !!!!

Ja minusta JariS ja Vaarin sähkötietämys kuulostaa vankimmalle tällä foorumilla.
Napsauta laajentaaksesi...

Tämäkin neuvo vaan hukkui siihen tyhjään länkytykseen ja viisasteluun samaisen henkilön toimesta.
 
Virtamittaus, sitten käämien resistanssi ja lopuksi eristysvastusmittaus. Sähkömies pystyy nuo suorittamaan ja sen jälkeen päättelemään onko moottorissa sähköinen vai mekaaninen vika. Eikä tarvitse vielä edes nostaa pumppua ylös.

Virtamittaus kertoo moottorin kuormituksesta, joka sitten voi johtua liian kovasta vastapaineesta, paskasta pumpussa tai vaikkapa hajonneista laakereista.

Käämien vastusmittauksella lähinnä saa perstuntuman onko kaikki käämit suurinpiirtein kunnossa. Mikäli jonkun käämin vastus muita / maata vastaan on poikkeava, on hyvin todennäköistä että moottori on vainaa. Maata, eli runkoa vastaan resistanssin pitäisi olla lähes ääretön.

Toki on mahdollista että kaapelissa on vikaa, mutta keskuselta mitattaessa tämäkin sisältyy tuloksiin. Taitaa näissä kuluttajaluokan laitteissa olla sitä paitsi kiinteä kaapeli, ettei moottorista itsestään suoraan mitään pääsekkään mittaamaan.
 
Ejektoripumpun kyseessä ollen voisi tarkistaa myös, ettei vain olisi ilmaa päässyt pumppuun. Jos taas on moottorivika, niin helppohan tuo on vaihtaa verrattuna uppopumppuun. Pumpun ilmauksesta löytyy varmaan kotiasentajankin ohjeet.
 
Tämä aihe on näemmä saanut aikaan mukavasti turinaa.

Oma sähkötietämys on ihan kohtalaista, mutta noiden 3-vaihe juttujen kanssa on tullut tehtyä aika vähän hommia ja siksi tuota aloin kyselemään. Tuo painekytkimen vaihto on sen verran simppeli homma, että siksi haluan tuon vaihtaa. Avasin eilen kytkimen kopan ja aika hapettunutta siellä sisällä oli. Kontaktipinnat toki ovat näkymättömissä, mutta tuo moottorin käytös alkaa kyllä näyttämään siltä, että vika saattaisi hyvinkin olla tuossa painekytkimessä.

Moottori hörähtää iloisesti alarajapaineen kohdalla käyntiin, mutta kun saavutetaan yläraja, niin se pysähtyy ja alkaa jurraamaan, jonka jälkeen moottorinsuojakytkin laukeaa. Tuossa käy siis ilmeisesti niin, että kun painekytkin yrittää irroittaa kärkiä, niin kaikki vaiheet ei irtoakaan vaan yksi tai kaksi jää päälle. Pienen huilin jälkeen homma sitten pelaakin taas normaalisti, kunnes tulee taas aika katkaista virta, jolloin sama kuvio toistuu.

No illalla olemme viisaampia, kun painekytkin on vaihdettu. AC pihti ja muutkin puntarit kyllä löytyy, mutta mittaillaan sitten tarkemmin, mikäli ei tule kuntoon. Onpahan sitten vaihdettu.

 
DiscoKai sanoi:
Onneksi Vaarivanhus toi faktat kehiin, mun ei tartte  ;D
Napsauta laajentaaksesi...
Joo, kaikki kuitenkin yrittivät parhaansa.  ;D
….
Toivotaan, että Aquarius saa pumppunsa toimimaan, se lienee meille kaikille tärkeintä.
Vesi on taloudessa ensisijainen asia. Sen huomaa varsinkin silloin, jos joutuu kärräämään kotiinsa vettä kanistereissa auton perällä. Kokemus sekin, porakaivo ei sentään taida kuivua kuten rengaskaivo joskus kuivina kesinä.  :)
 
Näin toivomme

En usko porakaivomme kuivuvan. Veden pinnalta lienee putken päähän 60 m, mutta koskaan en vedenpintaa ole nähnyt näin alhaisella tasolla.
 
No niin, painekytkin on vaihdettu ja taisimme selvitä säikähdyksellä sillä nyt pumppu pelaa hyvin. Syykin taisi selvitä, kun avasin vanhan painekytkimen ja tutkin sen sielunelämää. Kuvassa näkyy kuparinvärinen jousena toimiva "lirpake", joka on murtunut yhdestä kulmasta. Tämä aiheuttaa sen, että tuo vipu liikkuu hieman vinosti ja kytkimen kärjet eivät avaudu kaikkien vaiheiden osalta samanaikaisesti vaan yksi kerrallaan. Tämä oli selvästi havaittavissa liikuttamalla käsin tuota rakennelmaa ja mittaamalla ohmipuntarilla.

Tuossa jousessa näkyy myös hapettumaa, joka lienee edesauttanut tuota jousen murtumista?



 

Liitteet

  • Painekytkin.jpg
    Painekytkin.jpg
    31,7 KB · Katsottu: 327
Itse suosittelen kontaktorin asentamista jos sopiva asennuspaikka löytyy. Kontaktori ei välitä tuon painekytkimen elämästä muuta, kuin että yksi kärki yhdistää ja katkoo.
 
Patteri sanoi:
Itse suosittelen kontaktorin asentamista jos sopiva asennuspaikka löytyy. Kontaktori ei välitä tuon painekytkimen elämästä muuta, kuin että yksi kärki yhdistää ja katkoo.
Napsauta laajentaaksesi...

Tuossahan saattaisi olla ideaa. Kontaktoreita löytynee laadukkaampia, kuin nuo Danfoss:n painekytkinten rimpulat, jotka eivät kyllä ole vakuuttaneet toiminnallaan. Täytyisi tuonne kaivoon muutakin remppaa tehdä. Tuo pumppu ei näyttäisi olevan millään tavalla kiinnitetty alustaan vaan seisoo siellä vapaasti ja nytkähtää näinollen joka kerta käynnistyessään. Tämä tuskin on hyväksi liitoksille vaikka onhan tuo ihme kyllä jo tuolla pelannut varmaan yli 25 vuotta.

Painekytkinkin on asennettu vaakatasoon, ei ilmeisesti ollut asentajalla sopivaa kulmakappaletta, jolla sen olisi saanut pystyyn ja IP luokituskin olisi luvatulla tasolla.


 

Liitteet

  • kaivo.jpg
    kaivo.jpg
    36,5 KB · Katsottu: 947
Sinun täytyy kirjautua sisään tai luoda tili kirjoittaaksesi.