https://www.popvakuutus.fi/asiakaspalvelu/yhteistyokumppaneiden-edut?utm_source=autostadium&utm_medium=banner&utm_campaign=autovakuutus_autostadium_jatkuva&utm_content=autovakuutus_0418

Frisbeegolf

T

TeBsu

Vieras
Aiheelle en löytäny omaa topiccia... Mutta kokeillaan kepillä jäätä, onko palstalla lajin harrastajia? Tarkotus ois itellä käydä heittelee, kun sais jonkun ensin vähän neuvomaan, miten tää laji toimii  ;D
 
Kertaalleen olen sellaisen parin tunnin kierroksen porukassa tuota kokeillut - kiekot ovat edelleen tallella, mutta ei ole tullut uudelleen lähdettyä, vaikka rata löytyy aivan kodin lähialueelta.

Hauska peli, mutta edellyttää porukkaa, joka on melko samalla tasolla lajissa, muuten menee tylsäksi. Golfin tyyppiseksi (siis ilman mailoja) pelin tekevät erilaiset kiekot, jotka ainakin ohjeiden mukaan sopivat erilaisiin heittoihin. Mutta kannattaa kokeilla, hauskaa yhdessäoloahan se on, eikä tule kalliiksi.
 
Minuakin tuo laji on pitkään kiinnostanut kokeilla, mutta ei vain ole saanut aikaiseksi. Mukavaa hommaa, luulisin :) Aikanaan nuorella iällä tuli kavereiden kanssa heiteltyä itse laadituilla radoilla, joissa käytettiin maalitauluina puita, tolppia, tamppaustelineitä, roskiksia ja vähän kaikkea mitkä vähänkin kuvioon sopi, ja hauskaa oli.
 
On tullut heiteltyä pari vuotta aktiivisesti, sen jälkeen vähemmän aktiivisesti, ehkä jopa satunnaisesti.

Parinkympin sijoituksella pääsee alkuun, mutta tekniikan hiomisessa menee oma aikansa. Suosittelen, että etsit alueeltasi sopivan seuran tai enemmän harrastaneita kavereita ja rohkeasti lähdet sieltä hakemaan oppeja. Netin yli on todella hankala antaa hyviä vinkkejä.

Oulussa on useampia ratoja, kaksi aktiivista seuraa ja hyvä viikkokisajärjestelmä, jossa pääsee mukaan hommaan ilman suurta jäpittämistä. Porukka ainakin täällä on rentoa, joten mukaan vaan!

Täältä lueskelemaan lisää lajista: http://frisbeegolfliitto.fi/lajit/frisbeegolf/
 
Joo, ihan mukavaa touhua, en varsinaisesti harrasta, mutta silllon tällöin tullu heiteltyä. Tulipa tuossa oma rataki tehtyä jossa reenata. ei ole tullu kyllä reenattua.. :)

Tosiaan kaveriporukalla hauskaa kun kaikki on yhtä huonoja heittelemään. Lämpiminä kesäiltoina sopivan leppoisaa hommaa. voi vaikka hieman p-topik juomia samalla nauttia.
 
Tänä kesänä frisbeekärpänen purasi, ja tänäänkinnkäytiin Mikkelissä viskelemässä. Mainio rata ja kiekkoa sai parikin kertaa etsiä joesta. ;D

Välineet on mallia amatööri, joku kympin kiekko joka tilanteeseen. Tosi pro-pelaajilla näyttää olevan joka tilanteeseen oma mielikiekkonsa. 8)

Voin tulla tebsun mukaan jos löydät jonkun neuvojan. ;D
 
Kiekkoja on käytännössä kolmea sorttia:

-Nopeampaa driveria pitkiin heittoihin, aloituksiin yms.
-Suht suoraan lentäviä lähestymiskiekkoja
-Pehmeitä puttereita jotka "tarttuvat" koreihin paremmin.

sitten kun lähdetään hifistelemään, on eri kiekkomerkeillä, malleilla, muovilaaduilla erilaisia ominaisuuksia jotka etenkin drivereissa vaikuttavat lento-ominaisuuksiin paljon. Aloittelijalle on kuitenkin helppo suositella, että aloittaa putterilla. Sitten siirtyy lähestymiskiekkoihin ja lopulta kun vähän tekniikkaa osaa jatkaa drivereihin. Siellä heittotekniikalla on iso merkitys hyviin avauksiin.
 
Pari kesää tuli heitettyä suhteellisen aktiivisesti, sen jälkeen yksi kesä välistä ja tänä kesänä satunnaisesti. Innostus jotenkin lakkasi kun laji sai suosiota alleen ja Oulun radat muuttui tuskaisen ruuhkaisiksi. Lisäksi laji on vetänyt pariinsa sitä sun tätä harrastajaa, jotka eivät välitä muiden radalla olijoiden turvallisuudesta ollenkaan.
 
No vähän sama vika se itsellänikin oli... Onneksi ratoja on tullut lisää ja ruuhka on ehkä vähän vähentynyt.
 
On kyllä auttanut. Ennen kun oli vain Meri-Toppila ja Hiironen niin yhtä jonottamista oli.
 
Kolmisen kesääkö sitä on tullut käytyä roiskimassa satunnainesti miten on ehtinyt. Kiekkoja on kertynyt laukkuun vajaa kymmenkunta ja heittotarkkuus on mielestäni ihan ok. Suurin kehitysalue olisi saada kiekko lentämään pitemmälle. En vaan saa rystypuolelta kiekkoa lentämään mihinkään ja pitkillä radoilla tulee takkiin. Lyhyillä ja teknisillä radoilla pärjään hyvin kaveriporukassa.

Ihan kiva "harrastus" kun saa mukavasti ulkoilua ja pienet betsit tuo lisäjännitystä.
 
Poitsu on semisti innostunut kyseisestä lajista ja ensikiekot 3kpl tuli hänelle hommattua.
Hän on muutaman kierroksen käynyt heittelemässä paikallisella radalla.
Samalla Mukkulan radalla on kai SM-kisat tulevana viikonloppuna.
Itse en ole "vielä" tuohon hurahtanut mutta kävimma läheisellä jo käytöstä poistetulla ja vesakoituvalla hiekkakentällä vähän äsken heittelemässä.
Taisin jo tehdä aloittelijan tsägällä yhden elämäni heitoista :eek: kun vetäsin puiden takaa vasemmalta kiertäen kovalla kierteellä "midrange" kiekolla suoraan koriin ja etäisyyttä oli vähintään 30metriä. Hitto kun olis saanut videolle :rolleyes:.

Lainasin tällaisen korin töistä. On edes vähän sinnepäin mihin tähtäillä
EDIT:
Toivottavasti vastaavaa topiccia ei ollut aiemmin avattuna? ei ainakaan palstan hakukone löytänyt
 

Liitteet

  • image.jpg
    image.jpg
    163,2 KB · Katsottu: 161
Lajin suosio on noussut kohisten samalla, kun ratoja on rakennettu - eli kun noita "koreja" on saatu pystyyn. Tässä aivan meidän nurkilla on rata ollut jo muutaman vuoden, ja kerran olen sen työporukan kanssa kiertänyt. Tuosta on muistona kiekkosarja jossain kaapin nurkassa, joten valmiudet peliin löytyvät. Ei vaan ole tullut lähdettyä. Tuotahan voi hyvin pelata vaikka ihan yksinkin, mutta kyllä siinä mielestäni fiilis on ihan toinen, kun porukalla mennään. Eikä kisan tarvitse olla mitään ryppyotsaista, päin vastoin.
 
Aivan mahtava laji! Itse otin lajin hiukan liian vakavasti pari vuotta sitten ja hajotin olkapääni. Enää ei tämä jätkä heitä yhtään heittoa. Jonkin verran olen kavereita käynyt opastamassa lajiin. Ratoja alkaa löytyä melkeimpä joka kaupungista. Silloin kun heitin niin kiekot olivat aina mukana. Parasta tietenkin lähteä kaveriporukalla heittelemään. Monessa kaupungissa onkin jo frisbeegolf seura ja sitä kautta kannattaa lähteä hommaan mukaan jos yhtään on poltetta lajiin enempää kuin omaksi iloksi heittely. Sitä kautta pääsee viikkokisoihin ja saa hyviä vinkkejä lajiin. Joensuussa on hyvä rata tilanne kun ratoja löytyy kolme kappaletta. Etelä-Suomessa tietenkin tilanne on todella hyvä.
 
^ Enpä taidakkaan aloittaa tuota harrastusta :-\
Nimittäin heittokäsi on ainut raaja joka ei ole jonkimoisessa kiputilassa.
Kaikissa muissa onkin enempi/vähempi jomotusta melkein jatkuvasti :-[
 
Tikka sanoi:
Miten tuo tapahtui?

"Pesäpalloilijan tauti", eli rustovaurio olkaniveleen. Pesäpalloakin tuli heiteltyä samoihin aikoihin eli näiden yhteissummaksi saatiin tuollainen vaurio. Ketutti aluksi aika paljon mutta nyt pikku hiljaa oppinut elämään asian kanssa. Riuhtaisua ei enää tehdä ilman kunnon vastusta.
 
Jotenkin olen lajista vähitellen innostunut. Itse kun (omaa vajavaisuutta varmastikin) en normi Golffia ymmärrä ollenkaan tämä frisbeeversio tuntuu kovinkin hauskalta puuhalta. Se vaan että nyt kun olen tänä kesänä muutaman kerran kenttiä kiertänyt nyt oman heittokäden tarkkuus on mitä sattuu. Tytär 7v kun tuntuu joka kerta alle 10m heitoissa rökittävän isänsä. Pidemmät heitot sentään vielä saa itse aikaiseksi. PK-seudulla on onneksi paikkoja tullut jo aika paljon tarjolle.
 
Jokunen vuosi sitten ennen kuin lajista tuli muotilaji niin tuli harrasteltua paljonkin. Nykyään paikalliset radat niin ruuhkaisia ja siellä on kaikenlaisia pässinpäitä, jotka ei välitä muiden turvallisuudesta niin laji on jäänyt. Riitti se että pari kertaa tippui kiekko parin metrin päähän.
 
Käytiin kavereiden kanssa joskus 80-luvun lopulla Meilahdessa kiertämässä sikäläistä melko metsään rakennettua rataa. Taisi olla suomen ensimmäisten joukossa, jollei ihan ensimmäinen. Oli aika erilaista puuhaa silloin.

Rata kulki tuossa Meilahden pikku metsässä, vanhan hyppyrimäen ympäristössä. Maasto oli hyvinkin mäkistä ja metsäistä. Mitään opasteita tms. ei ollut, piti vain tietää suurin piirtein mihin suuntaan piti heittää. Kiekkona käytettiin ihan normaalia perus-frisbeetä, jos löytyi vähän pienempi, niin aina parempi, mahtui paremmin lentämään pusikossa. Tuli kova hiki kun noita mäkiä puuskutti menemään, varsinkin kun piti vielä kantaa sitä kaljapussiakin...
 
Trollsten sanoi:
Jokunen vuosi sitten ennen kuin lajista tuli muotilaji niin tuli harrasteltua paljonkin. Nykyään paikalliset radat niin ruuhkaisia ja siellä on kaikenlaisia pässinpäitä, jotka ei välitä muiden turvallisuudesta niin laji on jäänyt. Riitti se että pari kertaa tippui kiekko parin metrin päähän.

Ruuhkaisuuskaan ei haittaa kun kaikki pelaisivat samoilla säännöillä. Vähän sama asia kuin liikenteessä. Itsekkin olen monta kertaa nähnyt vaaratilanteen. Ne tilanteet ovat pahimpia kun kiekko heitetään vaikka edessä on ihmisiä selkä heittäjään päin. Heittäjä on kuitenkin aina vastuussa kiekosta.
 
Mukavaa vapaa-ajan viettoahan tämä on. Harmi vain kun ei ehdi tarpeeksi käydä nakkelemassa. Olisko 5 kertaa tullut käytyä tänä vuonna joista 2 kertaa perheen kanssa. Naapuruston kesken on parina vuonna olleet mestaruuskisatkin.
 
Kaivelin tämän ketjun esiin kun omalla kohdalla frisbeegolf äityi tänä kesänä jonkinlaiseksi puremaksi, on kolmas harrastuksistani nyt kalastuksen ja kuntosalin lisäksi. En pelaa tätä pelkkänä ajanvietteenä vaan korvaan sillä kävelylenkit sillä onhan frisbeeradan kiertäminen paljon kivempaa ja monipuolisempaa. Ja halpaa harrastaa.
Tuolla yllä on tuosta loukkaantumisvaarasta. Mielestäni yllättävän vähän tämä rasittaa paikkoja kunhan katsoo ohjevideoita kuinka pitää heittää, ne ohjeet kannattaa muutenkin katsoa että pelaamisesta tulee jotakin. Vanhan ajan hupifrisbeetyylillä homma ei onnistu. Olen törmännyt käytännössä yhteen varsinaiseen ohjeeseen vammojen välttämiseksi; rystyheitoissa heittokäden pitää antaa jatkaa liikettä kiekon irtoamisen jälkeen pitkälle yli.
Noin muuten rajoitan täyden ratakierroksen kierrot itselle max pariin viikossa, kun on jo vanha ukko niin alkaa muuten tuntumaan kädessä, koska käden heittonopeus ei ole enää riittävä ihan rennosti heitettäessä. Sen lisäksi tontilla heittotekniikkaa tulee harjoiteltua silloin tällöin, aika useinkin.
Paikkakunnalla on onneksi hieno rata monella layoutilla, ja pääsen päivisin käymään niin ei ruuhkia juuri ole. En ole huomannut kertaakaan, että jengi heittelisi muita päin. Ehkä kulttuuri on kehittynyt vuosien mittaan. Sitä vähän on ettei tajuta laskea nopeampaa ohi, ja roskaamista.

Mielestäni tästäkin lajista saa paremmin irti kun yrittää kehittää itseään, koska parhaat kicksit saa onnistumisista. Se on hieno tunne kun saa kiekon avauksella niin lähelle koria, että birdie on otettavissa. Kun yleensä se ei onnistu 😅 Kesää odotellessa :cool:
 
On kai se tekniikka pakostakin kehittynyt. Tänä vuonna panostin enemmän foreen ja sillä kyllä saa käden kipeäksi, varsinkin jos pitkiä avauksia viskoo (no itsellä foret jää sinne 80m tuntumaan, eli mitään oikeasti pitkiä). Koetan kyllä lämmitellä jonkin verran aina ennen kierrosta. Ikää kuitenkin liki 50, niin ei ihan niin notkea enää.
Siirsin tuolta ihmettelyketjusta tähän ketjuun, joka oli itseltäkin unohtunut.

Fore on kyllä hyvä ase, jolla on paikkansa. Vanha työkaveri on expertti erityisesti sen kanssa ja kerran vuodessa nähdään ja käydään puustoisella lyhyellä radalla (ford amateur tuusula), jossa hän heittää vain sitä ja pesee minut aina kun meikäläisen rystyheitot kolisee puihin. Minun kotiratani kun on isoa kättä suosivampi väljä rata niin fore on jäänyt vähiin, etenkin kun olkapääkipu esti sen heittämisen viime kesänä kokonaan ja lopulta kaikki heittäminen jäi kun olkapää on ihan jäätynyt ja sain polveenkin rasitusvamman. Kyrsii kun jäi eräskin mahdollisesti hyvä niksi vielä kokeilematta pidempiin heittoihin. Kova kuntoutus nyt menossa, varmaan tonni menee ortopedi+fyssarilaskuihin, että pääsisi ensi kesänä taas ulkoilemaan.

On niin kiva laji, että opettelen vaikka heittämään vasurilla jos muu ei auta 😅