B
Bear
Vieras
- 17.8.2017 klo 19:09 / Toyota Avensis 2.0 D4D 2014
Tänään tarjoutui duunihommien puitteissa tilaisuus päästä ajamaan vuoden 2014 Avensista, joten tilaisuuteen piti tarttua. Tässä siis lyhyt reportaasi Toyotasta.
Firman parkkipaikalla odotteli valkoinen farmari-Avensis.
Istuin autoon ja säätelin penkkiä ja rattia hetken. Kitukasvuinen 170cm raatoni löysi sopivan asennon nopeasti, vaikka säädöt ovatkin portaaliset. Penkissä on suht hyvä sivuttaistuki ja oikean puolen käsinojakin on hyvällä kohdalla. Vasemmalle kädelle ei sen sijaan löydy luontevaa paikkaa. Ilmastoinnin ja radion namiskat ovat yksinkertaisia käyttää. Yleisifiilis sisätiloissa hiukan muovinen, mutta osanahkaverhoilu parantaa fiilistä.
Sitten avain virtalukkoon ja kiesi käyntiin. Tässä vaiheessa minulle valkeni että tämähän käy dieselillä. Noh, hyvä vaan, koska dieselmoottori on mainio voimanlähde. Moottorin ääni on melkoisen karkea, melkein Hiaceen verrattavaa rouskutusta.
Kuusilovisesta askista peruutusvaihde silmään ja pois ruudusta. Ohjaus on parkkipaikalla kevyt pyöriteltävä ja kiitettävän kokoisista peileistä näkee hyvin. Takaikkuna sen sijaan on pieni, kuin postiluukusta katselisi.
Sitten pois parkkipaikalta ja liikenteeseen. Alkumatkasta puolisen kilometriä soratietä. Tavaratilasta kantautuu kuoppaisella tiellä räminää. Kuopat eivät kuitenkaan tunnu kuljettajan paikalla mitenkään mainittavasti. Ohjaus on melkein turhankin kevyt hitaissa nopeuksissa.
Risteyksestä valtielle. Kiihdytys rekkavauhtiin sujuu varsin mukavasti. Vaihteisto toimii jouhevasti, ja vääntöä on käytettävissä 310nm. Paras vääntöalue alkaa 1500 kierroksen paikkeilla. Melutaso on normaalilla tasolla, iso osa melusta on peräisin renkaista.
Maantiellä ohjaus jämäköityy ja Avella ajelee melkein iloissaan. Eihän se mikään Volvo ole, mutta huomattavasti pikkuveljeään Corollaa parempi. ;D Suuntavakaus on melko hyvä ja ohjaus sopivan jämäkkä, olematta kuitenkaan raskas. Jousitus toimii hyvin ja tien epätasaisuudet eivät pahemmin tunnu.
Liittymästä pienemmälle ja mutkaisemmalle tieosuudelle. Huomio kiinnittyy jälleen ensimmäisenä ohjaukseen. Ave taittuu mutkiin nätisti, mutta mitään huippuhyvää tutumaa ei ole. Jousitus on melko jämäkkä, mutta kuopat eivät tunnu mitenkään ikävästi.
Ajoreissun loppupuolelle sattui lyhyt pätkä taajama-ajoon verrattavaa pyöritystä. Ave on melko mukava pyöriteltävä, mutta viistot a-pilarit rajoittavat paljon näkyvyyttä.
Saavuin määränpäähän. Puolasta lentokoneella saapunut työntekijä odotteli terminaalin vieressä. Kaverin isohko matkalaukku Aven konttiin. Todettakoon että kontti jää suojapeitteen alla matalaksi. Loput matkatavarat takapenkille, jonka tilat vaikuttivat nopealla silmäyksellä riittäviltä isommillekin henkilöille.
Plussat ja miinukset:
+ Moittorissa hyvin vääntöä
+ Vaihteisto toimii jouhevasti
+ Hallintalaitteita on helppo käyttää
- Pieni takaikkuna
- Viistot A-pilarit rajoittavat näkyvyyttä
- Matala tavaratila suojapeitteen alla.
Ps. Paluumatkalla en tehnyt autosta mitään uusia havaintoja.
Pps. Kuva Avensiksestä liitteenä.
Firman parkkipaikalla odotteli valkoinen farmari-Avensis.
Istuin autoon ja säätelin penkkiä ja rattia hetken. Kitukasvuinen 170cm raatoni löysi sopivan asennon nopeasti, vaikka säädöt ovatkin portaaliset. Penkissä on suht hyvä sivuttaistuki ja oikean puolen käsinojakin on hyvällä kohdalla. Vasemmalle kädelle ei sen sijaan löydy luontevaa paikkaa. Ilmastoinnin ja radion namiskat ovat yksinkertaisia käyttää. Yleisifiilis sisätiloissa hiukan muovinen, mutta osanahkaverhoilu parantaa fiilistä.
Sitten avain virtalukkoon ja kiesi käyntiin. Tässä vaiheessa minulle valkeni että tämähän käy dieselillä. Noh, hyvä vaan, koska dieselmoottori on mainio voimanlähde. Moottorin ääni on melkoisen karkea, melkein Hiaceen verrattavaa rouskutusta.
Kuusilovisesta askista peruutusvaihde silmään ja pois ruudusta. Ohjaus on parkkipaikalla kevyt pyöriteltävä ja kiitettävän kokoisista peileistä näkee hyvin. Takaikkuna sen sijaan on pieni, kuin postiluukusta katselisi.
Sitten pois parkkipaikalta ja liikenteeseen. Alkumatkasta puolisen kilometriä soratietä. Tavaratilasta kantautuu kuoppaisella tiellä räminää. Kuopat eivät kuitenkaan tunnu kuljettajan paikalla mitenkään mainittavasti. Ohjaus on melkein turhankin kevyt hitaissa nopeuksissa.
Risteyksestä valtielle. Kiihdytys rekkavauhtiin sujuu varsin mukavasti. Vaihteisto toimii jouhevasti, ja vääntöä on käytettävissä 310nm. Paras vääntöalue alkaa 1500 kierroksen paikkeilla. Melutaso on normaalilla tasolla, iso osa melusta on peräisin renkaista.
Maantiellä ohjaus jämäköityy ja Avella ajelee melkein iloissaan. Eihän se mikään Volvo ole, mutta huomattavasti pikkuveljeään Corollaa parempi. ;D Suuntavakaus on melko hyvä ja ohjaus sopivan jämäkkä, olematta kuitenkaan raskas. Jousitus toimii hyvin ja tien epätasaisuudet eivät pahemmin tunnu.
Liittymästä pienemmälle ja mutkaisemmalle tieosuudelle. Huomio kiinnittyy jälleen ensimmäisenä ohjaukseen. Ave taittuu mutkiin nätisti, mutta mitään huippuhyvää tutumaa ei ole. Jousitus on melko jämäkkä, mutta kuopat eivät tunnu mitenkään ikävästi.
Ajoreissun loppupuolelle sattui lyhyt pätkä taajama-ajoon verrattavaa pyöritystä. Ave on melko mukava pyöriteltävä, mutta viistot a-pilarit rajoittavat paljon näkyvyyttä.
Saavuin määränpäähän. Puolasta lentokoneella saapunut työntekijä odotteli terminaalin vieressä. Kaverin isohko matkalaukku Aven konttiin. Todettakoon että kontti jää suojapeitteen alla matalaksi. Loput matkatavarat takapenkille, jonka tilat vaikuttivat nopealla silmäyksellä riittäviltä isommillekin henkilöille.
Plussat ja miinukset:
+ Moittorissa hyvin vääntöä
+ Vaihteisto toimii jouhevasti
+ Hallintalaitteita on helppo käyttää
- Pieni takaikkuna
- Viistot A-pilarit rajoittavat näkyvyyttä
- Matala tavaratila suojapeitteen alla.
Ps. Paluumatkalla en tehnyt autosta mitään uusia havaintoja.
Pps. Kuva Avensiksestä liitteenä.