https://www.popvakuutus.fi/asiakaspalvelu/yhteistyokumppaneiden-edut?utm_source=autostadium&utm_medium=banner&utm_campaign=autovakuutus_autostadium_jatkuva&utm_content=autovakuutus_0418

Musaäänestys: Eppu Normaali vs. Hurriganes

Kumman musasta tykkäät enemmän?


  • Äänestäjiä yhteensä
    79

juupeli

Yhdistyksen jäsen
Liittynyt
23.12.2013
Välillä kotimaista nokittelua legendojen malliin. Kummallakin omat vahvuutensa, omat huippunsa, omat persoonansa  :)
 
Hurriganesilla on hetkensä mutta ääni menee Epuille. Kuitenkin tuotanto on leveämpi. Ja perintöä kohdeltu paremmin kuin Hurriganesilla..  :rolleyes:
 
Kaksi nuoruuden suosikkia, joista Ganes sijoittui aikaan jolloin ylipäätään tiedostin pop/rock-musiikin olemassaolon ja Eput pahimpaan murkkuaikaan jolloin punk ja uusi aalto olivat the juttuja. Eppuja on varmasti tullut kuunneltua enemmän, mutta mahdoton näistä on antaa ääntä vain toiselle. Tai ehkä sittenkin ääni tinkimättömälle ja koruttomalle Ganesin tarinalle, keski-ikäistyneeksi valtavirtapopiksi muuttuneiden Eppujen sijaan. Siitäkin huolimatta että Eput on niitä harvoja joiden keikalle on tullut viime vuosina raahauduttua.
 
Ääneni annan Ylöjärven Takamaan yhtyeelle Eppu Normaalille.
Hurriganesilla on ihan hyviä biisejä, mutta Eppujen laajempi tuotanto kolahtaa paremmin. Ja myönnetään, Eppuja olen kuunnellut aika paljon enemmän.  8)
 
Hurriganes ehdottomasti. On tullut varsinkn nuoruudessa kuunneltua bändiä todella paljon ja muutamalla livekeikallakin kävin.
Eput tuli kuvioihin paljon myöhemmin. Yhdellä Eppujen livekeikallakin olen käynyt 80-luvun puolivälissä.
 
Ääni Epuille, musiikin lisäksi Syrjä on erittäin innokas moottorimies.
Jokin mopokin tullut sieltä tallista, lähinmä hyvän pidon vuoksi.
 
Eppuja en ole kuunnellut varsinaisesti koskaan, Hurriganesilta on muutama levykin. Muistan 'pojat' aina sen yhden näkemäni keikan johdosta, olin jotain reilu 10 kun pääsin Raision Huvilinnussa pidettyyn jonkun pankin järjestämään ilmaiskonserttiin, oli se jumalaisen näköistä se Cissen bassottelu - se sysäsi minut basistin tielle ?
 
Jep. Vaikka Cisse soittotaidoiltaan tuskin maailmankärkeä hätyytteli, niin kaikki muu kyllä korvasi sen. Voiko äijä enempää enää rokkikukon näköinen olla kuin Cisse oli. Itsekin pikkujätkänä fanitin nimenomaan Cisseä eniten, sen verran asennetta ja cooliutta oli äijän olemuksessa.
 
Vähän kun vertais 70- ja 80-lukuja keskenään, Eput nyt voittaa minun arvostelussa kenet tahansa, koska tahansa.
 
Molemmilla loistavat sanoittajat, eiku... ;D

Vaikka Roadrunner oli ensimmäinen oma kasetti ja sitäkin kautta erittäin merkittävä teos niin kyyllä Eput monipuolisuudessaan vie voiton.
 
Pekka T sanoi:
Vähän kun vertais 70- ja 80-lukuja keskenään.

Osuvaa. Tykkään molemmista todella kovasti. Kummaltakin bändiltä löytyy myös sellaista matskua joka ei vetoa meikäläiseen. Eppujen laajasta tuotannosta on helppo poimia mukavaa kuunneltavaa mutta ääneni meni Ganesille koska se aikoinaan "räjäytti pankin". Ei ole toista samanlaista herätystä tullut  :)
 
-P- sanoi:
Jep. Vaikka Cisse soittotaidoiltaan tuskin maailmankärkeä hätyytteli, niin kaikki muu kyllä korvasi sen.

Olin vuosi sitten paikalla kun Remu oli taustajoukkoineen vetäsemässä keikkaa paikallisessa, tälläkin kertaa basistin touhu sai suurimman huomioni, oli aika eleetöntä mutta se soitto, veteli plekulla sopivalla säröllä, toimi merkillisen hyvin !  :)
 
Pekka T sanoi:
Vähän kun vertais 70- ja 80-lukuja keskenään, Eput nyt voittaa minun arvostelussa kenet tahansa, koska tahansa.
+1 .. Ganesin valtavuosina olin vasta pikkulapsi, niin ei ole päässyt muodostumaan ko bändiin mitään 'fanisidettä'.. myöhemmin ganesia kuunnellessa aika oli jo ajanut siitä ohi.. ei siis ole koskaan oikein sytyttänyt.
 
Selvä peli:

Ganes

Roadrunner on the levy !
Eput tuli joskus myöhemmin eikä kolahtanut koskaan yhtä paljon.
 
Vähän on mielestäni väärä vertailu. Punkista tuo lähti Epuilla, joten Hassisen kone ja sen jälkeläiset Ismolta sopisi paremmin. Ganes on vähän eri genreä kun historiaa katselee. Remu ei ole iskenyt ja Eput on rautaa. Kolmikybät itsellä tuli oltua katsomassa Eppuja Hämeenlinnassa. Harmitti viime syksyn päällekkäinen tapahtuma muualla.
 
hurriganes ehdottomasti
eput oli hauskoja akun tehtaaseen asti
sitten alkoi aikuistuminen ja tuotannon
iskelmäistyminen :eek:
 
Hauska äänestys ja vertailupari mutta mä en pysty valitsemaan näiden välillä. Hurriganes on oikeastaan millä tahansa mittarilla ihan legenda ja tuo (hieman kärjistäen) kolmen soinnun rokkigenre kaikissa eri muodoissaan on mulle ollut aina lähellä sydäntä, vaikkakin kuuntelen ja diggaan isosti toki paljon muutakin. Roadrunner levynä on tietysti klassikko mutta toisaalta mulle kolahtaa yhtälailla ellei jopa paremmin 10/80. Vastaavasti joukkoon mahtuu myös rimanalituksia ja Ganesin tuotanto on kokonaisuutena mielestäni melko epätasainen.

Eppujen Kahdeksas ihme - toisaalta - on mielestäni kenties paras suomalaisen bändin koskaan tekemä yksittäinen levy (yhtä kipaletta lukuunottamatta täynnä huippubiisejä) ja saahan heidänkin tuotannostaan tarvittaessa aikaiseksi pelkästään hiteistä koostuvan monituntisen keikan. Epuilla on muutenkin ihan mahtava ura takana (ja myös edessä, toivottavasti), jonka vertaista saa hakea ja vaikka suurin suosio lienee jo takanapäin niin tuskin heidän(kään) tarvitsee koskaan kuitenkaan tyhjille saleille enää soitella.

EDIT: Ja selvennettäköön, että Roadrunnerin julkaisuvuotena syntyneenä missasin Ganesin varsinaisen ns. kulta-ajan, joten mulle rakkausuhde heihin muodostui itse asiassa teinivuosina kasikytluvun lopulla.
 
Hyödynnetään vanhaa äänestystä tämän kyselyn myötä kun kaikki kysymykset koskevat Eppuja, eikä yleisesti musiikkia.

Jäin häpeällisesti pisteisiin 7/10. Kaksi mokasin ihan vain kun en malttanut jäädä hetkeksi miettimään :cry:

 
8/10
Basistien määrä meni epähuomiossa väärin ja Maximum Jee Jee levyn kanteen liittyvä kysymys.
 
Eppuja : poikani hoilasi autossa että Suomen laseilla se ei ole riskiä vailla, korvalappustereot you know, minä, vaimo ja isosisko hykerreltiin kyydissä
 
Eput kyllä suosikki näistä.
Joskus ostin Syrjän mopon(Yamaha MT 01) melko harvinainen mopo, toinen vastaava oli myynnissä Janne Ahosella.
Mitä tavannut ukkoa muutaman kerran niin ihan moottori friikki.
Siinä mielessä hyviä ensi omistajia että laitetaan heti parasta palikkaa kiinni vehkeeseen.