https://www.popvakuutus.fi/asiakaspalvelu/yhteistyokumppaneiden-edut?utm_source=autostadium&utm_medium=banner&utm_campaign=autovakuutus_autostadium_jatkuva&utm_content=autovakuutus_0418

Musiikillisia helmiä 60- ja 70-luvuilta

juupeli

Yhdistyksen jäsen
Liittynyt
23.12.2013
Onko kukaan odottanut tai toivonut tätä. Todennäköisesti EI.
Onko kukaan pelännyt tätä. Arvatenkin KYLLÄ.

Niistä ja näistä huolimatta, tässä se nyt vihdoinkin on. Varttuneemmille tai ainakin ns. vanhemmasta musasta diggaaville on nyt avattu oma ketju. Kaikella kunnoituksella suosittua 80 & 90 luvun ketjua kohtaan, 60 & 70 luvun musa ansaitsee oman aiheensa. Jos ei muuten niin pysymmepä poissa pahanteosta muista musan yleisketjuista ja tänne päätyvä tietänee mihin täällä voi törmätä.

Olen itse syntynyt aivan 60-luvun alussa, päässyt kunnon jytämusan makuun 70-luvulle tultaessa, nauttinut musasta täysin siemauksin siitä eteenpäin ja koittanut parhaani mukaan perehtyä 60-luvun musiikilliseen antiin. Noilla vuosikymmenillä luotiin paljon pohjaa suurin piirtein kaikkeen mitä nykyään kuullaan ja sieltä voi tehdä aivan uskomattoman makoisia löytöjä.

Toiveena topiciin osallistujille. Linkit tietenkin tervetulleita mutta esittäjän ja biisin nimetkin riittävät, kiinnostuneet kaivakoon kuunteluun. Olisi hienoa päästä mukaan fiiliksiin jos saatteena olisi jotain tarinantynkää miksi juuri esillenostamasi styge on sinulle tärkeä tai mieluinen. Ja koska olemme keskustelufoorumilla, kommentit ja muut höpinät ovat erittäin tervetulleita.

Paluu musiikillisiin huippusuorituksiin, ylilyönteihin, jammailuihin, nolosteluihin jne. on alkanut. Nauttikaa ja viihtykää  :)
 
Aloitan yhtään häpeilemättä Peter Framptonilla. Vaikka kaverilla oli taustaa mm. Humble Pie'ssa hän jäi jossain määrin suuren läpimurtonsa vangiksi. Kukaan ei oikein ottanut enää vakavasti ...vai olisiko parempi sanoa että menetti katu-uskottavuuttaan. Levy-yhtiö kyllä tykkäsi ja varsinkin Frampton Comes Alive! (1976) enemmän tai vähemmän aloitti hurjan tuplalive buumin (jep, vinyyliaikakautta). Sen jälkeen jokaisella itseään kunnioittavalla bändillä piti diskografiassaan olla tuplalive.

Olen kuunnellut muutamia Peterin tuoreempia albumeja ja minusta ne ovat ihan kelpo kamaa. Eiköhän unohdeta vanhat taakat ja fiilistellä yhden hänen suurimman hittinsä parissa. Erään tarinan mukaan tästä nousi talk boxin käyttö uusiin lukemiin.

Peter Frampton : Show Me The Way  (1975)

 
Muistan turhan vähän nuoruudestani mutta tämä hetki tai se tunnelma on jäänyt vahvasti mieleen. Noihin aikoihin tuli katsottua ja kuunneltua jokaikistä musaohjelmaa radiosta ja tv.stä jos vaikka siellä sattuisi soimaan jotain "hyvää musaa" eikä aina iskelmää ja humppaa. Kyllä se nyt naurattaa, voin vakuuttaa että ei silloin.

Tämä hetki oli Syksyn Sävel kilpailu ja siihen oli päässyt tai päästetty, miten vaan, nuori somerolainen rokkari. Nyt hymyilyttää mutta silloin sitä ällisteli ihan eri pohjalta. Linkin kommenteissa on yksi kiehtova näkemys taustabändistä. Albertin erottaa heti mutta että koko silloinen ******  Onko MJ:llä tästä tarkempaa tietoa?

Rauli "Badding" Somerjoki : Ja Rokki Soi  (1973)

 
Vielä yksi samaan putkeen ja sitten muillekin sijaa. Aloitan 60-luvun muistelun tiukalla brittibändillä. Tästä stygestä minulle nousi välittömästi kaksi asiaa ylitse muiden. Laulaja Spencer Davisin ääni sekä Steve Winwoodin urkusoundi. Jessus sentään. Tätä biisiä ei käsittääkseni julkaistu SDG:n varsinaisilla albumeilla. Sinkkuna ja kokoelmilla toki. Bassoa muuten soittaa Steven veli Muff. Jonka muistamme tuottaneen mm. Dire Straitsin debyyttialbumin.

Spencer Davis Group : Gimme Some Lovin'  (1966)

 
juupeli sanoi:
Tämä hetki oli Syksyn Sävel kilpailu ja siihen oli päässyt tai päästetty, miten vaan, nuori somerolainen rokkari. Nyt hymyilyttää mutta silloin sitä ällisteli ihan eri pohjalta. Linkin kommenteissa on yksi kiehtova näkemys taustabändistä. Albertin erottaa heti mutta että koko silloinen ******  Onko MJ:llä tästä tarkempaa tietoa?

Rauli "Badding" Somerjoki : Ja Rokki Soi  (1973)

Tämä väittämä on dokumentoitu Järvis -kirjassa ja sen mukaan biisin pohjat on tosiaan soittanut kokoonpano Gustavson-Österberg-Pohjola. Järvinen kävi vetämässä myöhemmin kitaraosuudet pohjien päälle. Wigu -osasto taisi soittaa tämän vedon melko lailla isompia harjoittelematta - työn alla tuolloin olleen Beingin jutut saattoivat vaatia hieman enemmän paneutumista...
 
^ Kiitän varmistuksesta. Jonkun AJ kirjan olen lukenut, pitää perehtyä onko niitä useampia  :)
 
^ Kiva kuulla jos tästä olisi muillekin iloa kuin vain itselleni. Lupaan että tämä on vasta alkua. Jos esim duden "omana" ketjuna voidaan pitää Progetopicia, tämä on minun alaani. Josta huomaan toistuvasti tietäväni hämmentävän vähän  ;D  Onneksi tiedän ja tunnen monta musajengiläistä jolla on painavaa annettavaa tähän ketjuun.
 
Badding:in tuotannosta olen itse aina pitänyt suuresti, tässä linkissä hieman harvemmin kuultu Raulin kappale "Humppalevyltä".

Tämän kappaleen sanoitus on aivan suoraan kuin kertomus allekirjoittaneen "Edellisestä Elämästä"  8)


Kappale on kuusikymmenluvulta, mutta tämän kappaleen ja Agentsin myötä sain herätyksen aikanaan tähän vanhaan kitaramusiikkiin ja beattiin, kun Agents esiintyi n. 1985 Nummelassa Kenttälässä jossakin happeningissa kuorma-auton lavalla, ja kun tuo Apache lähti keikan aluksi Vox:eista isolla volyymillä. Vielä jossakin lienee kuva tallella, jossa olen sen aikaisessa 15-v pojanmossin lookissa, Suavet hiuksissa, Farkkutakki Chevrolet merkeillä ja 444 Hyttysenmetsästäjät jalassa, Kenworth rekan edessä Topi Sorsakosken kanssa  ;D



 
Tuosta Apachesta skaala sitten hiukan laajentui tuonne 1960-luvulle, kuulostavat edelleenkin hyviltä  :)


ja

 
Telstar ja Perfidia kyllä hienoja instrumentaaleja. Mistä tulikin mieleeni että instrumentaalimusiikille melkein vois olla oma ketjunsakin. 
 
-P- sanoi:
Mistä tulikin mieleeni että instrumentaalimusiikille melkein vois olla oma ketjunsakin.

Eikä yhtään huono ajatus. Sitäkin on niin kiehtovan monenlaista. Kuka vaan haluaisi aloitussanat lausua, niin eikun menoksi. Osallistun varmasti vaikken niin perehtynyt olekaan. Ja jos ei kukaan muka tohdi tai ehdi niin onnistuu se aloitus minultakin, ei se siitä jää kiinni  :)
 
60-70 luku ei itselleni näin -68 syntyneelle "nuorukaiselle" ole ihan sellainen kategoria, josta voisi kovin hirveästi ammentaa yhtäläisyyksiä omiin muistoihin, mutta joitain 70 luvun lopun biisejä jo saattaa olla sellaisiakin, jotka vielä -80 luvun alkupuolella soivat ja sitä myöten ehkä pystyy mielessä linkittämään johonkin limudisco meininkiin :D
Itsehän tosin kuuntelen paljon suomalaista -70 luvun iskelmämusiikkia mm. Koivuniemi, Katri-Helena, Markku Aro yms, yms... En nyt kuitenkaan niitä lähde ensimmäisenä linkkaamaan, etten nyt heti ihan "omituiseksi" itseäni paljasta ;D
Mutta kyllähän 60-70 luvulta löytyy paljon myös ihan englannin kielisiäkin ikivihreitä klassikoita, joita löytyy jonkun verran omiltakin Spotifyn soittolistoilta, joten laitetaanpa tästä nyt omasta puolesta homma käyntiin :)

The Mamas and The Papas - California Dreamin




 
Pari hienoa kappaletta jotka edelleen kuulostavat hyviltä on tämä vuoden 1971 Euroviisukappale, jonka Carola levytti suomeksi nimellä, Penkki, Puu ja Puistotie  :)


ja vähän ehkä vähemmän kuultua Paula Koivuniemeä, tämäkin oli "Entisessä Elämässä" merkitsevä kappale,

 
Sekä tämä klassikko, kuuman Hippikesän 1986 (siis omalla kohdalla) muuten 1968 avausklassikko  ???

 
Jetstar sanoi:
Badding:in tuotannosta olen itse aina pitänyt suuresti, tässä linkissä hieman harvemmin kuultu Raulin kappale "Humppalevyltä".

Kappale on kuusikymmenluvulta, mutta tämän kappaleen ja Agentsin myötä sain herätyksen aikanaan tähän vanhaan kitaramusiikkiin ...

Minulla on pari Raulin kokoelmaa, tuo biisi ei niihin sisälly. Ihan Raulilta kuulosti.

Agents on kyllä niin kova bändi ettei tarvitse suomalaisuutta hävetä tippaakaan.

Jetstarilla tuntuisi olevan hyvää tarinaa vaikka perjantain musamiittiä ajatellen...
 
Jetstar sanoi:
Tuosta Apachesta skaala sitten hiukan laajentui tuonne 1960-luvulle, kuulostavat edelleenkin hyviltä  :)

Tuo aikakausi oli kyllä hyvin mielenkiintoinen kun tämän genren suosio oli huipussaan. Shadowsien kokoelmia kuunneltu puhki mutta vasta tässä sain haltuuni nipun heidän varsinaisia albumeitaan. Ja nehän on pirun hyviä. En ollut ajatellutkaan että olisi noin tasokasta matskua biisi biisin perään. Hank B. Marvinille kyllä nostan olematonta hattuani.
 
skt1 sanoi:
The Mamas and The Papas - California Dreamin

Jetstar sanoi:
Sekä tämä klassikko, kuuman Hippikesän 1986 (siis omalla kohdalla) muuten 1968 avausklassikko  ???

Nuo kaksi ovat jääneet minulle parhaiten mieleen tuosta fiiliksestä. Ajattomia biisejä, toimivat edelleen  :)

@skt1. Omituisuudesta tarvitse huolta kantaa. Vaikken teininä arvostanut iskelmiä, mikälie nostalgiapeikko on pitänyt huolen että olen keräillyt mm. just noiden mainitsemiesi artistien tuotantoa haltuuni. Nyt niitä kuuntelee ihan eri korvalla  :D
 
Jetstar sanoi:
Pari hienoa kappaletta jotka edelleen kuulostavat hyviltä on tämä vuoden 1971 Euroviisukappale, jonka Carola levytti suomeksi nimellä, Penkki, Puu ja Puistotie  :)

ja vähän ehkä vähemmän kuultua Paula Koivuniemeä, tämäkin oli "Entisessä Elämässä" merkitsevä kappale,

Jotain tuttua noissa kummassakin oli, Paulalta minulla onkin aika hyvä kokoelma, olen mielistynyt näihin 4CD:n boxeihin, Suuret Suomalaiset - 80 Klassikkoa -sarjaan.
 
Jetstar sanoi:
Eipä unohdeta tätä, tästä tulee mieleen Volvo 164 nahkainen takapenkki ja niinpä  :-*

Klassikko  8)  Tuo oli kyllä aikamoinen veto aikoinaan. Minulla taisi mennä niin että jos mimmi ei ymmärtänyt rockin päälle niin kuuntelin sitten yksikseni  :rolleyes:
 
Santana. Vanha suosikkini. Kolme ekaa albumia tiukkaa kamaa, sitten käsittääkseni miehistönvaihdoksiinkin liittyvä tyylinmuutos kolmen studioalbumin verran, kunnes takaisin kunnon kamaan. Silloin kun älppäreitä kuuntelin, tämä styge aloitti b-puolen. Percussionisti Armando Perazan biisi ja sen ilahduttavasti kuulee. Laulaa myös itse. Minulle lattarisantanaa parhaimmillaan  8)

Santana : Gitano  (1976)

 
Minä elin 60- ja 70-luvun tuolla kauempana näistä suurista kaupungeista, joten musiikkimakukin on aina ollut hiukan outo.  :-[
60-luvusta tulee yhtenä mieleen jäävimpänä tämä viheltäjä, Roger Whittaker.
Ohessa itselle se ehkä eniten mieleen jäänyt "Mexican Whistle", jos tämä liittäminen onnistuu.
Tästä on Tubessa uudempiakin versioita, mutta tämä esitys taitaa olla sieltä kaukaa kuuskytluvulta.

 
epjbmw sanoi:
60-luvusta tulee yhtenä mieleen jäävimpänä tämä viheltäjä, Roger Whittaker. Ohessa itselle se ehkä eniten mieleen jäänyt "Mexican Whistle"

Ei ole pitkä aika kun pitelin käsissäni tämän viheltäjän kokoelmaceedeetä ja mietin ostanko. No ostin tietenkin ja vanhoja muistoja tulvi levyn täydeltä. Tunnustan kuitenkin etten täysin osannut arvostaa miestä silloin aikoinaan...