https://yliteippaus.fi/

Kokemuksia talon lämmitysjärjestelmistä

K

kt

Vieras
Avataanpas tällainen aihe, vaikka kyseiseen ongelmatiikkaan löytyy useita omiakin foorumeja.

Vuonna 79 rakensin noin 120 m2 talon, johon tuli suoralla sähköllä kattolämmitys ja pesutiloihin lattialämmitys sähkövastuksilla. Saunassa oli puukiuas ja olohuoneessa avotakka. Kuumavesi tuli sähköboilerista.
Pidin taloa noin 20 vuotta ja sitten se myytiin. Sähköä kului noin 19000 kWh vuosittain.

Avotakkaa poltettiin ehkä 20 kertaa koko aikana. Hommasta meni hetimiten kiinnostus, koska sehän honkasi turhaan kuumaa ja räiskyi lisäksi. Saunassa oli sen sijaan ehkä 100 kertaa vuodessa tulet ja taisi mennä 2 kiuasta loppuun.
Pesutilojen lattialämmitys jäi kuntoon, kun talo myytiin ja luulenpa, että se vieläkin toimii.

Samaan aikaan työkaveri rakensi talon, johon tuli pesutilojen lämmitys vesikierrolla (taisi olla öljypoltinkin) ja muualla vesipatterit. No pesutilojen vesikierto häneltä meni tukkoon noin 15 vuoden kuluttua ja kaveri sai työvoiton avulla sen aukeamaan rassaamalla ja paineella.

Kattolämmityspanelien takuuaika oli 12 vuotta. Noin 15 vuoden kohdilla huomattiin, että melkein joka huoneesta oli yksi paneli pimeänä. Taisi loppujen lopuksi olla niin, että 400 w panelit sammuivat kaikki vähitellen. Panelit olivat kattolevyjen takana.
Koska ei ollut mitään järkeä laittaa uudelleen samoja paneleja, laitettiin joka huoneeseen sähköpatterit ikkunan alle. Asumismukavuus parani huomattavasti tämän muutoksen johdosta. Aikaisemmin ikkunoiden lasin alaosa oli sisäpuolelta jäässä, kun pakkasta oli -25 (kosteus tiivistyi ja jäätyi kylmimpään paikkaan.). Nyt ei enää ollut, eikä ikkunapinta myöskään hohkanut pakkasella kylmää. Ikkunalasina oli siihen aikaan suosittu 3-kertainen umpielementti argonkaasut sisällä. Myöskään varpaita ei paleltanut ja päätä kuumottanut.

jatkoa myöhemmin...

 
Unohtui, että tuossa ekassa talossani oli painovoimainen ilmanvaihto.  Yläpohjassa kuitenkin oli 400 mm villaa ja peltikatto aika loiva. Kuumana kesäpäivänä joutui tuulettamaan ikkunoista kyllä. Ilmanvaihdon sisääntulo oli ulkoa seinän läpi vaatehuoneeseen. Poistoja oli WC, pesuhuone ja sauna sekä liesituuletin. Mutta kyllä siinä eleli kesät talvet.

Toinen talo on noin 145 m2, kaukolämpö 13 kW LMP-lämmönvaihdin erikseen lämmitykselle ja käyttövedelle. Pesutiloissa lattia sähköllä. Varaava takka ja puukiuas. Ilmava 130 koneellinen ilmanvaihto talteenotolla. 1½ kerrosta. Lämmitysenergia noin 17000 kWh ja sähköä noin 6000 kWh. Patterit huoneissa ikkunan alla. Asuttu nyt 18 vuotta.

Juuri tänään ulkona +11 C. Lämmönvaihdin kuitenkin ottaa 1,3 kW. Talossa lämmintä on teknisessä tilassa ja muutamassa ilman termostaattia olevassa patterissa= pesuhuone ja WC. Tähän lämmitykseen veden T on nyt noin 37 C. Huonelämpötila on noin 24 astetta, kuten tavallista. Yleensä ilmanvaihto on aina minimillä.

Lämmönvaihtimen kumpikin kiertopumppu on vaihdettu Wilosta Grundfosin vastaaviin noin 6 vuoden kohdilla.
Kuuman käyttöveden säätöventtiili on uusittu ja lämmityskierron säätöventtiili uusitaan tänä kesänä. Muuten itse talon lämmitys on ollut hyvin kunnossa. Muutaman huoneen pattereiden termostaatteja on joutunut syksyisin painelemaan karastaan, mutta vain yksi termostaatti on rikkoutumisen takia uusittu. Paineet ja vedet tarkistetaan lämmityskierrossa aina syksyisin, muttei noin 5 vuoteen ole tarvinnut tehdä mitään säätöä niille.
Lämmityskäyrä on ollut kahdessa asennossa. Aluksi 10 vuotta yhdessä ja sitten 8 vuotta mukamas paremmassa asennossa. Patterien termostaatteja ei juurikaan kosketa. Patterien tuloveden lämpötilaa säätää ulkoilma ja lämmityskäyrä.

Kaukolämpölaitos on aiheuttanut pari kertaa ongelmaa. Yhden kerran paineet humppasi kovasti, josta soitin sinne päivystykseen ja aikansa etsittyään vika löytyi kilometrin päästä. Toinen ongelma oli viime vuodenvaihteessa, kun jotain moskaa tuli kaukolämpöveden mukana ja juuttui lämmönvaihtimen säätöventtiileihin. Kävivät sen kyllä sieltä poistamassa, kun pyysin. Nyt pitää kesällä katsoa venttiilinvaihdon yhteydessä tarkemmin ja yrittää putsata lämmönvaihdin uudelleen. Lämmönvaihdin sinänsä on kestänyt hyvin ja kuulema tuolla on vielä elinaikaa noin 20 vuotta. Lämmönvaihtimen ohjausboxi on kerran tosin vaihdettu.

Asumismukavuuden kanssa ei ole ollut ongelmaa. Ainoa sellainen on ehkä se syksyn tulo, jolloin jonkun huoneen termostaatti ei heti lähde toimimaan, kun on koko kesän ollut kiinni. Ja ehkä se, että jos polttaa takkaa ja saunaa samana päivänä, niin olohuoneessa on "lämmintä" liikaa jonkin aikaa.

Pesuhuoneen lattia lämpenee öisin vrk-kellon ohjaamana pörssisähköllä.

 
Hei, eikö kenelläkään ole "kokemuksia" lattialämmityksen" säätämisen ja kunnossapysyttämisen ihanuudesta?
Reippaasti nyt vain tunnustamaan... :)
 
Hyvä topic. Ja mielenkiintoista vertailla kun meillä ( 1987 valm ) on sama lämmitysperiaate kuin sinun ensimmäisessä talossa. Pienin eroavuuksin. Kattolämmitys ja kosteissa tiloissa lattia sähköllä. Yhdessä muuriseinässä seinälämmitys ja lisäksi varaava takka + vuodesta 2007 ILP.
Kattoelementeistä vain yksi, vaatehuoneen 200w elementti on rikki. Muut toimii. Eikä ole vedontunnetta tai mainitsemiasi ongelmia niin kauan kuin ilmanvaihto ( PILP ) on päällä. Korvausilma tulee makuuhuoneisiin raakana ulkoa venttiileistä. Mutta jos poistoilmapumpun sammuttaa tulee kylmänhohkaa ikkunoiden lähelle ja vedontunnetta venttiilien ympärille. Eli syynä teillä oli pääasiassa ilmanvaihto noihin ongelmiin.

Itse pidän sähkölämmitystä edelleen kustannustehokkaana ja ennenkaikkea helppona ratkaisuna. Jos ja kun katot uusitaan, laitan uudet elementit koska kattolämpö on miellyttävä. Toki lisänä sais olla lattiatermostaatilla toimiva lattialämmitys. Pattereita en haluaisi laittaa.
ILP on sen verran tehokas ja näppärä laite, että kattoelementtejä ei kyllä nykyisellään tarvita kui  kovimmilla pakkasilla. Ilman ILPiä menee 22-25000kwh vuodessa ja ILPin + PILPin myötö kulutus asettuu 15-16000kwh/vuosi.

Ei ole ollut lattialämmitysten kanssa ongelmia. Kattolämppöjen kanssa termostaatit on uusittu lähes kokonaan. Harmi kun alkuperäisten kaltaisia tyristorisääteisiä ei tahdo löytyä. Nämä niks-naks termostaatit on surkeita.
 
Säätöhommat vielä edessäpäin. Keväällä vaihdettu lämmönjakaja, joka on laitettu toimimaan kesän yli noin korvakuulolta. Lattia lämpenee ja suihkuunkin tulee lämmintä vettä. Syksyllä ilmojen kylmetessä olisi tarkoitus säätää tarkemmin.

Kämppä on noin 900 m3, painovoimainen ilmanvaihto huippuimurilla, kaukolämmössä, yläpohjassa 400 mm vuorivillaa, seinät kahi + 100 mm vuorivilla + tuuletusrako + pintatiili (paitsi pari seinää jossa pintatiili on korvattu 100 mm vuorivilla & pintalauta). Ikkunat ovat kolmikerroslaseja ilman kaasuja, parilla sivulla ikkunoissa on myös tummennuskalvo (3M Neutrall 35EX) jonka pitäisi estää hiukan lämpötilan siirtymistä. Alakerrassa on vesikierto lattialämmitys, yläkerrassa on vesikiertopatterit. Pattereissa on on/off venttiili säätö lämmönvaihtimen jälkeen, suurimman osan vuodesta nuo ovat off asennossa.

Lisäksi löytyy iso varaava takka (silmämääräisesti noin 3000 kg). Tuo lämpenee kylmempään aikaan päivittäin. Ilmalämpöpumppu löytyy myös, tuota käytetään pääsääntöisesti kesäaikaan viilennykseen, satunnaisesti nollan kieppeillä lisälämmitykseen.

Lämpötilana lämmitysaikaan pyritään pitämään lähelle 25 astetta ja kesäaikaan 23 - 24 astetta.

Varasto ja alakerran työhuone ovat talvisaikaan hiukan viileitä mutta ollaan pärjätty.

muoks, pari kuvaa energiankulutuksesta sekä julkisivun ikkunakalvoista.

muoks 2, kesäajan energiankulutusta aiheuttaa myös suihkussakäyntien lisäksi astianpesukoneen kuumavesiliitäntä.
 

Liitteet

  • lämmönkulutus.JPG
    lämmönkulutus.JPG
    21,3 KB · Katsottu: 311
  • lämmönkulutus1.JPG
    lämmönkulutus1.JPG
    20,3 KB · Katsottu: 230
  • julkisivu.jpg
    julkisivu.jpg
    53,7 KB · Katsottu: 322
Tuo joulukuun lukema on kyllä liian iso. Eikös sulla silloin tullut kiehuvaa vettä kuumavesihanasta? Laitan tähän omat kaukolämpökulutukset.

10/15....1748  kWh
11/15.....1556
12/15....1711
1/16......3123
2/16......2011
3/16.......2039
4/16.....1461
5/16.....810

 
Samoin nuo rakennuksen kuutiot vaikuttaa melko isoilta (900 m3). Tarkoittaa kuitenkin 300m2 talossa 3m huonekorkeutta. Mahdollista toki muttei ilmene kuvasta.
 
tuRboman sanoi:
Hyvä topic. Ja mielenkiintoista vertailla kun meillä ( 1987 valm ) on sama lämmitysperiaate kuin sinun ensimmäisessä talossa. Pienin eroavuuksin. Kattolämmitys ja kosteissa tiloissa lattia sähköllä. Yhdessä muuriseinässä seinälämmitys ja lisäksi varaava takka + vuodesta 2007 ILP.
Kattoelementeistä vain yksi, vaatehuoneen 200w elementti on rikki. Muut toimii. Eikä ole vedontunnetta tai mainitsemiasi ongelmia niin kauan kuin ilmanvaihto ( PILP ) on päällä. Korvausilma tulee makuuhuoneisiin raakana ulkoa venttiileistä. Mutta jos poistoilmapumpun sammuttaa tulee kylmänhohkaa ikkunoiden lähelle ja vedontunnetta venttiilien ympärille. Eli syynä teillä oli pääasiassa ilmanvaihto noihin ongelmiin.

Itse pidän sähkölämmitystä edelleen kustannustehokkaana ja ennenkaikkea helppona ratkaisuna. Jos ja kun katot uusitaan, laitan uudet elementit koska kattolämpö on miellyttävä. Toki lisänä sais olla lattiatermostaatilla toimiva lattialämmitys. Pattereita en haluaisi laittaa.
ILP on sen verran tehokas ja näppärä laite, että kattoelementtejä ei kyllä nykyisellään tarvita kui  kovimmilla pakkasilla. Ilman ILPiä menee 22-25000kwh vuodessa ja ILPin + PILPin myötö kulutus asettuu 15-16000kwh/vuosi.

Ei ole ollut lattialämmitysten kanssa ongelmia. Kattolämppöjen kanssa termostaatit on uusittu lähes kokonaan. Harmi kun alkuperäisten kaltaisia tyristorisääteisiä ei tahdo löytyä. Nämä niks-naks termostaatit on surkeita.

Painovoimainen ilmanvaihto varmaan oli pääsyyllinen ikkunoiden alaosien jäätymiseen kovilla pakkasilla. Tosin olohuoneen ikkunapinta-alakin oli "iso" , olisiko ollut 3 kpl 160x160 cm ikkunoita vierekkäin. Muissa huoneissa, joissa oli pienemmät ikkunat, ei jäätymistä esiintynyt. Kattoelementit olivat Teval-merkkisiä, muistaakseni kotimaisia ja kun sitten kyselin aikoinaan takuun perään, niin koko firma oli kadonnut.

Termostaatit jäivät käyttökuntoisina tarpeettomiksi, kun patterit tulivat tilalle. Kyllä 30 vuoden kesto on kattoelementeille loistava suoritus. Toisaalta 80-luvulla kyllä mainostettiin, että Norjassa ko. lämmitystapa on suosittua ja elementit kestävät kymmeniä vuosia, joten oletan, että meillä 400w-elementeissä oli joku valmistusvirhe.
 
Tevalit meilläkin. Oisko elementteihin tai asennustapaan tullut jotain muutosta kun monella tuttavalla joiden talot rakennettu n. 1980-1985 on elementit enemmän tai vähemmän rikki.

Elementtejä saa edelleen. Toki valmistaja lienee eri.  Mulla on muuten "korjaus sarja" näihin. Ihan valmistajalta. Eli ohjeet ja sellaisia kupariliuskoja jotka tinataan elementteihin. Korjaus ohjeessa suoritus on yläkautta. Eli pääty näkyviin ja mitataan katkenneet silmukat. Ohitetaan ne juottamalla liuskoja tilalle. Liekö kukaan korjannut? No, ainakin minun entinen esimies väitti näin tehneensä.
 
Marko_K sanoi:
Mitä energiaa tuo sun taulukko kuvaa? Sähkö, kaukolämpö, molemmat?

Kaukolämmönkulutus, lähde kulutusraportointi Imatran Lämpö Oy. Sähkönkulutuksia yritin kaivaa Imatran Seudun Sähkön sivujen kautta, mutta en onnistunut. Karkeasti sanoisin noin 50 € kuukaudessa, mutta se on vain mutua. Ei vaihtele paljon kuukaudesta riippuen, kesällä tarvitsee vähemmän valaistusta, mutta lämpöpumppu ottanee hiukan. Pesukoneet (2 kpl) lienevät suurimmat sähkösyöpöt + talvisaikaan vaimon auton lämmitys. Tuo kaikki ihan puhdasta mutuilua.

kt sanoi:
Tuo joulukuun lukema on kyllä liian iso. Eikös sulla silloin tullut kiehuvaa vettä kuumavesihanasta? Laitan tähän omat kaukolämpökulutukset.

10/15....1748  kWh
11/15.....1556
12/15....1711
1/16......3123
2/16......2011
3/16.......2039
4/16.....1461
5/16.....810

Laitoin alle kulutukset 2014 - 2016, tammikuulle sattuu näköjään aina kulutuspiikki.

Kale sanoi:
Samoin nuo rakennuksen kuutiot vaikuttaa melko isoilta (900 m3). Tarkoittaa kuitenkin 300m2 talossa 3m huonekorkeutta. Mahdollista toki muttei ilmene kuvasta.

Talo on sisältä ylös auki, eli sisäkuutiot ovat ulkokuutiot miinus seinä- ja kattopaksuudet. Huonekorkeus on korkeimmillaan alakerrasta mitattuna 7 metriä.


Muoks, tuon tammikuisen kulutuspiikin muodostanee aina yläkerran patterikierron avaaminen. Eli kylmemmällä pakkasjaksolla takan lämpö ei kulkeudu makuuhuoneisiin ja tulee avattua patterikierto. Se on nähtävissä aina kulutuspiikkinä. Pienemmillä pakkasilla lämpö siirtyy tiilirakenteisiin ja riittää lämmittämään myös makuuhuoneet.
 

Liitteet

  • lämmönkulutus14-16.JPG
    lämmönkulutus14-16.JPG
    48,5 KB · Katsottu: 218
Joo, tammikuu on usein kylmä.
Jos vertaat kuukausittain kulutuksiamme esim (minun kWh) jaettuna (sinun kWh-lukemalla), niin varmasti tuo piikkilukema antaa oudon suhdearvon. Siitä voisi yrittää pientä kiiistelyä lämpölaitoksen suhteen.
 
Tuossa vielä kulutusraportointi 2012 - 2016.
 

Liitteet

  • lämmönkulutus12-16.JPG
    lämmönkulutus12-16.JPG
    51,4 KB · Katsottu: 214
Kappas vaan, tuohon sai lisättyä myös ulkolämpötilat.
 

Liitteet

  • lämmönkulutus12-16ulkolämpö.JPG
    lämmönkulutus12-16ulkolämpö.JPG
    30,7 KB · Katsottu: 256
Arvioin noista tolpista sinun kk-lukemat ja sain seuraavan taulukon.
(JIIJII kWh)  aika      minun    suhde
2050..........10/15....1748...1,17 
1900...........11/15.....1556...1,22
1950...........12/15....1711....1,14
5050............1/16......3123....1,61
2500...........2/16......2011...1,24
2000...........3/16.......2039...0,98
1500...........4/16.....1461.....1,02
1200...........5/16.....810......1,39

Eli saattaa noin 20% suurempi olla tuo kaukolämpökulutuksesi johtuen kai isommista tiloista, mutta jotain
poikkeamiakin näyttää myös olevan. Eli maalis-huhtikuussa pieni kulutus verrattuna meihin?
 
Pro tip: Jos järjestelmän paineet eivät meinaa pysyä, niin älkää vain lisätkö vettä lisää ja lisää, vaan etsikää vika. Tuoreen nesteen happi lyhentää lämmönvaihtimien elinikää, ja korroosiosakka jumittaa venttiilejä. Minun piti vaihtaa automaatti-ilmaimet uusiin, kun vesi ilmeisesti höyrystyi niiden kautta hissukseen pois.

Pumpun myös vaihdoin itse älymalliin, kun sellaisen halvalla Ebaysta sai. Takaisinmaksuaika ei ole pitkä nykyisillä sähkön hinnoilla (Jatkuva 90 W teho vs. n. 25-30 watin keskimääräinen teho).
 
kt sanoi:
Arvioin noista tolpista sinun kk-lukemat ja sain seuraavan taulukon.
(JIIJII kWh)  aika      minun    suhde
2050..........10/15....1748...1,17 
1900...........11/15.....1556...1,22
1950...........12/15....1711....1,14
5050............1/16......3123....1,61
2500...........2/16......2011...1,24
2000...........3/16.......2039...0,98
1500...........4/16.....1461.....1,02
1200...........5/16.....810......1,39

Eli saattaa noin 20% suurempi olla tuo kaukolämpökulutuksesi johtuen kai isommista tiloista, mutta jotain
poikkeamiakin näyttää myös olevan. Eli maalis-huhtikuussa pieni kulutus verrattuna meihin?

Takkaa tosiaan tulee poltettua melko paljon. Puuta palaa noin kymmenen kiintokuutiota vuodessa, kuivaa koivuhalkoa. Jonkinnäköinen energiamäärä noissakin lie. Maalis-huhtikuussa - nollan kieppeissä - tulee käytettyä myös ilp:a apulämmitykseen. Myös takan hyötysuhde lienee pikkupakkasissa parempi kuin "tulipalopakkasilla". Noissa suhdeluvuissa näkee hyvin tuon kylmän tammikuun rankaisun meillä, patterikierto ja ei niin tiiviit ikkunat & ovet kuin teillä.

Suurin muuttuja taitaa kuitenkin olla esiteini tytär, jos tämä on reissussa (kuten nyt viikon ratsastusleirillä) niin kymmenen minuutin päivittäiset kuumat suihkut jäävät väliin. Tiedossa lienee siis matalakulutuksinen kuukausi! ;D
 
10-20 vuotta sitten asenneltiin vesikiertoisia lattialämmitysjärjestelmiä melkein joka taloon. Uponor, Wirsbo, jne...
Ei taida foorumilaisilla olla kokemusta moisista. Onnittelut vaan, jos olette osanneet ne väistää...
 
Kyllä meillä tuommoinen on. Miksi se on erityisen väistettävä? Erittäin mukava se on.
 
kt sanoi:
10-20 vuotta sitten asenneltiin vesikiertoisia lattialämmitysjärjestelmiä melkein joka taloon. Uponor, Wirsbo, jne...
Ei taida foorumilaisilla olla kokemusta moisista. Onnittelut vaan, jos olette osanneet ne väistää...

On tietenkin tuollainen.

Se riesa ainakin ollut, että jakotukin säätölaitteet taitaa olla jo vaihdettu kaikki kertaalleen.
Ja taisi yksi automaattien ilmauslaite alkaa tiputtaa vettäkin. Vaihtamattomat yksilöt on nekin jo tn. jumissa.

Onko jotain muutakin odotettavissa kun noin manaat?
 
Greenlinen alumiini-muovi -koposiittiputkisto 12-vuotta vanhassa talossa. Kaikki toimii, niin ilmausventtiilit, toimilaitteet kuin termostaatit. Toistaiseksi täysin huolettomia laitteita.
 
Arcca sanoi:
On tietenkin tuollainen.

Se riesa ainakin ollut, että jakotukin säätölaitteet taitaa olla jo vaihdettu kaikki kertaalleen.
Ja taisi yksi automaattien ilmauslaite alkaa tiputtaa vettäkin. Vaihtamattomat yksilöt on nekin jo tn. jumissa.

Onko jotain muutakin odotettavissa kun noin manaat?

No jotain tällaista olen minäkin kuullut "naapureilta". Ihmettelin vaan, ettei kukaan halua asiasta mainita. Termostaatit ei toimi, jakotukin toimilaitteet ei toimi, venttiilit aina jumissa, säätö aina myöhässä, yms... 
Olisihan se hyvä saada tästäkin lämmitysratkaisusta omakohtaisia kokemuksia esiin.
 
Vesikiertoinen lattialämmitys meilläkin on, eikä siinä toistaiseksi ole ollut mitään valittamista. Erittäin mukavalta tuntuu. Tosin talolla on ikää vasta viisi vuotta, eli eipä olisi vielä mitään vikaa saanut ollakaan. Ja samanlaisen järjestelmän ajattelin laittaa myös tuohon työn alla olevaan autotalliin.

Jos vesikiertoiseen lattialämmitykseen ei olisi pitänyt sortua, niin mikä sitten olisi pitänyt valita maalämmön kylkeen?
 
kt sanoi:
No jotain tällaista olen minäkin kuullut "naapureilta". Ihmettelin vaan, ettei kukaan halua asiasta mainita. Termostaatit ei toimi, jakotukin toimilaitteet ei toimi, venttiilit aina jumissa, säätö aina myöhässä, yms... 
Olisihan se hyvä saada tästäkin lämmitysratkaisusta omakohtaisia kokemuksia esiin.


Joo, seinätermostaatit on tuttavilla hajonneet myös. Tutkin kerran sellaista, näytti siltä että konkka siellä hajoaa, pelottavan kuumana käyvät jos ei korjata.

Itsellä toimii vielä alkuperäiset seinätermostaatit (n15v. vanhat wirsbot) kun sain aikanaan juuri uuden mallisen.

Ehkä valitukset jää siksi vähiin, että vaikka nuo reistaa, vaikutus huoneiden lämpötilaan ei ole katastrofaalinen välttämättä.

Esimerkiksi jumittuneen (tai seinätermostaatin väärin ohjaaman) toimilaitteen voi yksinkertaisesti ruuvata irti ensiapuna, silloin venttiilli on koko ajan auki. Ja kun maalämpöjärjestelmässä on myös säätö joka säätää ulkolämpötilan mukaan putkistossa kiertävän veden lämpötilaa, niin ei kauheasti haittaa vaikka jakotukki sallii veden kiertää huoneeseen kokoajan. Toimilaitteen pystyy itsekin kohtuu helposti vaihtamaan.

Termostaattien kanssä voi olla enemmän jumppaa että löytää oikeanlaisen yms.
 
Jotkut on lisäksi toimintaongelmien ilmetessä hommanneet pari ILP:iä  apulämmittämään ja säästämään... :)