https://yliteippaus.fi/

Biisien lyriikat / sanoitukset

-P-

Grand Legend
Liittynyt
22.12.2013
Ei ole taidettu foorumilla kovin paljoa biisien lyriikoista keskustella jotenka avasin siitä ketjun. Joku jossain ketjussa joskus mainitsi että hänelle ei lyriikat/sanoitukset merkitse juuri mitään tms. ja itse samastun kyllä siihen ... pääsääntöisesti. Ei minulle sanoituksella ole juuri merkitystä ja ihan sama mitä ja mistä lauletaan. En kuuntele sanoja käytännössä ollenkaan enkä etsi niistä sanomaa tai merkityksiä tms. Ihan sama laulaako vaan että "uuuu beibi" ( :) ) tai vastaavaa kunhan biisi muuten on hyvä, etenkin melodialtaan ja/tai kertosäkeeltään. Jotkin sanat nyt vaan täytyy biisissä olla jotta solistilla on jotain tekemistä. Instrumentaalibändit ja -biisit tietenkin erikseen.

Muistan joskus aikoinaan 80-luvun alussa kun oli punkbändien kulta-aika Suomessa. Itse en ollut punkmiehiä ollenkaan vaan enemmänkin rokkarihemmo (nykyään kyllä kuuntelen punkkiakin sujuvasti ja lähes vaikka mitä muutakin). Punkhenkilöt aina muistuttivat että niissä punkbiiseissä on "sanomaa". Itse olin että "Hä? Mitä helevettiä, mä saan sanomat jostain muualta, musiikki on viihdettä, ei siihen mitään sanomaa tarvi tunkea". Edelleenkin olen sitä mieltä että ei musiikissa mielellään tarvi olla mitään yhteiskunnallista sanomaa ja julistamista. Semmoinen tulee jostain muuta kautta, ei sitä tarvi sotkea musiikkiin.
No, esim. Springsteen on jonkinlainen julistaja ja työväenluokan puolustaja sanoituksissaan, mutta ne sanoitukset menevät ainakin itseltäni toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, kun biisit on vaan melodiallisesti jne. muuten hyviä. Muutenkin kaukana nuo asiat näin suomalaisesta näkökulmasta. En tiedä merkkaavatko ne esim. jenkeille itselleen enemmän.
Muistuu mieleen myös joku vanha video youtubesta jossa Mikko Alatalo haastattelijana koittaa tivata Hurriganesilta että mikäs se sanoma teillä on tässä musiikissa. Kaverit kattoo vähän hoomoilasena että mitä sä oikein horiset. Lopulta Cisse vastaa jotain että ei tässä oo sen kummempaa sanomaa vaan se "sanoma" on se että jengi joraa ja pitää hauskaa :)

MUTTA, ei tuo omalla kohdallanikaan tuo sanoituksista piittaamattomuus koko totuus ole.

Tuli vaan tämä aihe nyt jotenkin vahvasti mieleen kun tässä olen muutaman päivän työmatkalla autossa kuunnellut Spotifysta Tuomari Nurmio & Hoedownin "Tales Of Judge Bone" -levyä. Ko. levyllä on monta hienoa biisiä mutta itselleni kolahti biisi nimeltä "Love in Laredo". Hieno biisi kaikin puolin ja oma suosikkini ko. levyllä. Siinä on myös ihan selvä tarina joka pistää kuuntelemaan myös sanoitusta; hulttion ja desperadon, Billyn, rakastuminen paikkakunnalle saapuvaan "ballerinaan". Tuomari vetää kyllä biisin niin hienosti kun vaan voi, karhealla äänellään.

Yksi sanoitus joka on minulle jäänyt elävästi mieleen on kun 2000-luvun alussa kun ajelin kotiin töistä ja radiosta tuli uusi J. Karjalaisen biisi. En tiennyt siinä vaiheessa mikä tuo biisi on mutta siinä oli mielenkiintoinen tarina. Pääsin kotipihaan mutta biisi oli vielä kesken. Oli pakko istua autossa ja kuunnella biisi loppuun mitä oli tapahtunut ja miten siinä kävi. Biisi oli "Verinen Mies".
Lähes deja-vu tuli Karjalaisen uusimman levyn "Stindebinde" kappaleesta joka pisti myös kuuntelemaan sanoja.

Junnu Vainiotahan pidetään yleisesti "sanoittajamestarina". Itselläni ei ollut joskus aikoinaan oikein mitään kosketuspintaa ko. herran kappaleisiin/sanoituksiin kun ei niihin ollut sen suuremmin kiinnittänyt huomiota. Toki tuttuja olivat ne "Matkalla Pohjoiseen", "Albatrossi", "Vanhoja Poikia Viiksekkäitä" ym. kaikille tutut kappaleet. Jossain vaiheessa sitten tuli kuunneltua Loirin Ystävän laulut ja Ystävän laulut II levyjä joilla Loiri tulkitsee Junnun sanoittamia kappaleita. Niitä kuunnellessa jollain tavalla avautui itsellenikin Junnun nerous sanoittajana ja oikeastaan tarinankertojanakin. Se nimenomaan tuli joidenkin vähemmän tunnettujen kappaleiden kautta, kuten "Heiskasen kanssa kun heiluttiin" tai "Ei ole Kööpenhamina kuin ennen" ja sitten ne tutummatkin kappaleet alkoi avautua paremmin sanoitusten kautta ja niitä piti kuunnella aiempaa tarkemmin. Riimittelyhän oli hienoa Junnulla.

Varmaankin vähemmän tunnettu laulaja/musiikin-/lauluntekijä Suomessa suurelle yleisölle on Niko Ahvonen jolla on aika hienoja ja huvittavia sanoituksia riimittelyineen ja sanoituksissa aika hyviä oivalluksia tyyliin: "Jossei mul ois huonoo onnee, ei mul ois onnee ollenkaan, ja ilman turhaa toivoo ei mullois toivookaan" :)
Aika friikkiosastolle menee sanoitus esim. biisissä "Piruparka".
Muutenkin pidän hänen "Suomisoul" musiikistaan. Muutaman kerran livenä ko. herran käynyt tsekkaamassa ja toimii.

Oho, tästähän tulikin pitkä stoori ...
 
-P- sanoi:
Ei ole taidettu foorumilla kovin paljoa biisien lyriikoista keskustella jotenka avasin siitä ketjun. Joku jossain ketjussa joskus mainitsi että hänelle ei lyriikat/sanoitukset merkitse juuri mitään tms. ja itse samastun kyllä siihen ... pääsääntöisesti. Ei minulle sanoituksella ole juuri merkitystä ja ihan sama mitä ja mistä lauletaan. En kuuntele sanoja käytännössä ollenkaan enkä etsi niistä sanomaa tai merkityksiä tms. Ihan sama laulaako vaan että "uuuu beibi" ( :) ) tai vastaavaa kunhan biisi muuten on hyvä, etenkin melodialtaan ja/tai kertosäkeeltään. Jotkin sanat nyt vaan täytyy biisissä olla jotta solistilla on jotain tekemistä. Instrumentaalibändit ja -biisit tietenkin erikseen.

Hyvä aloitus -P-:ltä. Tunnistan itseni tuosta välittömästi ja muutenkin lainaamani osa on kuin omalta näppäimistöltäni. Tältä pohjalta ponnistaen, osaan todellakin arvostaa musiikin kuuntelijoita jotka kuuntelevat biisien sanoituksia ja saavat siitä lisäarvoa kuunteluunsa. Silloin tällöin osun lukemaan jutun tynkää jossa kerrotaan mistä jossain tutussa biisissä lauletaan. Saatan törmätä vaikka sellaiseen että hyvänä ja iloisena pitämäni styge kertookin jostain rankasta jutusta...  :rolleyes:
 
^Joo ehkä kannattaa tsekata sanoja joskus, ehkä. Jostain joskus luin että esim. Lou Reedin Perfect Day on ollut suosittu biisi häissä/hääbiisinä, oletettavastikin biisin nimen perusteella.
Joku mulle kertoi että ko. biisi kertoo siitä kun jää koukkuun heroiiniin. En tiiä, en ole näitäkään sanoja kuunnellut enkä tiiä onko noin.
Etenkin muissa kuin suomalaisissa biiseissä ei paljoa jaksa sanoja kuunnella.
 
Sivusta huudellen, tuo jos ei mul oo huonoo onnee on aivan suora suomennos kappaleesta born under a bad sign.  Muistaakseni tuon kappaleen olen linkannut kovercetjuun.
Mutta erittäin mielenkiintoinen aloitus. Tähän on pakko palata, ny katon formulata.
 
Samat harrastukset kuin Ketullakin eli formulat pyörii taustalla.

Oon jossain topickissa esille tuonut yhtä eniten oikein "oivallettuja" sanoituksia, jotka on muunnettu suomeksi. Ehdottomasti huippua tuossa on vanhat Ne Luumäet jotka veivasivat Ramonesia suomen kielelle. Hiekkaa Hietarannan, Lumiukko Bob, Kommari, Sam Pani Kai Jotain Juomaani...
 
Ulkomaankielisissä kappaleissa en kuuntele enkä ymmärrä sanoituksia käytännössä yhtään, joten ihan sama mitä siellä kirjoitetaan -  lauluääni on enemmänkin instrumentti muiden joukossa. Niinpä sanomasisällöltään täysin yhdentekevä lallatus on minulle samanarvoinen kuin joku lyriikan merkkiteos, sanoma ei kuitenkaan mene perille. Tähän on tosin eräs huvittavakin lisäys: Tutuista kappaleista joskus jollakin sopivalla uutistenlukijan äänelle optimoidulla kuuntelukalustolla saankin sanoista yllättäen selvää, jolloin ajatuksissa syntyy outoja ristiriitaisuuksia aiemmin kappaleesta muovautuneeseen mielikuvaan.

Suomenkielisessä musiikissa tuo menee minulla toisin. En pysty olemaan kuulematta äidinkielen sanoja. Tuosta seuraa se, että en voi/pysty/halua kuunnella sanomaltaan epämiellyttävää musiikkia. Yksi esimerkki on Ultra bra: Ison orkan soitanto oli parhaimmillaan varsin hienoa, mutta "raitiovaunu menee lallallaa" -sanoitukset korniudessaan estivät kuuntelunautinnon.

Viimevuodet olen kuunnellut lähinnä suomiräppiä. Luonnollisesti siinä kategoriassa sanoituksella on erittäin suuri merkitys, vaikka edelleenkin kuuntelen enemmän kokonaisuutta tai taustaa (ns. biittiä) kuin sanoitus edellä. Tässäkin osa teoksista kategorisoituu vastennmieliseksi. Bileräppiä ja Cheekkiä en pysty kuuntelemaan ollenkaan. Omaan makuun parhaiten sopii epäkaupallisempi osasto. Vaikka koen jatkuvasti pääni sisällä ristiriitaisia ajatuksia minulle omaan elämään nähden täysin vieraasta päihde-/pikkurikollislarppailusta ja punaisesta maailmankuvasta, on niitä julistavissa kappaleissa useimmiten haluamaani särmää ja mollia. Eniten pidän kunnon tarinankerronnasta, ja siihen hyvin usein liittyvästä näkyvästä tai piilotetusta huumorista. Niissä tapauksissa sanoituksilla on minulle jo erittäin suuri merkitys.

 
Olen tain kanssa samoilla linjoilla, laulu on minulle lähinnä yksi instrumentti muiden joukossa. Jos laulajalla on hyvä ääni, niin aika kököt sanat pitää biisissä olla, että niiden vuoksi sitä hylkäisin. Tietysti annan arvostusta kekseliäille tai koskettaville tai muuten ansiokkaille sanoituksille, mutta jos biisi muuten ei nappaa niin en jaksa sitä kuunnella. Esim. tain mainitsemat suomiräpit on mulle just sellainen juttu. Jotkut (en muista nimiä) osaa todella vakuuttavasti räpätä sanomansa julki, mutta kun ei vaan ole mun juttu.

Yksi mielenkiintoinen esimerkki siitä, että laulu on yksi instrumentti muiden joukossa, on islantilainen Sigur Ros. Bändi käyttää ainakin joissakin biiseissään itse kehittämäänsä kieltä, jota muut eivät millään voi ymmärtää. Niin ja sama juttuhan se on örinäbändien kanssa, ei niistäkään sanoista (onneksi) ota erkkikään selvää, mutta pääasia onkin, että kuulostaa "hyvältä".
 
Facebookin yhdessä ryhmässä puitiin Tapani Kansan erästä biisiä tai oikeastaan sen lyriikoita. Tässä mainio pohdinta moisesta helmestä: https://popmasokisti.blogspot.com/2015/02/biisivihaamo-rakastellesasi-saat-sen.html?m=1

Lähetetty minun G8441 laitteesta Tapatalkilla