https://www.popvakuutus.fi/asiakaspalvelu/yhteistyokumppaneiden-edut?utm_source=autostadium&utm_medium=banner&utm_campaign=autovakuutus_autostadium_jatkuva&utm_content=autovakuutus_0418

Keskustelua ilmanvaihdosta

jrinnes

Hallitusjäsen
Liittynyt
23.12.2013
Kun lasketaan talon kokonaisilmanvaihtoa, tai ilmavirtako tuo nyt on viralliselta nimeltään, niin lasketaanko siihen mukaan tuloilman määrä + poistoilman määrä vai vain jompi kumpi?

Aloin tuossa laskeskelemaan meidän talon ilmanvaihtoa. Talon huoneistoala on 105m² ja huonekorkeus 2,5m. Tästä pikaisella laskutoimituksella sisätilojen tilavuudeksi 262,5m³. Olohuone/keittiö korotetulla sisäkatolla, mutta noita ei käsittääkseni lasketa mukaan tilavuuteen ilmanvaihtoa laskettaessa.
IV-mittauspöytäkirjan mukaan ilmanvaihto on säädetty niin, että tuloilma +55l/s ja poistoilma -60l/s. Yhteensä siis 115l/s, eli 414m³/h.

IV-laskelmissa, samoin kuin pohjapiirroksessa ym. talon kokonaistilavuudeksi on kuitenkin merkitty 415m³. Tuo on tilavuus, joka saadaan kun lasketaan alapohjan alapinnasta yläpohjan yläpintaan ja pinta-alana käytetään talon kokonaisalaa. Mutta ei kai tuon tilavuuden mukaan nyt ilmanvaihtoa mitoiteta?  ??? Vai mitoitetaanko, kertokaa joku viisaampi.
 
Ei noita tulo- ja poistoilmamääriä lasketa yhteen.
Ilmavirtana käytetään tässä tuota -60 l/s.
Kokonaistilavuus on koko rakennuksen tilavuus.
Ilmamäärän laskennassa käytetään huoneiden ilmatilavuutta.

Tuo -60/+55 on ihan normaali ilmamäärä 105m2 talossa.
 
Okei. Vänkään silti vielä vähän. :) Ilmanvaihdon laskennassa käytetään siis huoneiden ilmatilavuutta, eli 105m² x 2,7m = 283,5m³. Tuossa huonekorkeutena 2,7m, joka riittää näin arvuukaupalla heitettynä varmasti kattamaan tuon korotetun sisäkaton tuoman lisätilavuuden. Kyseessä siis 36m² huone, jossa katon korkeus keskellä huonetta 3m.

60l/s tarkoittaa 216m³/h, eli 432m³ kahdessa tunnissa. Jos rakennusmääräysten mukaan huoneiston ilman pitää vaihtua kerran kahdessa tunnissa, niin eikö tuossa olisi silloin vielä ihan reilusti varaa pienentää ilmanvaihtoa? Talossa asuu kuitenkin vain neljä ihmistä. Vai täytyykö tuossa ottaa vielä jotain muutakin huomioon?

Lähinnä asia kiinnostaa siksi, että näin pakkasilla sisäilman kosteus pyörii tuolla reilussa 20%:ssa, eli todella alhaalla. Ilmanvaihtoa pienentämällä kosteuden saisi pysymään tuvassa edes vähän paremmin, eikä lämpöäkään menisi niin paljoa harakoille silloin kun poistoilmalämpöpumpun kompressori ei pyöri.

Mutta loppuun korostan vielä, että jos tuon ilmanvaihdon laskennassa täytyy ottaa huomioon muutakin kuin tuo pelkkä tilavuus, niin en minä ala vastaan väittämään enkä omin päin ilmanvaihtoa pienentämään. Kaikkein viimeksi tässä mitään homeongelmaa tähän(kin) taloon halutaan ainakaan säästämällä väärässä paikassa.
 
Ohjeissa annettu tietyt ilmamäärät eri tiloille ja nuo nostavat kokonaisilmamäärän isommaksi kuin määräysten pienin. Pienin ilmamäärä on että vaihtuu vähintään kerran kahdessa tunnissa.
 
Minula ei kosteusmitaria olekkaan, mutta muutama mielenkiintoinen huomio tullut vuosien saatosssa.
Kun tämä talo rakennettiin, oli ilmastointikuvissa määritelty huonnekohtaiset tulo-/poistomäärät litran tarkkuudella.

Ilmastointi mies sitten sääteli ja mittaili niillä tötteröillään ja muualta meni aivan käsikirjoituksen mukaan, mutta kodinhoitohuone, kylppäri ja sauna vaativat hieman muutoksia säätöihin, jotta sai virtaukset oikeaan suuntaan.
Niillä säädöillä mentiin kymmenen vuotta eikä tuntunut vetoa eikä kylmänhenkäystä mistään.

Nyt muutama vuosi sitten ilmastointiputket nuohottiin, venttiilit pestiin ja samalla nuo kaverit sitten säätivät kaiken uudelleen.
En ollut itse paikalla, mutta jätin tuon alkuperäisen ilmastointikuvan heidän käyttöönsä.
Nyt venttiilien asennot ovat huomattavasti eri asennoissa kuin aiemmin ja jotenkin vain tuntuu, että hiukan paleltaa vaikka lämpömittari näyttää jokahuoneessa 22c.

En ole saanut niin paljon aikaiseksi, että tilaisin uuden mittauksen, mutta täytynee ensi kesänä, ensin vaihtaa suodattimet ja sitten tilata mittajat jostakin luotettavasta liikkeestä.


 
epjbmw sanoi:
...Niillä säädöillä mentiin kymmenen vuotta eikä tuntunut vetoa eikä kylmänhenkäystä...
Mitä ilmeisimmin asunnossa tuntuu nyt olevan aiempaa suurempi alipaine, joka tuntuu lievänä vedon tunteena. Kumpi säätö oli sitten lähempänä oikeaa, on vaikeaa sanoa ilman mittausta. Tiiviyttä korostavassa rakentamistavassa esiintyy myös vääjäämättä pieniä ilma-/lämpövuotoja, jotka korostuvat koneellisessa ilmanvaihdossa.

Säädön tarkoituksena on toisaalta tuoda riittävä määrä tuloilmaa ja toisaalta viedä vastaavasti pois vähän suurempi virtaama, jotta rakennukseen saavutetaan hienoinen alipaine (1...3 Pa). Hyvän ilmatiiviyden 1-kerroksisessa pientalossa em. säätö tarkoittaa yhteenlasketuissa tulo-/poisto -ilmavirroissa 90-95%:n tasapainosuhdetta. Vastaavasti vähemmän ilmatiiviin tai useamman kerroksen pientalossa painesuhdetta kasvatetaan siten, että turvataan fysiikan lakien mukaan myös talon ylempien osien pieni alipaine.
 
Pääsetkö epjbmw vakoilemaan mistään iv-koneen syövereistä tuloilman lämpötilaa? Oman, toistaiseksi vielä varsin vähäisen kokemuksen perusteella, "helpoin" keino saada vedontunne ja sitä myötä paleleminen aikaiseksi on liian pieni tuloilman lämpötila. Itse säädin tuon lämpötilan hyvinkin alas, tuonne 15-16 asteen tuntumaan, mutta kun vaimo valitti koko ajan kylmyyttä, niin oli pakko ruuvata se tuonne ~18 asteen tuntumaan.
 
^ En ole nyt aivan äskettäin mitannut venttiileistä tulevaa ilmaa, kun ei ole sellaista etämittaria enää käytössä.
Mutta minulla on Muh ilmava 100 jossa on sisääntulevalle ilmalle pieni lisä lämmitin jonka termostaatti on aseteltu n.17-18 asteeseen.
Kun syksyllä vaihdoin noin nollakelissä suodattimia, tuo lämmitin tuntui olevan kokoajan päällä. Termostaatti kun mittaa heti koneen sisästä ristipatterilta tulevaa ilmaa joka on varmaankin syyskuusta huhtikuuhun alle tuon asetellun arvon, joten patteri on kai kokoajan päällä.
Linjat on sen verran pitkät ja ehkä ei aivan tarpeeksi huolellisesti lisäeristetyt, joten loppupäässä ilma on jo jäähtynyt useamman asteen.
 
^Ok. Tuo on sentään järkevä systeemi tuloilman lämmön säätöön. Tuossa meidän vehkeessä kun se tuloilma lämpenee vedellä, eikä sille ole muuta säätöä kuin käsikäyttöinen kuristin patterille menevässä vesilinjassa. :rolleyes: Teorian tasollahan ilman lämpötilan pitäisi pysyä vakiona, kun patterille menevän veden lämpötila muuttuu lämpökäyrän mukaan. Valitettavasti totuus vaan ei ole ihan noin yksioikoinen.
 
Arvuuttelin pitkään, että kannattaisiko tilata IV-putkistojen hoonaajat käymään ja mielipiteitä kun kyseli eri tahoilta, niin ne menivät laidasta laitaan. Osa oli sitä mieltä, että ihan humpuukia ja osa sanoi, että jopa viiden vuoden välein olisi hyvä. No, tilasin kuitenkin hoonaajat ja tänään kävivät.

Eipä tarvitse enää arpoa, että oliko järkevää vai ei. Ristus sentään sitä kuonan määrää mitä putkistosta tuli ulos. On tainnut kämpän edellinen omistaja nuukailla 15 euron suodattimien vaihdoissa :D Pikkaisen oikeastaan puistattaa, kun miettii, että millaisen kuonaputkiston läpi meidän kodin ilmanvaihto on tähän päivään asti hoidettu :eek:

Samalla asennettiin tuloilmoihin nämä:

http://www.jeven.fi/tuotteet/saato-ja-vaimennus/inno/

En tiedä vaikuttiko nuo Innot vai itse hoonaus, mutta makkarien tuloilman kohina katosi lähes kokonaan. Oikein tarkasti kun kuuntelee, niin pienen huminan vielä kuulee.
 
Vempula sanoi:
... On tainnut kämpän edellinen omistaja nuukailla 15 euron suodattimien vaihdoissa ...
Halpissuodattimien kanssa pitää olla tarkkana. Itse ostin Motonetistä 18 eurolla ja ihmettelin kun tulopuolella ei kulje ilma niinkuin pitäisi.  Syynä oli, että suodattimen painehäviö on kolminkertainen alkuperäissuodattimeen verrattuna.
https://www.motonet.fi/fi/tuote/383893/Ilmanvaihdon-Suodatin-Ilto-440

Sinänsä varmaan tehokas suodattimena, on painavampi kuin alkuperäinen (535 g > 253 g) ja vekkejä on tiheämmässä. 100 mm kohti vekkejä on 32 kun alkuperäisessä on 22.
 
Puhdistus on hyvä tehdä talvella lumiseen aikaan ja puhaltaa hangen päälle tavara, niin näkee helposti mitä tavaraa sinne putkistoon kertyykään. Ja siis se sama tavarahan leijailee siis siellä huoneistossa sisällä ennen imua putkiin/suodattimiin.
 
Tänään tulossa rööriroope.

Saas nähdä mitä putkista irtoaa ja onko syytä säätää.

Minkäslaista pöytäkirjaa pitää kysellä tuloksista ja mihin pitää kiinnittää huomiota?
 
ePa sanoi:
Minkäslaista pöytäkirjaa pitää kysellä tuloksista ja mihin pitää kiinnittää huomiota?
Mittaustuloksista miten on tulo- ja poistoilman suhde säädön jälkeen. Meillä on nyt 8 l/s alipaineinen. Piti laittaa kuristin IV-koneen putkeen. Ennen säätöä ja kuristintinta oli muistaakseni 17 l/s alipaine.
 
Minä olen suodattimen hankkinut Suodatinkeskuksesta kerralla 6-10 vuodeksi. Viimeksikin EU5 rättejä koneen sisään tuli hommattu muutama sata. niitä kun pitää vaihtaa kesällä kuukauden välein kun tulo filtteri menee aivan täyteen pölyä ja ötököitä.
LTO perässä oli aiemmin iso EU7 paperikasettisuodin omassa isossa laatikossaan mutta sen korvasin Elixairin sähköisellä suodattimella.

Välillä naurattaa kun naapuri sanoo että pesee kaksi kertaa vuodessa koneen rättisuodattimet (ei edes vaihda) eikä silloinkaan ole kovin likaiset. Taitaa raukalla olla EU3 hyttysverkot suodattimien tilalla.
Kun on harvat filtterit, ei ole tarvekaan vaihtaa. Kaikki moska tulee sisään taloon.

Nykyään on suodattimien hinnat tippuneet paljon verrattuna 20v takaiseen. Silloin tilaamalla isompi erä ja vielä jopa sopivan levyiseksi leikattuna 30m rullana mistä itse leikkasi sopivan mittaiset pätkät, kustannukset tippui viidesosaan kaupan hinnoista.

Sitten kun 7 vuoden välein filtterit on taas lopussa onkin aika vaihtaa laakerit rumpuun ja uusi hihna ja tilata putkiston nuohous. Tuloputkistossa ei mitään ole koskaan ollut mutta poistopuolihan on aikas pölyinen.
Olen joskus miettinyt että poistopuolella pitäisi olla venttiilin yhteydessä EU5 rättisuodin niin pysyisi putkisto puhtaampana. Jonkinlainen rautalankaviritys voisi pitää ylikokoista suodatinkiekkorättiä paikallaan.
 
Tietäjä sanoi:
Olen joskus miettinyt että poistopuolella pitäisi olla venttiilin yhteydessä EU5 rättisuodin niin pysyisi putkisto puhtaampana. Jonkinlainen rautalankaviritys voisi pitää ylikokoista suodatinkiekkorättiä paikallaan.
Vaikuttaa IV-koneen painesuhteisiin jos alat kuristamaan poistoventtiilejä. Saattaa muuttua taloa ylipaineiseksi...
 
Olisiko suosituksia Oulun alueella hyväksi ja luotettavaksi todetusta iv-kanavien nuohoojasta? Tai vaihtoehtoisesti vältettävistä yrityksistä. Tuo puhdistushan onnistuu lähes kaikilta, mutta ilmanvaihdon säätö tässä mietityttää. Voi laittaa myös yv:nä, jos ei halua näin julkisesti kirjoitella.
 
Salvelinus sanoi:
Olisiko suosituksia Oulun alueella hyväksi ja luotettavaksi todetusta iv-kanavien nuohoojasta?

IV Palvelu Lare, pari miestä ja paku mutta kokeneita kavereita ja ovat tehneet kyllä hyvää jälkeä.
 
Petri M sanoi:
https://noetta.fi/

Omat kokemukset erittäin hyviä.
Hinnatkin kohdallaan.
Tekivät myös tuntityönä.
Yleensä alan yritykset suosii urakka "tarjousta", eli 1000€ 3 tunnin työstä.

Noetta myös hyvä, toimi alunperin Rovaniemellä ja yrittäjä muutti muuan vuosi sitten Ouluun. Tuttu kaveri ja tohtii varmasti tilata töihin.
 
Petri M sanoi:
Yleensä alan yritykset suosii urakka "tarjousta", eli 1000€ 3 tunnin työstä.
Kannattaa pyytää tarjous useammasta paikasta niin pääsee vertailemaan. Itse pyysin kolmesta paikasta. Hinnat oli kyllä kokolailla samat, hiukan alle 500 eur ja aika käyttivät nuohouksen kanssa 5 h. Nuohouksesta oma lasku.
 
Petri M sanoi:
Yleensä alan yritykset suosii urakka "tarjousta", eli 1000€ 3 tunnin työstä.

Huh, kuulostaa tyyriiltä. Tosin varmaa vähän tiluksien kokokin vaikuttaa.

Homemap tekee meille putsauksen ja säädön ~500€. Pari tuntia tuossa jo pyörinyt.
 
ePa sanoi:
Huh, kuulostaa tyyriiltä. Tosin varmaa vähän tiluksien kokokin vaikuttaa.

Homemap tekee meille putsauksen ja säädön ~500€. Pari tuntia tuossa jo pyörinyt.

En ole täällä Oulussa hintoja kysellyt. Vantaalla meillä oli 154m2, kaksikerroksinen talo ja tarjoukset iv kanavien puhdistus ja säätö liikkuivat tonnin paikkeilla.
Nykyisessä talossa oli vain koneellinen poisto, sen kanavien puhdistus oli jotain 200€. Savupiipun nuohous erikseen päälle.

Nyt olen laittanut poistoilmalämpöpumpun ja sille tuloilmakanavat kaikkiin huoneisiin, vähän lisättiin myös jäteilmakanavaa.
 
Petri M sanoi:
Vantaalla meillä oli 154m2, kaksikerroksinen talo ja tarjoukset iv kanavien puhdistus ja säätö liikkuivat tonnin paikkeilla.

Meillä myös Vantaalla kaksikerroksinen tönö, mutta enemmän asuinpinta-alaa ja 5 tunnin työlle annettiin tarjouksesi 490 euroa. Kahteen pekkaan tekivät ja hinta piti paikkansa. Tämä siis vuonna 2018. Tarjoukset pyysin neljästä firmasta, kaksi vastasi.

Tässä kopio tarjouksesta:

Ilmanvaihtokanavien puhdistus mekaanisesti

- IV-järjestelmän voimakas alipaineistus ulkoisella alipainekoneella
- IV-kanavien mekaaninen puhdistus harjakoneella 20metrisellä kelalla. (ei porakone menetelmiä)
- IV-koneen puhdistus (LTO-kenno, puhaltimet, sisä- ja ulkopinnat)
- IV-koneiden toimivuuden tarkistus (sis, puhaltimien laakerit, kesä/talvipeltien servot,)
- IV-venttiilien desinfioiva puhdistus
- Liesituuletinkanavan puhdistus
- Työ/puhdistuspöytäkirja talonkirjaan
- Hinta sisältää kaikki kulut (ei yllätyskuluja)
Ilmamäärien mittaus- ja säätö

- Ilmanvaihtojärjestelmän mittaus- ja säätötyö
- Työ tehdään paine-ero mittaus- ja säätötyönä
- Mittaus- ja säätöpöytäkirja talonkirjoihin


Kyllä tonni tästä samasta hommasta pienempään taloon kuulostaa lähinnä koijjaamiselta. Ellei hinnat ole sitten parissa vuodessa jostain syystä raketoinut ylös.