https://yliteippaus.fi/

OKT:n sähkönkäytön hallinta (lämmityksen/ilmanvaihdon etäohjaus)

ollitapio

Uudenkarhea
Liittynyt
2.11.2016
Ollaan kenties ryhtymässä sähkölämmitteiseen koneellisella ilmanvaihdolla varustettuun taloon.

Asioita tutkaillessa tuli mieleen, onko olemassa jotain ohjausjärjestelmää, jolla saisi saman (etä)ohjauksen taakse lattialämmityksen, ilmalämpöpumpun ja ilmanvaihdon?

Lattialämmitykseen ja ilp:hen olisi tarjolla erillisiä ohjaimia mutta ilmanvaihtoon en äkkiseltään löytänyt sitäkään. Lattialämmityksen ja ilp:n asetuksen laskeminen ei oikein kannata jos tuloilma jää lämpimimpänä kattoon pyörimään. Pidemmän poissaolon ajaksi nuo ehkä nupikasta jaksaa käydä kääntelemässä, mutta päivittäin ei.

Kun talvikuukausina alkaa 100€/MWh spottihinnat yleistyä niin harakoille ei viitsisi lämmittää.
 
Millä perusteella kuvittelet että osaat itse säätää paremmin kuin automatiikka?
Kuinka paljon säätämistä haluat tehdä ja paljonko pistät arvoa omalle vaivalle?

Ilmanvaihtoon löytyy automaatioita kosteudelle ja hiilidioksidille. Oikestaan nämä pitäisi kyllä huolehtia koko hommasta 90%. Käsin sitten tehsotusta paikan päällä napista jos/kun on tarvetta.

ILP lämmittää niiin nopeasti että etukäteisohaukseen etänä ei oikein ole tarvetta kun kyseessä on asunto missä asutaan jatkuvasti. Mökit on asia erikseen.

 
Tietäjä sanoi:
Millä perusteella kuvittelet että osaat itse säätää paremmin kuin automatiikka?
Kuinka paljon säätämistä haluat tehdä ja paljonko pistät arvoa omalle vaivalle?

Ilmanvaihtoon löytyy automaatioita kosteudelle ja hiilidioksidille. Oikestaan nämä pitäisi kyllä huolehtia koko hommasta 90%. Käsin sitten tehsotusta paikan päällä napista jos/kun on tarvetta.

Hetkinen seis. Talossa on siis kolme sähköistä lämmönlähdettä: lattialämmitys, tuloilma ja ilp. Lähtökohtaisesti ne lienee säädetty järjestykseen tuloilma, lattia ja ilp. Haussa on systeemi, missä voisi helposti laskea kaikkia samassa suhteessa ilman, että tarvitsee juosta kaikkia termareita erikseen läpi.

Omalle vaivalle tässä juuri siis sitä arvoa lasketaan ja hyvien säätöjen sekoittamista vältellään.
 
Tätä keskustelua täytyy seurata, kun meillä tismalleen sama malli talossa, eli sahköinen lattialämmitys, koneellinen iv ja kaksi ilmalämpöpumppua. Talveksi varaava takka. Nyt pelkästään lattialämmityksen säätöpotikoita ympäri taloa yhteensä 10 ja sitten vielä ne iv ja lp säädöt. Ollaan pohdittu Optiwattia, mutta yhteydenotto kartoitusta varten jäänyt vielä piippuun.
 
Lattialämmitykset toimivat todennäköisesti itsenäisinä lämmityspiireinä. Useissa huonetermostaateissa on tuloliitin lämpötilan pudotukselle, jolla saadaan siis termostaatin asetusarvo väliaikaisesti pari astetta alemmaksi. Epäilempä vaan kovasti ettei noita ole keskukselle asti johdotettu, joten yhteisen ohjauksen järjestäminen vaatii runsaasti työtä.
Termareita löytyy kyllä wifi ohjattavina, tuolloin ohjaus lienee mahdollista jopa avoimen internetin ylitse.

Valitettavasti laitteissa ei oikein ole mitään standardoitua rajapintaa, jolloin eri ikäisten ja tyyppisten laitteiden ohjaaminen yhdessä vaatii enemmän tai vähemmän pellepelotonta sekaan.

Omasta mielestäni mittaukset pitäisi aina viedä keskukselle johon tehdään sitten ohjaus halujen ja budjetin mukaan. Huonekohtaiset termostaatit ovat halvin ja ihan toimiva ratkaisu, mutta jälkikäteen työläs päivittää yhtään hienostuneemmaksi järjestelmäksi.
 
Saavutettava säästö on aika olematon. Ilmanvaihdon muutokset haistaa aina nenällä, minä en lähde sitä pienentämään vaikka voisin koodata oman arduino-pohjaisen ohjaimen tekemään puhallukselle ja kennon pyöritykselle mitä haluaisin. Olen kokeillut, emme säästä ilmanvaihdossa minun talossani. Järkevämpää on panostaa ilmanvaihtokoneen energiataloudellisuuteen. Hyvä talteenottokyky ja kunnon puhaltimet, kuten uusissa on jo ihan EU-määräysten takia. Vanhoissa voi olla oikosulkumoottorit, ne kyllä kestää mutta myös tuhlaavat sähköä.

Jäljelle jää lähinnä tuo lattialämmityksen ja ilmalämpöpumpun toiminnan optimointi. Usein, joskaan ei aina, termostaatteihin on mahdollista kytkeä yöpudotus, jota voisi käyttää niiden etäohjaukseen karkealla tavalla. Se vaatii kuitenkin oman johtonsa joten jos sitä ei ole niin sitten saa uusia järjestelmää vähän enempikin langattomaksi, ja se maksaa. Hyötyyn nähden melkoinen määrä kikkailua.

Käytännössä tarvittaisiin tuollainen ILPin etäohjain jossa on yksi lisälähtö releohjaukselle, jolla sitten ohjattaisiin yöpudotusta.

Vaihtoehtoisesti tarjolla on kikkailua vaihtamalla kaikki lattiatermarit langattomasti ohjattaviin, joissa on sitten joku fiksumpi keskitetty ohjaus. Hiljattain mökille vaihtamani sähköpatteri olisi tukenut jos jonkinlaista langatonta älyohjausta. Lattialämmitykselle saman järjestelmän termari olisi tällainen: https://www.glendimplex.fi/tuotteet/varmestyring/86000101/noboe-ntb-2r/c-277/p-427

Mutta siinähän sitten säästät sähköä tovin kuollettaaksesi noin 180€ per kappale maksavan termarin + asennuskulun + Nobö hubin hinnan. Käytännössä tuollainen ei maksa koskaan itseään takaisin, ja vaihto on järkevä vain jos katsoo vanhojen termostaattien olevan teknisen käyttöikänsä päässä ja vaihtaa ne siksi.
 
repomies sanoi:
Saavutettava säästö on aika olematon.
Usein, joskaan ei aina, termostaatteihin on mahdollista kytkeä yöpudotus, jota voisi käyttää niiden etäohjaukseen karkealla tavalla.

Meille asennettiin pudotuksen mahdollistavat Devireg Touchit jokin vuosi (2014) sitten edellisten ainostaan lämpötilan säädöllä olevien tilalle.

Nyt lattialämmöt pudotetaan arkena päiviksi ja joka yö alas mutta mitään kustannusvaikutus havaintoa sähkölaskussa ei pudotuksesta näe. Marginaalinen vaikutus ja hukkuun muuhun kohinaan.
 
Taky sanoi:
Meille asennettiin pudotuksen mahdollistavat Devireg Touchit jokin vuosi (2014) sitten edellisten ainostaan lämpötilan säädöllä olevien tilalle.

Nyt lattialämmöt pudotetaan arkena päiviksi ja joka yö alas mutta mitään kustannusvaikutus havaintoa sähkölaskussa ei pudotuksesta näe. Marginaalinen vaikutus ja hukkuun muuhun kohinaan.

Automies osaisi verrata asiaa vaikka saman mäen alas ja ylös ajoon...paljonko säästöä ?
 
dingdongpingpong sanoi:
Automies osaisi verrata asiaa vaikka saman mäen alas ja ylös ajoon...paljonko säästöä ?

Riippuu onko ylä- ja alamäki minkälaisessa suhteessa toisiinsa.

Päivällä luontaisesti - ainakin usein - lämpimämpää, niin yöllä pudotettun/laskettun "mäen" kiipeämiseen ei tarvitse niin paljoa energiaa. Mutta luulemma että nämäkin katoaa käytännössä  kohinaan.
 
Taky sanoi:
Riippuu onko ylä- ja alamäki minkälaisessa suhteessa toisiinsa.

Päivällä luontaisesti - ainakin usein - lämpimämpää, niin yöllä pudotettun/laskettun "mäen" kiipeämiseen ei tarvitse niin paljoa energiaa. Mutta luulemma että nämäkin katoaa käytännössä  kohinaan.

Voiko samassa mäessä olla kahta suhdetta ???

Jos nyt haluaa alkaa säästämään se vaatii oikeasti manuaalista työskentelyä, niin älykästä Rau-järjestelmää ei okt kannata hankkia joka ottaisi kuun ja auringon asennot huomioon. Säästö tehdään talvella, kesä on oikeastaan aika sama kun lämmitys pudotetaan pois, koska lämmityksen osuus on 70%, käyttövesi 15-20% ja loput yleissähköä joka pyörii kesät talvet. Noista ensimmäisistä kahdesta voi säästää manuaalisesti optimoimalla järjestelmää muutamalla ”napinpainalluksella” per päivä.

Pakkaspäivinä iv päiväajaksi pois päältä, lämmitys +1-2astetta normaalin yläpuolelle ilpillä. Käyttövesi +50. Ilppin ulkoyksikkö kannattaa asennuttaa mahdollisuuksien mukaan lämpimälle seinälle, sille jonne aurinko paistaa pisimpään. Joo ei ole jäähdytyksen kannalta optimi mutta säästö tehdään talvella. Yöksi sitten lämmitys seis kokonaan riippuen toki millainen variksen pesä kyseessä mutta jos normi eristetty mörskä ei lämpöä karkaa 1-2astetta enempää -20 pakkasella, jostain lasinopasta voi ikkunat olla huurussa aamulla. Iv koneeksi kannattaa valita sellainen jossa tarvitsee käyttää mahdollisimman vähän etu/jälkilämmityspatteria, itse olen kytkenyt kokonaan pois käytöstä.

Mutta näissä pitäisi aina ensin ladata pöytään ne faktat kiinteistöstä, järjestelmistä yms....muuten näistä vastauksista tulee ala-arvostettuja.
 
Minä en haaskaisi aikaa moisiin kikkailuihin vaan ottaisin ohjelmaan vesikiertoisen lattialämmityksen ja maalämmön asennuksen, jos sähkölasku ja ympäristönäkökulmat on tärkeitä. Investointi on valtava, saavutettu energiansäästö paras mahdollinen, ja kikkailla ei tartte enää sen jälkeen. Takaisinmaksuaika voi olla lähes ääretön, mutta menee ekotekona tai jonain turvallisena määräaikaistalletuksen korvikkeena silloin kun korot on about nollissa. Kuten nyt.

Minulla menee lämpimään käyttöveteen ja lämmitykseen vuodessa joku 4000-4500kWh sähköä, se on niin vähän ettei voisi vähempää joku yöpudottelu kiinnostaa. Maalämmön takaisunmaksuajasta sanon kyselijöille suoraan että ääretön, jos kuvittelee että edellinen järjestelmä olisi kestänyt ikuisesti. Jos taas olettaa että se ei olisi kestänyt ikuisesti niin sitten TMA saattaa olla äärellinen.
 
repomies sanoi:
Minä en haaskaisi aikaa moisiin kikkailuihin vaan ottaisin ohjelmaan vesikiertoisen lattialämmityksen ja maalämmön asennuksen, jos sähkölasku ja ympäristönäkökulmat on tärkeitä. Investointi on valtava, saavutettu energiansäästö paras mahdollinen, ja kikkailla ei tartte enää sen jälkeen. Takaisinmaksuaika voi olla lähes ääretön, mutta menee ekotekona tai jonain turvallisena määräaikaistalletuksen korvikkeena silloin kun korot on about nollissa. Kuten nyt.

Minulla menee lämpimään käyttöveteen ja lämmitykseen vuodessa joku 4000-4500kWh sähköä, se on niin vähän ettei voisi vähempää joku yöpudottelu kiinnostaa. Maalämmön takaisunmaksuajasta sanon kyselijöille suoraan että ääretön, jos kuvittelee että edellinen järjestelmä olisi kestänyt ikuisesti. Jos taas olettaa että se ei olisi kestänyt ikuisesti niin sitten TMA saattaa olla äärellinen.

Niin kikkailu tai ei, vähän sama kuin se sähköauton hankinta.
Minulla nämä kikkailut menee kyllä ihan rutiinilla eikä noita tule mietittyä, jopa emäntä oppinut tuon yhden napin painalluksen (iv) koska ilppi käy ajastimella 09.00-21.00 ja vesikiertoinen lattialämmitys on asetettu talon keskellä olevaan termostaattiin -2 ilpin asetukseen ja mikäli menovesi kylmenee liikaa on alin asetus +22.

Maalämmön olisin voinut asentaa (voin vieläkin koska on varaukset) ihan itse mutta enpä nähnyt mitään mieltä laittaa kun sähköä menee ~8500kwh/v. Nykyinen järjestelmä on täysin huoltovapaa ja äänetön...ja oli lähes ilmainen, 2000€.
 
Makuasioita, mutta minun ILPpini ei ole äänetön enkä tykkää pitää ovia auki pitkin kämppää yötä päivää jotta ILPin lämpö leviäisi. En myöskään pidä suodattimien ja etenkään kennon puhdistusta mitenkään huoltovapaana, tosin jos sillä ei koskaan jäähdytä niin eipä sitä kennoa kai ole pakko joka vuosi putsata. Lämmin lattia on kiva, ja kivilattiassa lämmin tarkoittaa minulla 27-asteista paluuvettä. Menovesi on sitten lämpimämpää.

ILPillä voi kyllä säästää mutta onhan se vähän semmoista ILPin tekniikan määrittämien ehtojen mukaan elämistä. Kyllä sähkölämmitys ILPin voittaa mukavuudessa aina paitsi helteillä.
 
repomies sanoi:
Makuasioita, mutta minun ILPpini ei ole äänetön enkä tykkää pitää ovia auki pitkin kämppää yötä päivää jotta ILPin lämpö leviäisi. En myöskään pidä suodattimien ja etenkään kennon puhdistusta mitenkään huoltovapaana, tosin jos sillä ei koskaan jäähdytä niin eipä sitä kennoa kai ole pakko joka vuosi putsata. Lämmin lattia on kiva, ja kivilattiassa lämmin tarkoittaa minulla 27-asteista paluuvettä. Menovesi on sitten lämpimämpää.

ILPillä voi kyllä säästää mutta onhan se vähän semmoista ILPin tekniikan määrittämien ehtojen mukaan elämistä. Kyllä sähkölämmitys ILPin voittaa mukavuudessa aina paitsi helteillä.

Niin ne on. Minun ilppi on yöllä täysin äänetön ja ovia en pitele auki, ne pysyy itsestään. Lattian lämpö on sopiva kun on jotain muuta kuin se normi 100mm laattaa, esim ihan oikeasti varaava laatta....x2+

Mutta aloittaja oli ryhtymässä johonkin epämääräiseen taloon, odotellaan hänen tarkempia speksejä mökistä....sinne voi olla vaikea rakentaa maalämpöä tai yleensäkään vesikiertoista lattialämmitystä ilman että ikkunoiden yläkarmi on polven korkeudella, voi olla jopa ettei ole halujakaan lähteä isoa remonttia tekemään.



 
Laatan paksuudella ei ole mitään tekoa sen kanssa miltä lattian lämpö tuntuu jalan alla. Ihan sama onko betonia 10, 20 vai 50 senttiä, pintalämpö ratkaisee. Jos laatta on 22C niin ei se lattian pintalämpö kyllä 27 päällä pysy ilman että siihen puhalletaan suoraan kuumaa.

Jätän nyt omaan arvoonsa tuon perseilysi ovien pitelystä. Minä suljen makuuhuoneen oven illalla, en halua kuunnella jos joku muu kolistelee pitkin taloa yöllä syystä tai toisesta vaikka käydessään vessassa. ILPin kanssa jos talvella yrittää samaa, tulee äkkiä kylmä. Kokeilin joskus. Eikä ollut kivoja kylmät lattiat.
 
repomies sanoi:
Laatan paksuudella ei ole mitään tekoa sen kanssa miltä lattian lämpö tuntuu jalan alla. Ihan sama onko betonia 10, 20 vai 50 senttiä, pintalämpö ratkaisee. Jos laatta on 22C niin ei se lattian pintalämpö kyllä 27 päällä pysy ilman että siihen puhalletaan suoraan kuumaa.

Jätän nyt omaan arvoonsa tuon perseilysi ovien pitelystä. Minä suljen makuuhuoneen oven illalla, en halua kuunnella jos joku muu kolistelee pitkin taloa yöllä syystä tai toisesta vaikka käydessään vessassa. ILPin kanssa jos talvella yrittää samaa, tulee äkkiä kylmä. Kokeilin joskus. Eikä ollut kivoja kylmät lattiat.

Paljonkos sulla on kesällä sen lattian pintalämpötila ?

Mulla näyttää +20..+22 olevan ja mukava jalalle, paljainjaloin tulee tepasteltua.
Sattuneesta syystä tykätään matoista kylläkin...

 
Mr.T sanoi:
...

Valitettavasti laitteissa ei oikein ole mitään standardoitua rajapintaa, jolloin eri ikäisten ja tyyppisten laitteiden ohjaaminen yhdessä vaatii enemmän tai vähemmän pellepelotonta sekaan.

...

Tämä se varmaan on. Kaikki laitteet (ilp, lattia, ilmanvaihto) kun tulee eri toimittajilta.

Jotenkin kuitenkin haluaisin uskoa, että joku kehittäisi softan millä ohjataan ja sitten erilaiset "soviteboksit" eri laitteisiin. Soviteboksi sitten hoitaisi tuon rajapinnan. Laitetyyppien kirjo kuitenkin kun on aika rajallinen ja termarin toimi lopunviimein aika yksinkertainen.

Mutta pitää selvitellä...
 
Onpahan taas tullut vastauksia.

Ylämäkialamäkiautoiluhan on vertauksena täysin... Yksi ohjaa sähköistä lattialämmitystä maalämmöllä jne.

Voisiko dsg-laatikko olla tässä hyvä?
 
dingdongpingpong sanoi:
Mutta niin on kysymyksetkin....kas kun ei kysytä ensi viikon lottonumeroita ???

Opettelet speksaamaan kysymykseesi ensin talon, sijainnin, neliöt/kuutiot, jne.
Vaikka foorumi on täynnä meedioita harva on ajatustenlukija....ei millään pahalla.

Ja tuolta saat rau järjestelmän.
https://www.caverion.fi/jarjestelmat-ja-tuotteet/automaatio/caverion-niagara-rakennusautomaatiojarjestelma

Lue se ensimmäinen viesti. Lue sen toinen kappale, siis se joka päättyy kysymysmerkkiin.

Miten sijainti, neliöt/kuutiot/pallot/ympyrät jne. liittyy kysymykseen?
 
Meillä oli omakotitalon välipohjassa 40 tonnia betonia, joka lämmitettiin yösähköllä (silloin kun se vielä oli halvempaa) siten, että se oli aamulla noin 22 asteinen. Päivänmittaan varaus purettiin ja sisälämpötila pidettiin illalla 20,6 asteessa kattolämmityksellä. ME-Platin, jonka valmistus on varmaan loppunut aikoja sitten, hoiteli hommat ulkolämpötilan mukaan siten kuin oli käsketty ja halvan yösähkön osuus koko kulutuksesta oli noin 70%.

Lattialämmitys on varsin hidasliikkeinen, joten epäilen sen säätämisestä saatan hyödyn olevan vähäinen. ILP taas nopealiikkeisenä ihan erilainen.
 
dingdongpingpong sanoi:
Paljonkos sulla on kesällä sen lattian pintalämpötila ?

Mulla näyttää +20..+22 olevan ja mukava jalalle, paljainjaloin tulee tepasteltua.
Sattuneesta syystä tykätään matoista kylläkin...


Pesuhuone, KHH ja sauna jossa tuota laattalattiaa on, näyttäisi olevan juuri nyt 26-26.7C infrapunamittarin mielestä. Kyllä se +-1C hystereesin verran vaihtelee, paluuvesiohjaus. Minulla on siis nyt maalämpö invertterillä, lämmittää suoraan lattiaa ilman puskurivaraajaa.

Sulla on kyllä taatusti hiljainen se ilmalämpöpumppu jos se ei öisin käy lainkaan, itse kokeilin aikanaan vähän vastaavaa tosin vain sulkemalla ovet illalla, mutta kyllä makuuhuoneessa tuli kylmä talvella, olen tosi herkkä lämpötilan laskulle. Olisi ehkä auttanut, jos olisi saanut lattialaatassa kiertämään vakiolämpöisen veden niin että laatta ei niin paljon jäähdy. Sen aikainen poistoilmalämpöpumppu ei moista osannut tehdä, siinä olisi pitänyt laittaa ulkoanturin paikalle potentiometri jotta olisi saanut vakiolämpötilan vesikiertoon. Minulla kävi sitten niin että ILP lämmitti ilman, termarit veti kierrot kiinni lattiassa, lattiat oli saakelin kylmät ja kun ovi pistettiin kiinni niin huone alkoi jäähtyä kovemmilla pakkasilla aika vauhdilla.

Jos ILPillä meinaa tosissaan lämmittää niin siinä saa vähän miettiä. Yksi tapa on pitää aina ovia auki. Toinen on antaa lämmön laskea öisin. Kolmas on laittaa lattiaan joku peruslämpö joka pysyy (lattia-anturi).
 
Mutta aloittaja oli ryhtymässä johonkin epämääräiseen taloon, odotellaan hänen tarkempia speksejä mökistä....sinne voi olla vaikea rakentaa maalämpöä tai yleensäkään vesikiertoista lattialämmitystä ilman että ikkunoiden yläkarmi on polven korkeudella, voi olla jopa ettei ole halujakaan lähteä isoa remonttia tekemään.
[/quote]

Tässä ei ole nyt ihan oikeaa tietoa lattialämmityksen laitosta remonttina. Tein juurikin muutama vuosi takaperin osan yläkerrasta, eli yhteensä 130 neliötä lattialämmitykselle. Vanhat parketit ja korkkipahvit irti yhteensä 19 mm. Tilalle 16 mm alumiinipellillä päällystetty EPS 12 mm putkella. Lenkkejä tuli yhteensä 15 kpl. 10 mm laatat kokoa 60x60 cm ja laastikerros 3 mm. Tällä systeemillä nousi lattian pinta tasan 10 mm, eli 1 cm. Keittiössä siis mahtui tiskikone vanhalle paikalleen, eikä korkeusasemia muutettu mihinkään. 2 ovea joutui irrottamaan ja karmin yläpalkista 12 mm pois, joka peittyi uuden listan alle. Lattialämmitys reagoi noin 5 min viiveellä lämmitykseen ja 1/2-tuntia viilentyy. Lämmitys toimii tällä hetkellä  4,6 kertoimella, koska alakerta ja 60 neliön halli on umpibetonissa ja vaatii muutaman asteen korkeamman lämmön. Muutoin lämmitys toimisi COP 5,0 vähintään. Eli maksamalla 200 € saa 1000 € verran suorasähkötehoa. Lämmin vesi laskee kokonaishyötysuhteen SCOP 4,3:een.
Meillä kuluu lämmitykseen ja lämpimään veteen vuodessa 8 000 kWh ja suorasähköä menisi siis 35 900 kWh. Öljyä paloi 4 300 L/ vuosi. Maalämpöön laitettiin 24 500 € ja laina loppui tässä kuussa. Vuosisäästö n.3000  €. Jos laitteet kestää vielä 2 vuotta on varaa jo uusiakin.
Pienellä kulutuksella ei maalämmön laittaminen kannata. Mutta +3000 L öljynkulutksella alkaa jo saada maalämmön laittamisen ilmaiseksi sopivalla lainan aikajakson laskemisella. Marraskuussa tulee se päivämäärä, johon mennessä olisi tilatun öljyn määrä ollut 30 100 L. Eli 6 vuotta täyteen. Sähköä olisi suoralämmityksellä palanut 215400 kWh, kun maalämmöllä menee n.46 000 kWh. Ei tässä kohtaa enää muutaman kWhn etäsäätelyt tunnu. Pääasia on yläkerran lattian kanssa, että se ei käytännössä varaa yhtään mitään. Sen sijaan voin vettä kierrättämällä siirtää lämpöä auringon lämmittämästä lattiasta olohuoneesta muualle, kunhan pitää kiertopumpun päällä ja termostaatit auki. Tämä on jopa kätevää ja uuden lattian myötä on ilpi ollutkin huomattavan paljon harvemmin käytössä nykyään.
 
euroshopperi sanoi:
Mutta aloittaja oli ryhtymässä johonkin epämääräiseen taloon, odotellaan hänen tarkempia speksejä mökistä....sinne voi olla vaikea rakentaa maalämpöä tai yleensäkään vesikiertoista lattialämmitystä ilman että ikkunoiden yläkarmi on polven korkeudella, voi olla jopa ettei ole halujakaan lähteä isoa remonttia tekemään.


Tässä ei ole nyt ihan oikeaa tietoa lattialämmityksen laitosta remonttina. Tein juurikin muutama vuosi takaperin osan yläkerrasta, eli yhteensä 130 neliötä lattialämmitykselle. Vanhat parketit ja korkkipahvit irti yhteensä 19 mm. Tilalle 16 mm alumiinipellillä päällystetty EPS 12 mm putkella. Lenkkejä tuli yhteensä 15 kpl. 10 mm laatat kokoa 60x60 cm ja laastikerros 3 mm. Tällä systeemillä nousi lattian pinta tasan 10 mm, eli 1 cm. Keittiössä siis mahtui tiskikone vanhalle paikalleen, eikä korkeusasemia muutettu mihinkään. 2 ovea joutui irrottamaan ja karmin yläpalkista 12 mm pois, joka peittyi uuden listan alle. Lattialämmitys reagoi noin 5 min viiveellä lämmitykseen ja 1/2-tuntia viilentyy. Lämmitys toimii tällä hetkellä  4,6 kertoimella, koska alakerta ja 60 neliön halli on umpibetonissa ja vaatii muutaman asteen korkeamman lämmön. Muutoin lämmitys toimisi COP 5,0 vähintään. Eli maksamalla 200 € saa 1000 € verran suorasähkötehoa. Lämmin vesi laskee kokonaishyötysuhteen SCOP 4,3:een.
Meillä kuluu lämmitykseen ja lämpimään veteen vuodessa 8 000 kWh ja suorasähköä menisi siis 35 900 kWh. Öljyä paloi 4 300 L/ vuosi. Maalämpöön laitettiin 24 500 € ja laina loppui tässä kuussa. Vuosisäästö n.3000  €. Jos laitteet kestää vielä 2 vuotta on varaa jo uusiakin.
Pienellä kulutuksella ei maalämmön laittaminen kannata. Mutta +3000 L öljynkulutksella alkaa jo saada maalämmön laittamisen ilmaiseksi sopivalla lainan aikajakson laskemisella. Marraskuussa tulee se päivämäärä, johon mennessä olisi tilatun öljyn määrä ollut 30 100 L. Eli 6 vuotta täyteen. Sähköä olisi suoralämmityksellä palanut 215400 kWh, kun maalämmöllä menee n.46 000 kWh. Ei tässä kohtaa enää muutaman kWhn etäsäätelyt tunnu. Pääasia on yläkerran lattian kanssa, että se ei käytännössä varaa yhtään mitään. Sen sijaan voin vettä kierrättämällä siirtää lämpöä auringon lämmittämästä lattiasta olohuoneesta muualle, kunhan pitää kiertopumpun päällä ja termostaatit auki. Tämä on jopa kätevää ja uuden lattian myötä on ilpi ollutkin huomattavan paljon harvemmin käytössä nykyään.

Hienosti tehty ja hienot laskelmat. Mutta kuinka ne kohtaavat säästötavoitteessaan ja rakentamisessa aloittajan 76m2 yksitasoiseen 2014 valmistuneeseen kolmioon jossa maalämpöpumpulle ainoa sijoituspaikka on jääkaapin syvennys...on aivan toinen juttu. Varsinkin kun hänellä nyt kulutus on 5400kwh vuodessa.....paljonko ollitapio nyt säästää :)
kuten mainitsin, ensin lähtötiedot

Mutta lisäksi näissä tulee aina esille se että yhtä nappia ei jaksa painaa mutta 5000€ rau järjestelmästä jaksaa joka päivä mulkoilla ja painella asetuksia ???....


Mulla on tässä naapurilla samat neliöt ja henkilömäärät  mutta kaikki maailman ohjaukset ja pilpit, silti hänellä kulutus 2x omaan mökkiini. Käyttötavat vaan on eritlaiset. Ja jokaisen sähkökatkon jälkeen niitä vehkeitä buuttaillaan...

Sitä mä vaan että kiip it simpelli....