https://www.popvakuutus.fi/asiakaspalvelu/yhteistyokumppaneiden-edut?utm_source=autostadium&utm_medium=banner&utm_campaign=autovakuutus_autostadium_jatkuva&utm_content=autovakuutus_0418

Omaatko jotain musikaalista 'lahjakkuutta' ?

TON-III

Legenda
Liittynyt
22.12.2013
Jo pikkupojasta meikällä ollut rytmi hallussa, ja jostain kumman syystä ala-asteen viimeisen vuoden keväänä innostuin TM:n artikkelista 'Tee itse sähköbasso'. Niinpä se 12 v. kloppi alkoi veistellä puuta, palikat sain johonkin kuntoon ennenkuin kesälomat alko, syksyllä uusi koulu ja yllätykseni uusi puutyöopeni antoi minun jatkaa puuhasteluani ja niin sain kitarani valmiiksi ennen joulua, ja kympin puutöistä.

Siitä alkoi mun basistin urani  8)  .

Yläasteella soitin yhdessä bändissä, lukiossa siinä toisessa ja siihen se sitten jäi.

Tuolla itsetekemälläni soittelin tovin, sen jälkeen ollut muutamia soittimia, parit ansaitsevat tulla mainituiksi, Aria Pro II uutena ostettuna joskus 80-l puolessa välissä (maksoin 2500 mk. ja sain siitä 1000 e v.2010)  ja sitten nykyinen kitarani Warwick Thump NT (kaulapuu läpi rungon) -87 jonka hankin käytettynä v. 2007 ( h: 1xxx e ).

Ihan itekseenkin jammaaminen tuntuu hyvältä, voipi olla sitten kun tää urheiluvehkaaminen loppuu niin hakeudun kait johonkin bändiin.

Ohessa koko gearini Trace Elliot-tornin ( so Mark King inspired  8)  ) kera ( 2 x 10" 580 w kombo + 15" lisäkajari). Me like  :)  . Neighbours not  :p  :rolleyes:  .

Kamoja2047_zps63c80c58.jpg
 
Onhan sitä itekkin tullut bassoa soitettua n 25v.
Muutamissa bändeissä keikkailtu.Nykyään käydään soittelemassa pari kertaa kuussa.
Tän hetkinen käyttis 5 kielinen Sanbergin basic ken taylor.
Nuppina orangen bass terror 1000w ja kaappina orangen 8x10.
Hyvät murinat lähtee  8)
 

Liitteet

  • orange+ sandberg.jpg
    orange+ sandberg.jpg
    215,5 KB · Katsottu: 198
Jaa-a, lahjakkuudesta en tiedä, mutta n. 13v lähtien on tullut kitaraa hierottua. Välillä aikas tosissaankin. Muttei koskaan koulun penkille tai opettajalle saakka. Eli itseoppien ja korvakuulolta treenaten. Soittotyyli on siis oppien vastainen ja teoriasta mitään tiedä. Mutta soittaa kyllä tykkään!
Syy miksi tuli kitaraan tartuttua, oli kaveripiirissä kun alettiin rock musasta tykkäillä: Kiss, Gary Moore, ZZ-Top, Jimi Hendrix jne.

Ja tottakai tähän liittyy ne poikien lelut. Eli soittimia on ollut ja mennyt useampiakin.
Pääasiallinen kalusto on vahvistimena Fender Blues DeVille 212 1995 hieman modattuna.
Ja kitarat joilla pääasiassa soitan:
- Gibson Nighthawk Special 3 1995
- Gibson ES335 the DOT 1997
- Gibson Melody Maker 2007
- Tokai ST50 (strato kopio)

Lisäksi löytyy muutama akustinen sekä sähkiksiä vielä joku kappale; pari Tokaita, Fenderiä ja Höffneriä sekä pari Wolffia yms. Ja tottakai, kuten kitaristeillä kuvaan kuuluu, efektejä valtava laukullinen. Käytössä pääasiassa Vox wah wah sekä Fulltone OCD overdriveri.
2013-04-25+11.05.07.jpg

2013-03-27+15.59.48.jpg


Yhteen aikaa tuli kitaroita ropattua ja korjailtua itselle ja kavereille. Esim tuo oma Tokai ST-50. Ostin sen osina muovipussissa hintaan 50€. Kaulan oikaisuhionta, uudet nauhat, uudet Logot (alkup. Tokai tekstit), alkuperäiset Tokai mikit kun niitä ei tullut mukana. Yhteensä hommaan meni alta 300€ ja kitara on todella huippusoitin nykyisellään:
st5026fj.jpg


Tällähetkellä soittelen coverbändissä, ja lähinnä omaksi huviksemme. Musa-arsenaali tuollaista 70-luvun blues/rock voittoista. Sekaan toki sopii välillä mitä sattuu. Kymmenisen vuotta taaksepäin soitettiin satunnaisia keikkoja pippaloissa yms kissanristiäisissä, mutta nykyisellä kokoonpanolla keikkailuhommat ei ole napanneet kun perheelliset miehet jotka käy vuorotöissä ei oikein pääse yhtä aikaa paikalle...
 
Basistien kokoontumisajot.  8)

Musikaalinen lahjakkuus on oikeastaan ainoa lahjakkuuden laji mitä minulle on suotu, toki töitäkin musiikin eteen on tehty.
Poikasena olen aloittanut pianon soiton, 8-vuotiaana musiikkiluokalle, jolloin alkoi myös sellon soitto. Selloa ja teoriaa konservatoriossa 10 vuotta, musiikkiluokilta musiikkipainoitteiseen lukioon (tuolloin ei vielä ollut varsinaista musiikkilukiota). Tuohon aikaan kuului lisäksi erilaiset klassisen musiikin orkesterit ja kuorotoiminta.

Noin 15 vuotiaana kevyempi musiikki vei mennessään, aloittelin basistiharrastustani aluksi kotoa löytyvien akustisten kitaroiden 4:llä alakielellä, kunnes luokan bändillä oli basistitarve ja tuli ensimmäinen oma basso hankittua.
Siinä sitten harrastus vei mennessään: lukion jälkeen tuli pari vuotta kierrettyä ammattilaisena Suomea ristiin rastiin tanssikeikoilla eri suomalaisten artistien kanssa. Jatko-opiskeluaika tuli myös rahoitettua keikkaillen.
Lisäksi terapiabändillä (funk, soul, rock) tuli tehtyä bilekeikkoja.
Nykyisin keikkailu on jo enempi vähempi jäänyt, toki keikalle tulee lähdettyä jos joku haluaa ja ei tarvitse kauas lähteä.  ;)

Vaikka muuten olen saanut musiikista vankan koulutuksellisen pohjan niin basistina olen itseoppinut. Kateellisena täytyy katsoa kuinka paljon ja helpolla on nykyään netistä (esim. Youtube) saatavilla laadukkaita opetusvideoita, jotka olisivat mullistaneet omaakin basson soittotaitoa silloin kun vielä tuli treenattua.
Paradoksaalista on myös että nyt kun ei enää soittohommia tee kun kotona omaksi ilokseen niin soittokamat on paremmat kuin koskaan keikkavuosina.  ;D

Kiitollinen täytyy olla äidilleni joka tutustutti minut musiikin maailmaan ("pakotti" pienenä pianotunneille ja pisti musiikkiluokalle), niin paljon on saanut sen jälkeen musiikin parissa kokea.
 
Yksi harmittavimpia asioita omalla kohdallani on että en ole koskaan opetellut soittamaan mitään instrumenttia. Olen aidosti kateellinen niille joilla jokin soitin on hallussa. Pariin otteeseen jo varttuneemmalla iällä olen koittanut aloitella kitaran soittoa, mutta se aina jää kun ei ole riittävästi aikaa ja ehkä toisaalta kärsimättömyyskin, kun ei kuukaudessa oppinutkaan soittamaan kuin Mark Knopfler :)
Sain joskus joululahjaksi Landolan sitä varten mutta luovuin siitä jossain vaiheessa. Tälläkin hetkellä kotona on telineessään velipojan rakentama Telecaster-kopio jolla silloin tällöin joskus soittoa yritellyt taas aloitella, mutta aina se on jäänyt. Velipoika soittelee erinäisissä bändiviritelmissä ja on tuon Telecasterin lisäksi rakentanut pari muutakin kitaraa.
En voisi kuvitella juuri mitään mikä voisi olla mukavampaa kuin soitella ja jammailla kavereiden kanssa jossain ihan vaan omaksi ilokseen.
 
^ Ei koskaan ole liian myöhäistä. Mummovainaani aloitti kosketinsoitinharjoittelun omaksi ilokseen ja pitämään nupin terävänä yli 80-vuotiaana. Koskaan aiemmin ei ollut mitään soitinta soittanut.
Suosittelen ehdottomasti aloittamaan soittoharrastuksen! Aikaa ja työtä se tosin vaatii.
 
Soittelen käyrätorvea muutamassa puhallinorkesterissa ja uusikin olisi hakusessa.
Olen jo reilut 30 vuotta soittanut, mut valitettavasti se ei taidoissa niin näy-  harjoitteluajasta kun kisaa muutkin pakolliset menot ja mielenkiinnonkohteet.
 
Kitaraa tullut soiteltua, mutta laiskuus tahtoo vaivata niin ei tule harjoiteltua. Sitten kun ottaa kitaran syliin, niin tulee soiteltua vaan niitä kappaleita mitä on soittanut aina ennenkin, eikä viitsi treenata uusia kappaleita.

Soittoinnostus paranee kummasti aina hetkeksi, jos hommaa jotain uutta vermettä, kuten kitara, vahvistimen tai efektin. :D
 
Haitaria olen soittanut 12-vuotiaasta, ei ensi syksynä voisi olla 35-vuotis taiteilijajuhla.  ;)

En silti ole hanuristi, vaan käytän nimitystä Pelimanni. En siis juurikaan soita perinteistä harmonikkamusiikkia, Iltaa välimerellä, Polkkaa Mollissa jne, vaan lähinnä kansanmusiikkia.
Yhtyeitä on tällä hetkellä neljä. Leppävirran Pelimannit,'kasvattajaseura',jossa aloitin soittamisen ukin vierellä ailloin aikoinaan. Tuulesta Viis', jossa soitamme kansanmusiikin lisäksi lastenmusiikkia kansanmusiikillisella oteella sekä tarvittaessa tanssimusiikkiakin. Tuuren Perilliset on koottu yhtye, joka keskittyy pielavetisen mestaripelimanni Tuure Niskasen ohjelmistoon. Talven aikana tehdään levy tällä kokoonpanolla. Uusin on enimmäkseen Varkaudessa vaikuttava Rimpsaus, jonka ohjelmistossa on suomalaisen,  irlantilaisen, venäläisen ja amerikkalaisen kansanmusiikin lisäksiripaus suomirokkia ja itsetehtyjä kappaleita.
Lisäksi olen Pohjois-Savon Kansanmusiikkiyhdityksen pj ja Suomen Kansanmusiikkiliiton hallituksessakin on tullut vaikutettua. Sunmuuta puuhailua alalla.
Soittimena minulla on Lasse Pihlajamaa Timangi.
 

Liitteet

  • Picture 011_ep.jpg
    Picture 011_ep.jpg
    105,2 KB · Katsottu: 556
Markku: Hieno harrastus! Sinut haluaisin soittamaan seuraavaan (Lue: ensimmäiseen) AutoStadium-tapaamiseen ;).
 
Hienoa! Katsotaan, miten saitti lähtee kehittymään ja löytyykö aktiivisuutta keväämmällä.
Talkoohommiahan nämä tietysti ovat, vaikka kait kolehdin kerääminen on sallittua ;).
 
Onhan sitä kaikenlaisia soittimia tullut soitettua.
3. luokalla pääsin musikkiluokalle ja sen jälkeen pääsin soittamaan koulun orkesterissa.
Pääasiallisesti soitin orkassa bassoa, kitaraa ja vibrafonia.
Vanhemmat kuskasivat koulun jälkeen joka toinen päivä kitara-, piano- ja urkutunneille.
8:lla luokalla "saatiin" musiikinopettajaksi vanhoillis lestaadiolainen vanhapiika!
Sen jälkeen musiikkitunneilla laulettiin virsiä ja soitettiin kannelta!!! :mad:
9:llä luokalla luovun kitarastani, koska intohimo soittamiseen oli kuollut(kiitos k
viimeisimmän musiikinopettajan)
Urut/pianon säästin jostain syystä ja niitä tuli sitten soiteltua.
90-luvun lopulla tuli tehtyä jonkin verran tietokoneella musiikkia, mutta sekin hiipui ajan puutteen vuoksi.
Nykyään kotoota löytyy sähköpiano ja Gibsonin sähkökitara, joille ei meinaa löytyä arjesta aikaa/tilaa. Ehkä seuraava asunto tarjoaa tilat musiikin harrastamiselle.
 
Kasis sanoi:
90-luvun lopulla tuli tehtyä jonkin verran tietokoneella musiikkia, mutta sekin hiipui ajan puutteen vuoksi.

Löytyykö arkistosta vielä kappaleet? Laitahan tänne kuunneltavaksi.  :)
 
Itsehän en osaa soittaa kuin suutani, niin häiriköin hieman tätä ketjua. Vanha varmaankin, mutta sattui silmään ja hymyilytti  :)

World-Greatest-Bass-Player.jpg
 
RTWteam sanoi:
Löytyykö arkistosta vielä kappaleet? Laitahan tänne kuunneltavaksi.  :)
MiniDisc:illä saattaa löytyä jotain vielä, mutta taidan toistaiseksi julkaisematta. ;)
 
Rumpuja olen paukutellut reilut kymmenen vuotta muutamissa eri bändeissä ja omaksi huvikseni. Nykyisen proggiksen kanssa ollaan vähän jumissa, kun basisti ja laulaja uupuu, mutta matskua olisi pitkään keikkaan.

Alla kuvia lapsosista.

rymu5e9y.jpg


4y8uby9a.jpg


y3upuhur.jpg
 
Kitaraa aloin soittelemaan 6-vuotiaana, klassista soittotunneilla ja sähköistä erilaisissa bändeissä tuonne vajaa parikymppiseksi asti. Opettajina oli ihan tunnettuja nimiä ja vaikka kovasti olivat sitä mieltä, että minulla olisi lahjoja niin eipä sitä harjottelematta keskinkertaista paremmaksi koskaan kehittynyt. Bänditouhuissa tuli myös välillä soiteltua rumpuja, bassoa ja lyömäsoittimia, yleensä muita tuuraten. Ala- ja yläasteen olin musiikkiluokalla ja sieltä tuli myös pakolliset kuorolaulut ja musiikin teoriat hoidettua.

Todellinen intohimo oli kuitenkin elektroninen musiikki. Alle kouluikäisenä kuuntelin pääasiassa Kraftwerkiä, Jarrea ja syntsapoppia. Perhetutulla oli kotonaan pieni tietokoneohjattu studio jo tuossa 80-luvun puolessa välissä ja kyläillessä minut aina päästettiin sinne nuppeja vääntelemään. Tästä sitten intouduin aluksi opettelemaan pianon soiton ja sitten alkoi laitteiden haaliminen kotiin. Pahimmillaan niissä oli kiinni asunnon verran rahaa ja hommaa tehtiin kaikki vapaa-aika yksin tai kavereiden kanssa. Pari julkaistua raitaa tuloksena, nekin vähän vahingossa. Ei oikein tullut koskaan kunnolla yritettyä saada musiikkia julkaistuksi, se riitti että bileissä DJ:t soitti demoja. Tyylinä oli siis elektroninen musiikki pääasiassa technoa ja housea, mutta eri yhteistyökuvioiden kautta monenlaista muutakin musikaaleista, ambientin kautta goa tranceen ja syntsapoppiin. Edelleen kotoa löytyy muutama analogi-syna ja rumpukone sekä tietokoneelta ammattitason softat.

Aika harvoin tulee enää soiteltua, osittain siksi ettei oikein aikaa meinaa löytyä ja osittain siksi että setupista puuttuu pari olennaista osaa, joihin ei viitsi tällä soittomäärällä investoida. Jälkikäteen ajateltuna harrastuksen kannalta suuri virhe oli siirtyä raudasta softaan, koskaan en ole softaan päässyt samalla tavalla sisälle kuin noihin erillisiin laitteisiin. Softassa on paljon hyvää (mm. se että soundit voi tallentaa muuten kuin piirtämällä asetukset paperille tai ottamalla valokuvan), mutta se fiilis on vaan eri ja kun fiilistä ei synny niin ei synny musiikkiakaan.
 
Pianotunteja tuli otettua 8 vuotta ja Raision semifinaaleihin on tie kerran käynyt. Ihan ei riittänyt Seinäjoelle asti.
 
Mikko sanoi:
Kitaraa aloin soittelemaan 6-vuotiaana, klassista soittotunneilla ja sähköistä erilaisissa bändeissä tuonne vajaa parikymppiseksi asti. Opettajina oli ihan tunnettuja nimiä ja vaikka kovasti olivat sitä mieltä, että minulla olisi lahjoja niin eipä sitä harjottelematta keskinkertaista paremmaksi koskaan kehittynyt. Jälkikäteen ajateltuna harrastuksen kannalta suuri virhe oli siirtyä raudasta softaan.

Vähän kateellisiena luin tästä nuoruusajan panoksesta soittotaitoosi, siinä taito jota ei olisi kannattanut 'haudata' ......
 
Tässä täytyy näsäviisaasti huomauttaa, että myös soittamisen halu/palo on osa lahjakkuutta.
Tämä pätee aika moneen asiaan.
 
Ei sitä ole haudattu, mutta ei vaan ole opiskeluvuosien jälkeen ollut mahdollista upottaa sitä samaa aikaa musiikkiin kuin silloin tuli. Soittelen kitaraa edelleen aina välillä, soinnut ja nuotit osaan edelleen. Tietokoneen ja synien kanssa tulee myös pelailtua tasaisin väliajoin. Musiikin kanssa on vähän sama juttu kuin kaikkien muidenkin harrastusten (ja vähän työnteon kanssakin). Haluan tehdä niin monia juttuja että kaikille ei aina ole aikaa. Siksi minusta ei varmaan ole koskaan tullut missää hirveän hyvää. ;D

Mutta mitäpä sitä murehtimaan, kunhan vaan saa tekemistään asioista mielihyvää irti niin se riittää minulle. Musiikki on viime vuosina antanut tilaa muille (minulle) yhtä tärkeille harrastuksille, olen piirtänyt, maalannut, valokuvannut, kuvittanut, rakentanut huonekaluja, tehnyt paljon ruokakulttuurin saralla... Musiikin aika on taas sitten jossain vaiheessa. :)
 
Pianoa tulee jonkin verran pimputeltua. Nuoteista en osaa suoraan soittaa, paitsi pelkän melodian, ja soinnuista vasemman käden. Jos haluan soittaa moniäänisesti, ja nuoteista vasemmankin käden, on minun opeteltava koko kappale ulkoa, koska tapanani on katsoa koskettimia soittaessa, niin en pysty samalla kovin hyvin nuotteja lukemaan.

Haitariakin osaan soittaa jonkin verran. Metsäkukkia ja muutamat muutkin luonnistuvat. Haitari on mielestäni mukava soitin. Sen saa mukaan kaikkialle. Lisäksi siinä on kuin koko orkesteri, kun bassopuolelta saa soinnut ja tahdin, toisin kuin esimerkiksi viululla. Minulle tulee aina kesäinen olo haitarin soitosta. Säkkijärven polkkaa en ole vielä opetellut :) Mutta jotkut ajattelevat, että haitarilla soitellaan vain tanssimusiikkia, vaikka voihan sillä muutakin soitella.