https://tummennuskalvot.fi/

Metsäkoneet

Mikä mahtaa olla raatilaisille tutuin metsäkonemerkki ?

  • Ponsse

    Ääniä: 20 52,6%
  • Sampo

    Ääniä: 2 5,3%
  • John Deere

    Ääniä: 9 23,7%
  • Komatsu

    Ääniä: 3 7,9%
  • Profi

    Ääniä: 0 0,0%
  • Usewood

    Ääniä: 1 2,6%
  • Logman

    Ääniä: 0 0,0%
  • Volvo

    Ääniä: 3 7,9%

  • Äänestäjiä yhteensä
    38
  • Äänestys suljettu .
Jonkun verran noiden valmistusta tehtailla oon käynyt kattelemassa. Alihankkijoillaan vielä enemmän.

Aika mielenkiintoisia laitteita. Edustavat suomalaiset high-tech osaamista parhaimmillaan. Yllättävän monimutkainen tekniikka/mekaniikka/it-ympäristö noissa kyllä on. Työllistävät aika hyvin suomalaista alihankintateollisuutta ja hankintaketjua. Fiilispohjalta ja muutaman oman työriippuvuudem ansiosta annoin ääneni ensimmäiseen vaihtoehtoon. :)
 
JiiJii71 sanoi:
Jonkun verran noiden valmistusta tehtailla oon käynyt kattelemassa. Alihankkijoillaan vielä enemmän.

Aika mielenkiintoisia laitteita. Edustavat suomalaiset high-tech osaamista parhaimmillaan. Yllättävän monimutkainen tekniikka/mekaniikka/it-ympäristö noissa kyllä on. Työllistävät aika hyvin suomalaista alihankintateollisuutta ja hankintaketjua. Fiilispohjalta ja muutaman oman työriippuvuudem ansiosta annoin ääneni ensimmäiseen vaihtoehtoon. :)

Niinpä, kuinkahan moni luulee alkutuotantoalojen olevan lapsenkengissä, vaikka useimmiten ovat ottaneet nopeasti tekniikan innovaatiot käyttöön. Noissahan on mitä hienompaa sähköhydrauliikkaa,tietojärjestelmiä ja gps:t on ollut pitkälti yli 10 vuotta. Moniko tietää, että puunajokone näkee monitoriltaan, missä harvesteri (puut kaatava, karsiva ja mittaan katkova kone) on metsäpalstalla liikkunut ja siten tietää mistä ajettavia puita löytyy. Samoin puiden katkonta ei ole sattumaa vaan ostava taho lähettää koneelle katkontaohjeet ja mitat, joita kuskin tulee noudattaa.
 
Metsäkonevalmistus on siitä erikoinen ala, että isojen ja suurilla resursseilla pelaavien valmistajien rinnalla on vuosien varrella ollut paljon pikkupajoja. Ponssen ja Logsetin tehtailla olen käynyt. Logset jo pienemmän kokoluokan valmistajana perustui aika pitkälle siihen, että ostetaan isoja osokokonaisuuksia valmiina ja tehtaalla vain liitetään ne yhteen. Logsetin tuotekehityksen johtajana toimiva henkilö on vaikuttanut monen pienemmän merkin taustalla ja ilmeisesti vaikuttanut alan kehitykseen aika paljon. Nykypäivänä metsäkoneissakin on ohjausjärjestelmä ja softa keskeisessä roolissa.
 
Eivätkä ole kovin halpoja laitteita kun päätehakkuukoneiden hinnat ovat 300 000-600 000 euroa ja ajokoneet vähän vähemmän. Kun yksi urakointiyksikkö koostuu harvesterista ja yhdestä tai kahdesta ajokoneesta niin yksikön hinnaksi tulee äkkiä miljoona.  Ilmeisesti metsäyhtiöt on painostanut isompiin toimijoihin, joten näitä urakointiyksiköitä saattaa olla yhdellä toimijalla jo 5-10 kappaletta, joten yritysten taseet on aika isoja. Tähän tarvitaan vielä koneiden kuljetukseen lavetit tai vastaavat, joten sekin sitoo muutaman sata tuhatta, jos kalusto on omaa.
 
nemos sanoi:
Metsäkonevalmistus on siitä erikoinen ala, että isojen ja suurilla resursseilla pelaavien valmistajien rinnalla on vuosien varrella ollut paljon pikkupajoja. Ponssen ja Logsetin tehtailla olen käynyt. Logset jo pienemmän kokoluokan valmistajana perustui aika pitkälle siihen, että ostetaan isoja osokokonaisuuksia valmiina ja tehtaalla vain liitetään ne yhteen. Logsetin tuotekehityksen johtajana toimiva henkilö on vaikuttanut monen pienemmän merkin taustalla ja ilmeisesti vaikuttanut alan kehitykseen aika paljon. Nykypäivänä metsäkoneissakin on ohjausjärjestelmä ja softa keskeisessä roolissa.

Ilmeisesti joku näistä pienemmistä on tehnyt konkurssin ja toinen pieni valmistaja ostanut pesän ja siitä on tullut keskisuuri tekijä harvennuskonevalmistajana. Muistaakseni ostaja oli Sampo Porista, jolla on aika kätevä kone harvennuksille ja hintakin edullisempi kuin noiden suurien koneiden valmistajien pienimmät mallit. Ruotsissahan noita pieniä on paljon mm. Tiger.
 
JiiJii71 sanoi:
Aika mielenkiintoisia laitteita. Edustavat suomalaiset high-tech osaamista parhaimmillaan. Yllättävän monimutkainen tekniikka/mekaniikka/it-ympäristö noissa kyllä on.
Ponssehan on tässä nimenomaan edellä kävijä kuinka it-osaamista ja digitalisaatiota on tuotu metsäkoneisiin. Muuta kokemusta ko. härveleistä minulle ei ole, mutta Ponssea kun siivun omistan niin tottakai sitä äänestin.
 
Tässä vaiheessa äänestystä näyttää siltä,että jos Komatsu olis tuossa Deeren ja Sampon välissä niin siinähän olis Suomen myynnillisessä järjestyksessä merkit.
 
FMG ja Lokomo uupuvat. Itse muistan yli 20 vuoden takaa isän Lokomo 910:n. Homma loppui laman aikana, kun olisi pitänyt siirtyä useamman koneen käyttöön eikä vain yhdellä enää pärjännyt.

Tampereelle junalla mennessä tulee katseltua John Deeren takapihaa, jossa on pieni testirata. Heidän simulaattorille oli meiltä tekijä. Museo Fabriikissa tuli kokeltua Ponssen simulaattoria, joka oli ihan hauska.
 
kahe sanoi:
FMG ja Lokomo uupuvat. Itse muistan yli 20 vuoden takaa isän Lokomo 910:n.

Eikös nämä ole nykyään Jontikoita? Ainakin Lokomo on suoraan samaa linjaa ja sitä perua John Deerekin on Tampereen Hatanpäällä edelleen. Joensuussahan John Deerellä on varsinainen tehdas, mutta Tampereella on laskutikkumiesten osasto.
 
Urlaub sanoi:
Eikös nämä ole nykyään Jontikoita? Ainakin Lokomo on suoraan samaa linjaa ja sitä perua John Deerekin on Tampereen Hatanpäällä edelleen. Joensuussahan John Deerellä on varsinainen tehdas, mutta Tampereella on laskutikkumiesten osasto.

Jotakuinkin näin. Joensuun tehtaan tuotantotilaan saavuttaessa aitiopaikalle nostettuna löytyy museoitu Lokomo.
 
Niinhän ne taitaa olla. Joskus pikkupoikana pääsin Lokomon tehtailla käymään ja kerran oltiin metsänäytöksessä, jossa kaatokone kaatoi puun kohti ja ehdittiin puun taakse suojaan latvan kaatuessa viereen.
 
Ponssehan noista tutuin on, kun omistajasuku kuuluu hyvänpäiväntuttuihin.
 
Ponsse ostaa työpaikaltani materiaalia joihin teen teippauksia Ponssen logoilla muutaman kerran vuoteen, näkyvät Ponssen myymälöissä. Ääni Ponsselle.
 
En mä kyllä näistä mitään tiedä mutta Ponssen messualue oli viimeisimmässä Metko:ssa aivan omaa luokkaansa joten siksi ääni Ponsselle.

Ja olihan se erillisjousitettu teli aika komian näköinen kun ajeli yli metrin kannoista eikä hytti juuri kallistellut.
 
Keke78 sanoi:
En mä kyllä näistä mitään tiedä mutta Ponssen messualue oli viimeisimmässä Metko:ssa aivan omaa luokkaansa joten siksi ääni Ponsselle.

Ja olihan se erillisjousitettu teli aika komian näköinen kun ajeli yli metrin kannoista eikä hytti juuri kallistellut.

Ennen noi metsäkonekuskien selät oli aika loppu viidenkympin tienoilla, joten parannukset tarpeen. Muukin ergonomia nykyisin ok. kokonaan työsuuntaan kääntyvän ja vaateriin asettuvan hytin ansiosta.
 
Volvo67 sanoi:
Ennen noi metsäkonekuskien selät oli aika loppu viidenkympin tienoilla, joten parannukset tarpeen. Muukin ergonomia nykyisin ok. kokonaan työsuuntaan kääntyvän ja vaateriin asettuvan hytin ansiosta.

Ei silti ole kadehtimista metsäkonekuskin työssä. Yksinäistä hommaa, pitkät päivät matkoineen ja palkkakaan tuskin kovin korkea. Yrittäjät ovat metsäyhtiöiden armoilla ja niin kuin kaikessa koneurakoinnissa, aina löytyy uusia laskutaidottomia, jotka polkevat hinnat.
 
nemos sanoi:
Ei silti ole kadehtimista metsäkonekuskin työssä. Yksinäistä hommaa, pitkät päivät matkoineen ja palkkakaan tuskin kovin korkea. Yrittäjät ovat metsäyhtiöiden armoilla ja niin kuin kaikessa koneurakoinnissa, aina löytyy uusia laskutaidottomia, jotka polkevat hinnat.

Joo vaatii tietyn tyyppisen ihmisen tuo työ. Kalliit koneet ja matalat palkat on tietty ongelma. Pahimpaan aikaan metsäyhtiöt teki muutaman kuukauden pituisia puitesopimuksia ja samaan aikaan vaativat aina kalliimpia ja kalliimpia investointeja korjuuketjuun. Sama juttu oli myös noiden puiden kuljetusta hoitavilla autoilijoilla eli lyhyitä olivat sopimukset 90 - luvulla.

Laskutaidottomuus on valitettavaa ja yleensä yhdistettynä liian koviin investointeihin johtavat omistajan jatkuvaan työhön ja uupumiseen. Yleensä konekiima ja laskutaito eivät yhdisty samassa henkilössä.
 
nemos sanoi:
Ei silti ole kadehtimista metsäkonekuskin työssä. Yksinäistä hommaa, pitkät päivät matkoineen ja palkkakaan tuskin kovin korkea. Yrittäjät ovat metsäyhtiöiden armoilla ja niin kuin kaikessa koneurakoinnissa, aina löytyy uusia laskutaidottomia, jotka polkevat hinnat.

Ei kai motokuskin palkka mitenkään huono ole, ei ainakaan koulutuksen lyhyyteen suhteutettuna. Kuukausipalkka alkaa kuitenkin kolmosella, joka on duunariammateissa ihan ok.
 
ePa sanoi:
Entäs kaivoskoneet?

Normettien ja Sandvikien valmistusta oon seuraillut lähempää.

Sitten oli yksi erikoisempi tapaus, Atlas Copcon myymä hillittömän iso tunnelipora. Tuo kasattiin poikkeuksellisesti komponenteista Loviisassa Valkon satamassa. Syitä tuohon poikkeusjärjestelyyn oli useita. Laite saatiin aikataulussa valmiiksi ja laivattiin kohti jenkkejä. Ostajataho meni konkkaan kesken laivamatkan ja poralle piti löytää uusi osoite. Pienen jenkeissä tehdyn mutkan jälkeen tuo taisi palata vanhalle mantereelle.

Pääsin katsomaan tuota poraa läheltä ja olihan se kyllä melkoisen vaikuttava laitos. En tiedä laskettiinko sitä luovutusvuonna Suomen viennin arvoon, jokatapauksessa todennäköisesti varsin arvokas laitos.
 
Mielenkiintoinen aihe. Ilmeisesti puhutaan pääasiassa motoista ja ajokoneista, kun metsäkoneita tietysti voi olla hyvinkin monenlaisia. Traktorialustaisista on omakohtaistakin kokemusta aikalailla, mutta näistä ihan tarkoitukseen tehdyistä vain hiukan vanhemmasta JohnDeere-ajokoneesta. Hienoja pelejä.

Jos laveasti käsitellään puunkäsittelykoneita, niin sain viime syksynä hankkia omaan firmaan Äänekosken biotuotetehtaalta käytetyn puukurottajan (Kalmar LogStacker RTD3026), kun tuon tehtaan puunkäsittely siirrettiin kokonaan  Mantsinen-tavarakäsittelijöiden varaan. Alla muutama kuvaa siitä. Tuo on vm 2004, käyttötunteja n. 40 000, ollut viimeiset vuodet tehtaan varakoneena. Siellä oli aktiivikäytössä 2 kpl samanlaisia vm. 2010 koneita, jotka pääsivät vielä toisaalle oikeisiin töihin, mutta meille tuo kolmas (vara)kone hankittiin muuta käyttöä varten.

Koneen teknisiä tietoja (PDF):
Paino: n. 74 000 kg
Hyötykuorma: 30 000 kg
Moottori: Cummins suora kutonen, 15 l, 291 kW, 1825 Nm

Otetaankin leikkimielinen kilpailu, kuka keksii, mihin käyttöön puukurottaja muunneltuna tuli meille? EDIT: Senverran helpotusta, että tuo puukoura puretaan meidän käyttöä varten.

20170915_051904147_iOS.jpg

20170915_051928360_iOS.jpg

20170915_053535919_iOS.jpg


Tässä vielä kuva, jossa tuo mittakaava selviää paremmin:
20170919_101054692_iOS.jpg