https://tummennuskalvot.fi/

Jarruttomasta peräkärrystä jarrullinen?

Squierrel

Sisäänajettu
Liittynyt
23.10.2014
Onko moinen temppu mahdollinen, laillinen ja kustannustehokas?

Lisäisi nimittäin vetokykyisten sähköautojen valikoimaa, jos vaunu olisi jarrullinen.
 
Minun käsittääkseni mahdollinen kyllä, laillinen joo jos homman tekee kunnolla ja kustannustehokas ei todellakaan.

Tuollainen muutos vaatii siis muutoksen akselistoon ym. sekä vetopäähän. Tämän jälkeen tarvit kansallisen tyyppihyväksynnän muutokselle, eli käytännössä joudut rekisteröimään kärryn yksittäiskappaleena ja menemään teknisten vaatimusten mukaan viranomaisen määräysten mukaan:

https://www.traficom.fi/fi/saadokset/autojen-ja-niiden-peravaunujen-tekniset-vaatimukset-0

Lupamaksut, katsastusmaksut ja sitten aikanaan 2v-välein tehtävä määräaikaiskatsastus ajavat siihen että kovin kätevä tuo ei ole tyyliin "heitämpä jarrut alle".

Aikanaan omavalmistekärryjä sai rakennella vapaammin, mutta nykyään tuo on säänneltyä puuhaa siis...
 
Squierrel sanoi:
Onko moinen temppu mahdollinen, laillinen ja kustannustehokas?

Kustannustehokas tapa on laittaa nykyinen kärry myyntiin. Kysyntää on.

Ostat tilalle jarrullisen.

Muut vaihtoehdot menee harrastuksen puolelle, eikä ole mitään takeita millaiset massat suikkalakki muutoskatsastuksessa kärrylle myöntää. Ehkä sitten ok, jos saat valmistajalta todistuksen mitä muutoksia kärry vaatii ja paljonko massat sitten olisi. Siis jos samaa runkoa käytetään jarrullisessa mallissa.
 
Mites toisinpäin, eli jarrullisesta kärrystä jarruton? Riittääkö pelkkä vetopään vaihto ja muutoskatsastus, vai vaaditaanko muutakin?
Nimim. Appiukon puolesta kyselen...
 
Itsekin suunnittelen moista urakkaa majavaa. Auton jarrullinen kuorma on 750kg ja 270kg painavaan kärryyn ,kun asentaa jarruakselin ,työntöjarrun ja vetoaisan niin kärryn paino on jo lähellä 320kg. No saa sinne heittää sitten n430 kg kyytiin versus jarruton 180kg sijaan. Respon 325x150 kärryn omapaino on kuomulla 460kg ja siihen saa heittää 290kg kuorman. En huomioinut 75kg:n aisapainoja. Corollassa kuormat on 450kg/750kg ja jarpissa 550/750kg. Mihinköhän toi perustuu? Joku väitti että cortsussa on sähköllä toimiva pakki, mutta ei se jarru kärry peruttaessa ilmassa liiku.
 
Lisäisi nimittäin vetokykyisten sähköautojen valikoimaa, jos vaunu olisi jarrullinen.
Jaa, meinaatkos jotta niitä jarrullisia tavarakärryjä ei mukamas myytäisi jo kaupassakin valmiina :rolleyes:

Ja ihan kertauksena, sen kärryn kok.massa saa olla ihan mitä tahansa, veturin vetokykyihin sillä ei ole mitään vaikutusta. Eli kaupasta joku 1800kg kok.massainen jarrullinen on ihan ok nyppiä tuollaisella 750kg jarrullista nyppivälläkin, kunhan sen kärryn just sillä hetkellä toteutunut massa lasti päällä ei ylitä kyseistä 750kg. Ajokorttiin sen sijaan tuo saattaa vaikuttaa, sillä jos veturin + kärryn kok.massojen summa on yli 3500kg, niin aletaan kaipaamaan sitä BE-merkintää, olkoonkin että kyseisellä veturilla ei moista kok.massaa saisi edes nyppiä, se ei silti vaikuta tuohon korttivaatimukseen yhtään mitään.

Käytännössä itsellä veturi nyppii 1450kg ja as.vaunu on 1200/1700kg oma/kok.massoiltaan, mutta yhdistelmä on ihan ok kunhan en tuonne vaunuun tunge yli 250kg edestä tavaraa kyytiin. Niin ja kortistani löytyy tuo BE. joten senkin puolesta homma on siis kunnossa.
 
Jarrullisesta voi yrittää pudottaa kokonaismassaa 750kg:aan, niin säilyy jarrut ja ajokäytös kuormattuna, muttei tartte katsastaa. Noin muuten noissa rakenteluissa ei ole järkeä.
 
Corollassa kuormat on 450kg/750kg ja jarpissa 550/750kg. Mihinköhän toi perustuu? Joku väitti että cortsussa on sähköllä toimiva pakki, mutta ei se jarru kärry peruttaessa ilmassa liiku.
Ei se pakista kiinni ole. Samalla lailla hybridiassä eteen kuin taaksepäinkin mennään planeetan pyörimissuuntaa vaihtamalla.

Mutta Tototalla on tavannut olla kevyet vetomassat perus henkilömalleissa. Juurisyitä me ei varmaan tiedetä mutta runko ja jarrut nyt itsellä tulee mieleen. Ei nykyautoista sinänsä minkään mäennousukyvyn pitäisi loppua. Valmistaja on vaan näin todennut.

Topikin idea jo oon tuo jarruttoman muunnos jarrulliseksi. Harrastamista se vaatii ja asiat ei paljoa ole käsittäkseni muuttuneet. Helpompaa on ostaa se jarrullinen kärry suoraan kun modifioida vanhaa. Hitecin postauksesta pointtina se, ettei sen jarrullisen ole sitten pakko olla sitä 750kg max "auton rajoittamana" kokonaismassaltaan. Saa se olla isompikin mutta *kuormattuna* se ei sitten saa olla yli 750kg. :)
 
Mutta Tototalla on tavannut olla kevyet vetomassat perus henkilömalleissa. Juurisyitä me ei varmaan tiedetä mutta runko ja jarrut nyt itsellä tulee mieleen. Ei nykyautoista sinänsä minkään mäennousukyvyn pitäisi loppua. Valmistaja on vaan näin todennut.
Tuokin tosiaan silleen wänkää että toisella valmistajalla voi olla aika jykevänkin tuntuinen suuri auto ja sillä ei saa kuitenkaan juuri mitään nyppiä, toisella valmistajalla kun jo hinnat-alkaen pikkukinnerilläkin vaikuttaisi saavan vetää ihan kunnon kartano-luokan as.vaunuakin.
 
Eiköhän ne vetomassat tule voimansiirron ja jarrujen mitoituksesta. Tojotassa vaikuttaa olevan valmiiksi tirpille mitoitettu vaihdeloota, niin suuren vetomassan kanssa laskennallinen käyttöikä voisi jäädä turhan lyhyeksi.
 
Tuokin tosiaan silleen wänkää että toisella valmistajalla voi olla aika jykevänkin tuntuinen suuri auto ja sillä ei saa kuitenkaan juuri mitään nyppiä, toisella valmistajalla kun jo hinnat-alkaen pikkukinnerilläkin vaikuttaisi saavan vetää ihan kunnon kartano-luokan as.vaunuakin.
Japanilaisissa on aina ollut perinteisesti pienet vetomassat, jostain syystä. Ehkä pitkät takuut ovat vaikuttaneet tässä. 2012 mallin 2,0 l automaattilootaisella Qasqailla taisi vetopaino olla 1400 kg. Vetelin sillä useamman vuoden nykyistä venettä jonka paino trailerin kanssa on 1750 kg. Voimaa riitti ihan samoin kuin nykyisellä XC60 Volvolla jonka vetopaino on 2000 kg. Ajaessa ainut ero, niin Qashqain automaattilaatikko toimi vetäessä fiksummin. Se on osasi vaihtaa vitoselleihan itse ajoissa, toisin kuin Volvo, jota saa vähän kikkailla vaihtamaan.

Sanoisin että jotkut valmistajat ovat ylivarovaisia vetopainojen suhteen.
 
Veikkaan että tietyn tyyppisillä autoilla perävaunun vetäminen ei oli erityisen yleistä, joten vetomassa on ilmoitettu vähän "musta tuntuu" periaatteella. Tietysti jossain voi olla teknisiä rajoitteita, etenkin siellä suurimmassa päässä.
 
No rehellisesti sanottuna todella harvoin se lain koura tuolla tienpäällä perävaunuja punnitsee, raskas liikenne erikseen vaikka niitäkin punnaillaan todella harvoin = pitää jo olla melko huonoa tuuria jos tuollaisesta muutaman satkun ylityksestä jää poliisille kiinni. Riskillä siinä toki mennään, jos jotain sattuu niin ne vastuu-kysymykset voi olla vak.yhtiönkin kanssa vähän niin ja näin, mutta...

BTW: Itselläkin Qashqai II piti aikanaan oikein valita jotta sai max vetomassat 1800kg, joka löytyi mallistosta vain ja ainoastaan man.askisesta 1.6dCi 130 4WD disukasta. Toki sama maksimointi nyt sitten toistui tämän Citroën Berlingonkin kanssa, suuremman XL-mallin maksimi 1450kg löytyy vain man.askisesta 5hlö 1.5BlueHDi 130 disukasta. Aikaisempi II-koppasessa Berlingossa taisi olla 1200kg se maksimi, joten sellaista ei taloon voinut tulla tai olisi pitänyt luopua myös tuosta Dethleffsistä, joten piti odotella että tämä III-koppanen tulee tuotantoon. No sittemmin tämä Berlingokin mentiin paskomaan kun tätä saa enää vain patteri-autona, jolla ei sitten enää nypitäkään yhtään mitään, eikä tuo range muutoinkaan juuri päätä huimaa, hinnasta vielä puhumattakaan :(
 
No rehellisesti sanottuna todella harvoin se lain koura tuolla tienpäällä perävaunuja punnitsee, raskas liikenne erikseen vaikka niitäkin punnaillaan todella harvoin = pitää jo olla melko huonoa tuuria jos tuollaisesta muutaman satkun ylityksestä jää poliisille kiinni. Riskillä siinä toki mennään, jos jotain sattuu niin ne vastuu-kysymykset voi olla vak.yhtiönkin kanssa vähän niin ja näin, mutta...
Juuri näin. Vastuukysymyksiä minäkin pidän ylipainoasioissa suurimpana riskinä. Aivan samallalailla se ylipainoinen traileri pysähtyy kuin lain sallimissa vetopainoissa oleva jarruttaessa, kun vaan trailerin jarrut on kunnossa. Itse asiassa oikein säädettyjä jarruja ei juuri huomaa, vaan auto käyttäytyy jarruttaessa kuin ei kärryä perässä olisikaan.

Itse olin vaihtanut juuri Qashqain ja sen vetopainot riitti vielä sen aikaiselle veneelle, mutta kun vene vaihtui olisi lakia kirjaimellisesti noudattaakseen pitänyt vaihtaa myös autoa.

30-50% venetrailereista tien päällä ei ole lainmukaisissa painoissa. Useimmiten syynä on ylipainolla kuormattu traileri. Veneen valmistajat ilmoittavat kilpailusta johtuen veneensä liian keveiksi. Kun tähän yhtälöön lisätään moottori, akut ja kaikki tarvikkeet, saattaa todellinen paino yllättää. Senhän voi jokainen todeta vaikka katsastaessaa traileria. Jos on vene päällä normaali kuormassa, niin pyytää samalla punnitsemaan paketin. Itselläkin on puolikkaalla tankilla 50 kg ylipainoa, mutta se on vielä sallituissa rajoissa.

Ylikuormattuja trailereita pidän suurempana turvallisuusriskinä kuin vetopainon ylitystä.

Olisikin mielenkiintoista, kun poliisi alkaisi näitä ratsaamaan. Monella menee nyt AB-kortin raja niin kiikun kaakun rekisteriotteelta katsottaessa (määrittelee ajokorttiluokan tarpeen), että ylipaino saattaisi aiheuttaaa tilanteen että ajokortti ei enää riitäkään. Kannattaa kaikkien muistaa, ettei ylipainoa katsota rekisteriotteesta vaan puntarilta. Tämä meinaa poliisiltakin joskus unohtua...
 
Minun käsittääkseni mahdollinen kyllä, laillinen joo jos homman tekee kunnolla ja kustannustehokas ei todellakaan.

Tuollainen muutos vaatii siis muutoksen akselistoon ym. sekä vetopäähän. Tämän jälkeen tarvit kansallisen tyyppihyväksynnän muutokselle, eli käytännössä joudut rekisteröimään kärryn yksittäiskappaleena ja menemään teknisten vaatimusten mukaan viranomaisen määräysten mukaan:

https://www.traficom.fi/fi/saadokset/autojen-ja-niiden-peravaunujen-tekniset-vaatimukset-0

Lupamaksut, katsastusmaksut ja sitten aikanaan 2v-välein tehtävä määräaikaiskatsastus ajavat siihen että kovin kätevä tuo ei ole tyyliin "heitämpä jarrut alle".

Aikanaan omavalmistekärryjä sai rakennella vapaammin, mutta nykyään tuo on säänneltyä puuhaa siis...
On tullut tehtyä useampi ja kohta tehdään seuraava. Kärrystä riippuu, mutta noin lähtökohtaisesti vaihtoon menee akseli ja vetopää. Niiden väliset työntötangot ja jarrun vaijerit pitää asentaa. Kärry pidetään O1-luokan kärrynä, kokonaismassa 750 kg:ssa, jolloin kärryä ei tarvitse katsastaa koskaan vaikka siinä jarrut onkin. Riippuu akselistosta ja kärryn iästä paljonko sille tulee hintaa. Edullisimmillaan olen vanhaan kärryyn tehnyt muutokset vaihtamalla akseliputkeen vaan jarrullisen navat ja v-malliseen aisaan vetopään ja väliin vaijerit ja työntötanko. Tuolle tuli hintaa pari sataa + muutoskatsastus. Jos pitää vaihtaa kumivääntövarsilla oleva jousitus samalla, niin kokonaisuudelle tulee helposti hintaa tonnin verran.

Nämä 825 kg kärryt on hankalia, kun niiden kantavuus ja kokonaispaino ei ole yhtään enempää kuin 750 kg kärryn, mutta jos sen jarrulliseksi muuttaa, niin pitää muutoskatsastuksessa huolehtiä, ettei pysyy O1-luokan kärrynä. Käytännössä alennetaan kokonaismassa 750 kg:aan.
 
On tullut tehtyä useampi ja kohta tehdään seuraava. Kärrystä riippuu, mutta noin lähtökohtaisesti vaihtoon menee akseli ja vetopää. Niiden väliset työntötangot ja jarrun vaijerit pitää asentaa. Kärry pidetään O1-luokan kärrynä, kokonaismassa 750 kg:ssa, jolloin kärryä ei tarvitse katsastaa koskaan vaikka siinä jarrut onkin. Riippuu akselistosta ja kärryn iästä paljonko sille tulee hintaa. Edullisimmillaan olen vanhaan kärryyn tehnyt muutokset vaihtamalla akseliputkeen vaan jarrullisen navat ja v-malliseen aisaan vetopään ja väliin vaijerit ja työntötanko. Tuolle tuli hintaa pari sataa + muutoskatsastus. Jos pitää vaihtaa kumivääntövarsilla oleva jousitus samalla, niin kokonaisuudelle tulee helposti hintaa tonnin verran.

Nämä 825 kg kärryt on hankalia, kun niiden kantavuus ja kokonaispaino ei ole yhtään enempää kuin 750 kg kärryn, mutta jos sen jarrulliseksi muuttaa, niin pitää muutoskatsastuksessa huolehtiä, ettei pysyy O1-luokan kärrynä. Käytännössä alennetaan kokonaismassa 750 kg:aan.
Mikä sulla tässä on kantavana ajatuksena ollut useamman kärryn tapauksessa? Harrastaminen vai onko vetokalusto oikeasti niin kranttua ettei muuten massat riitä?
 
Kai sitä harrastamiseksi voi kutsua, kun olen tehnyt niitä muille kuin itselle. Pitäisi vielä itsellekin tehdä yksi, kun vaan tulisi vastaan sopivan ikäinen v-aisallinen ja muuten hyväkuntoinen kärry. Helpottaahan se erilaisen vetokaluston kanssa, että vetomassat riittää ja itse olen tottunut siihen, että yhdistelmässä on kaikilla akseleilla jarrut. Minulla ei itsellä ole koskaan aiemmin ollut jarrutonta kärryä kuin nyt kevällä yhden ostin. Se on kaksiakselinen, niin siitä en ala tekemään jarrullista, tulee turhan kalliiksi. Muuten siitä on tuolla autotallissa pari postausta mitä sille on tehty.
 
Tosiaan jos muuten on sopiva kärry, niin esim knottin osilla:
- kumijousiakseli jarruilla 600 €
- työntöjarru 250 €
- vaijerit ja jarrutasaaja. 50 €
- kierretanko + vanttiruuvi 20 €
- muut kiinnitystarvikkeet. 20 €

Reilu 900 € tuollaiselle tulee hintaa uusilla osilla. Mistään uudemmasta kärrystä en lähtisi muokkaamaan, etenkään jos on pellistä prässätyt C-palkit aisana. Niitä voi olla vaikea vakuutella katsastuksessa, että ne kestävät, vaikka eihän niiden sen enempää tarvitse kestää kuin jarruttomassakaan kärryssä. Se helpottaa aina, jos kärryä ei tarvitse muokata muuten kuin osia vain vaihdella ja kaikki osat on vaan pultattu kiinni.

Lehtijouselliseen kärryyn on tullut tehtyä RHS-putkesta akseli ja siihen hitsattua navat kiinni. Hitsauksesta oli inssi vailla selvityksen, mutta sekin helppo homma, kun on asiallisen näköiset saumat. Samoin putkesta piti olla tiedot, mutta kun ne ole vahvemmat kuin alkuperäiset, niin ei enempiä kysymyksiä. jarrullinen napa maksaa n. 200 €/kpl, että tulee siitäkin vajaa 500 € hintaa akselille ja muut osat päälle.

Jousituksen tyyppiä ei kannata vaihtaa, sillä se menee liian monimutkaiseksi. Käytetyillä osilla voi päästä paljon halvemmalla ottamalla jarruosat esim. kolaroidusta kärrystä. Kannattaa muistaa 750 kg kärryn kanssa kuitenkin, että siihen ei voi laittaa työntöjarrua ja akseleita 1,5 tonnin tai painavammasta kärrystä, vaikka ne fyysisesti sopisivat siihen. 900-1050 kg on aika hyvä haarukka osille.

Muutoskatsastuksen hinta kannattaa selvittää, sillä se vaihtelee toimipaikoittain hyvinkin paljon.

Tuon jälkeen sitten ymmärtääkin miksi se jarrullinen kärry maksaa tonnin enemmän ja jos on uudehko kärry, niin ei kun kiertoon ja ostat uuden jarrullisen. Nythän käytetyistä peräkärryistä maksetaan välillä ihan poskettomia hintoja.
 
Viimeksi muokattu: