https://www.popvakuutus.fi/asiakaspalvelu/yhteistyokumppaneiden-edut?utm_source=autostadium&utm_medium=banner&utm_campaign=autovakuutus_autostadium_jatkuva&utm_content=autovakuutus_0418

Sähköauto vetojuhtana

jarsu

Sisäänajettu
Liittynyt
11.7.2019
Sähköautojen yhtenä heikkoutena on pidetty sopimattomuutta kärryn vetoon.

Ja koukullisia onkin ollut aika vähän tarjolla.

Mutta yhä enemmän sähköautojakin valjastetaan kärryn eteen vetohommiin.

Avataan tähän keskustelu, millaisia kokemuksia sähköautoista on ollut vetojuhtana.

Liitän oheen oman tarinamuotoisen jutun, jossa vedin kuomukärryn Tampereelta Rukalle.

Toki hieman nolottaa tällaista kevytkärryjuttua postata, Rukan vaunuparkissa näkyi Teslan Model Y ison asuntovaunun vieressä.

Mutta tässä juttu:

Lappiin peräkärryn kanssa -20°C pakkasessa

Ei onnistu, sanoi poika. Kyselin, josko he tyttiksen kanssa tulisivat Picantolla, niin mahtuisivat viisi henkeä ja kamat kahteen autoon. Ei onnistu, oli tuomio.

Thulen sovitepalat olivat Mersuun, Audiin ne eivät sovi. Jäljelle jäi Muuli tai Finnair. Finnair Helsingistä 215€. Muuli takapihalta, ilmainen.

Onnistuu.

Mutta korjataan aloitusta; ei lappiin, vaan Rukalle. Tampereelta hieman yli 700km.

Sähköautolla tarvitaan välilatauksia. Niitä tarvittiin. Keskitytään niihin, muutenhan reissu ei poikkea ilman peräkärryä ajetusta. Vaikka matka-aikaa kyllä kului lähes kohtuuttomasti. Mutta ei syy ole kärryn. Eikä sähköauton. Vaan Kirsin. Alm-Siira antoi varoituksen. Aamulla sataisi alijäähtynyttä vettä. Jäätävä ajokeli. Ehkä tämä oli onni, jonossa muiden määräämässä tahdissa edettäisiin. Ei olisi järkeä sooloilla. 400hv ei kannattaisi ulosmitata. Ettei tulisi ulosajoa.

Kuomu ja Muuli; kauheeta, sehän kuluttaa ihan hirmusti (jälkilaskennan mukaan 35,6 kWh/100km).
Mutta ei kulutus, eikä range ole tämän näytelmän pääroolissa. Unohtakaa ne.

Pääosaa näyttelee latausnopeus.

Kun rangea on sen verran, että HPC latureiden välinen 160 km onnistuu, niin latausnopeus on se, joka määrittelee matkanteon nopeuden. Mitä nopeammin hoituu välilataukset, sitä nopeammin taittuu reissu.

Nopea lataus voi toteutua kahdella tavalla;
1. pitää ladata vain vähän; minimaaliset kWh:t. Tämä ei ole juhdan, eli Audi e-tronin optimijuttu. Eikä taida olla -20°C pakkasessa kärry perässä monen muunkaan juttu.
2. iso latausteho

Now we are talking. Korkea latausteho. E-tronin bravuuri.

Kuinka kävi?

Välilataukset Jyväskylässä (21min), Kuopiossa (23min), Sukevalla (29 min) ja Suomussalmessa (27 min). Ei pettänyt e-tron bravuurinäytöksessään; keskilatausteho 122 kW. Tän ovat osanneet Audin miehet oikein toteuttaa.

Yhteensä lataustauot 1:40h. Onko se paljon? Vai vähän?

Hälvennetään aluksi, että kärryreissu Rukalle, reilu 700 km onnistui ilman draamaa. Pakkasessa, alimmillaan -25°C. Auto toimi hyvin, lämmintä piisasi sisällä, matkanopeus oli muun liikenteen tahtiin. Ihan samoin, kuin oltaisiin matkattu millä tahansa autolla. No, ehkä e-tronissa pieni vivahde-ero Picantoon. Picantossa kaksiteho penkinlämmittimet, e-tronissa kolme.

Mutta ne lataustauot; harmaantuiko hiukset? pitikö matkalaiset tainnuttaa syväuneen?

Toteuma oli jokaisen puolentoista-kahden tunnin ajon jälkeen 20-30 minuutin tauko.
Jos vertaa polttomoottoriautoon (ja polttomoottoriautollahan tauot ihan samat olipa kärryä tai ei), niin meidän porukalla ruokataukoa lukuun ottamatta välipysähdykset olisivat olleet lyhyemmät. Ehkä puoli tuntia olisi nopeammin oltu perillä polttomoottorilla.

Mutta verrataan sähköauto kärryllä vs. ei kärryä.

Ajoin saman reissun samalla e-tronilla marraskuun lopulla ilma kärryä. Kulutus pienempi, ja myös lataustauot lyhyemmät.

Marraskuu lataustauot 1:28. Nyt 1:40. eli 12 minuuttia piti peräkärryn kulutuslisän (29,4 vs 35,6 kWh/100km) kompensoimiseksi notkua pidempään latureilla.

12 minuuttia. Muuta eroa ei kärry reissuun tuonut. Korjataas, meinas unohtua; maksoihan se hieman enemmän: 7,8 vs 9,3 €/100km. Matkalatausten ladatun energian keskihinta oli 0,27€/kwh.

 

Liitteet

  • taulukko.jpg
    taulukko.jpg
    43,2 KB · Katsottu: 131
  • kollaasi mittaristo.jpg
    kollaasi mittaristo.jpg
    63,5 KB · Katsottu: 135
  • kollaasi lataukset.jpg
    kollaasi lataukset.jpg
    26,5 KB · Katsottu: 128
  • pääkuva sukeva.jpg
    pääkuva sukeva.jpg
    60,5 KB · Katsottu: 215
jarsu sanoi:
Sähköautojen yhtenä heikkoutena on pidetty sopimattomuutta kärryn vetoon.

ID.4 se mihin sitä käytetty on kevyt kärryn muutamat keikat max 30km:n kun 1ST:ssä koukku vakiona, mutta erikseen sitä ei olisi hankittu - kuten ei ole kohta kymmeneen vuoteen polttiksiinkaan kun parin koukun hinnalla saa toisen auton - jota ei vaihdeta lähellekään samaan tahtiin kuin pääasiallista kulkinetta - jossa koukku.

Eli sähkäri veturina toimii siinä mihin meillä on tarvetta.
 
jarsu sanoi:
Pääosaa näyttelee latausnopeus.

Now we are talking. Korkea latausteho. E-tronin bravuuri.

Tämä! Mä alan olla selkeästi tätä koulukuntaa että sähköautossa yksi tärkeimpiä ominaisuuksia matkantekoon on kunnollinen latauskäyrä! Sellainen että se on laakea ja riittävän tehokasta alusta loppuun ja että auto osaa tehdä tarvittavat temput akun lämpötilalle että lataus toimii niin kuumassa kuin kylmässä.

E-tronin käyrä näkyy olevan suorastaan eeppisen upea!

https://support.fastned.nl/hc/en-gb/articles/360000815988-Charging-with-an-Audi-e-tron

Liikaa näkee sellaisia joissa on joku hätäinen hirmu piikki välillä 10-25% SOC ja muuten luirutetaan jollain nollateholla. Tai että ainakin 70% jälkeen tai pakkasella latausteho on jotain säälittävän ja naurettavan välillä...

 
Itsellä tulee Volvon sähkiksellä vedettyä pari kertaa vuodessa pidempi lenkki ja sitten sulan maan aikaan viikottain lyhyempää tarvetta.
 
Eihän tuo 1:40 latausaika tuolle matkalle ole paha, toisaalta bensa-autolla saa puolet tuosta ajasta pois, kun käy kerran kahvilla/tankkaamassa ja syömässä kerran.

Mutta nämä on kuitenkin maku asioita kuinka kauan roikkuu tauoilla.
 
Hyvä aloitus ja kommentilla tämä ketju seurantaan.

...jään mielenkiinnolla odottelemaan kokemuksia vähän isompien kärryjen kanssa :)
 
Jep, olen samaa mieltä. Hyvä aloitus.

Kun omaan arkeeni kuuluu asuntovaunu, niin vetokyvyn kehitys sähköautomarkkinassa kiinnostaa kovastikin.
 
tomppa sanoi:
Jep, olen samaa mieltä. Hyvä aloitus.

Kun omaan arkeeni kuuluu asuntovaunu, niin vetokyvyn kehitys sähköautomarkkinassa kiinnostaa kovastikin.

E-tron 55:n vetomassa on 1800kg, ei riitä vielä sinulle.  ;)
 
Hyvin ovat vetopainot kehittyneet. Tuon Bemarin vetopaine lähentelee jo omaa tarvettani. Olisi mielenkiintoista joskus lukea tosielämän testiä siitä miten matka sujuu 2500 kg:n vaunun kanssa. Ja ei, en ole hommaamassa sähköautoa vetoautoksi vuosikausiin jos lainkaan.
 
Mielenkiintoista olisi kokeilla joskus heppakopin vetämistä sähkärillä. Englantilaisvalmisteisen maastoajoneuvon kokoajan 8,1l / 100 km dieseliä kulutus nousi 800 km:n lenkillä tankkauksista laskettuun 14,7l/100km. Koppi sinänsä ei ole painava, mutta ilmanvastusta tulee aikalailla.
 

Liitteet

  • 33F68520-DED9-44AB-BD03-52083A9C02AB.jpeg
    33F68520-DED9-44AB-BD03-52083A9C02AB.jpeg
    34,9 KB · Katsottu: 183
  • 78AE54AD-5D73-443B-8C96-DD425D7DFD7F.jpeg
    78AE54AD-5D73-443B-8C96-DD425D7DFD7F.jpeg
    44,1 KB · Katsottu: 169
-karppa- sanoi:
Paljonko reissuilla oli keskinopeus, joka kertoo paljon miten matka etenee?
Jos ja kun tarkoitat noita jarsun kärrynvetoja, niin mun taulukkolaskentaohjelma kertoo keskinopeudeksi taukoineen 69 km/h.
 
Akun lämmityksen tuoma etu korostuu kyllä pitkillä siivuilla, naamakirjan palstalla oli reissutarina Lahti-Levi ioniq 5:lla boksi katolla ja menomatkalla latauksiin oli käytetty aikaa lähes 4 tuntia. Kokonais matka-aika 15 tuntia :rolleyes:
 
Vertailun vuoksi tuo profiilin Q7 kiskoo parin tonnin vaunua kesäkelillä ja suhteellisen tasaisessa maastossa sähköllä reilu 50kWh keskikulutuksella. Ei tosin kovin pitkään :) Lisäksi hybridissä on sen verran tehoton sähkömoottori, että kovin jyrkkää ylämäkeä ei tarvita ennen kuin polttomoottori tulee avuksi. Reaalielämän sähkönkulutus lienee olisi reilusti yli 50kWh. Talvella perässä keikkuu koppivaunu kokonaispainoltaan jotain ~1200 kilon tienoilla. Edellisten vuosien diesel veturilla tuo talviyhdistelmä vie ~15% enemmän kuin vaunu kesällä.

Olisi kyllä mielenkiintoista päästä testivetämään noita laahuksia esimerkiksi juurikin sillä IX:llä. Talvitestiin riittäisi toki esimerkiksi E-Tron. Viikonloppuna ajettaneen Oulu-Syöte-Oulu kärryn kanssa, lieneekö tuollainen retki onnistuisi sähkärillä mikäli kumpaankin suuntaan lataisi Pudasjärven ABC:lla?
 
Kaapo sanoi:
onnistuiko kaikki latauksen kärryä irroittamatta?

Ei, ja tämä on tietysti peräkärryn kanssa liikuttaessa ongelma; toki tuo oma kevytkärry oli helpo irrottaa koukusta ja työntää viereiseen parkkiruutuun, mutta kyllä siinä aika säätäminen olisi, jos esim vaunun kanssa samaa joutuu tekemään.

Toki jossain onnistuu ilman irrotusta:
Sukevan ja Suomussalmen pihat olivat niin väljiä, että niissä kärryn voi jättää koukkuun. Samoin Kuusamossa Prisman laturit parkkipaikan takalaidalla, jossa lataus irrottamatta onnistuisi.
 
tomppa sanoi:
Jos ja kun tarkoitat noita jarsun kärrynvetoja, niin mun taulukkolaskentaohjelma kertoo keskinopeudeksi taukoineen 69 km/h.

Jes, tällä reissulla varsinaisilla ajomatkoilla keskinopeus jäi aika alhaiseksi. Mutta tässä syynä ei ollut kärry, tai sähköauto, vaan jäätävä keli.

Alkumatkasta satoi alijäähtynyttä vettä ja loppumatkastakin tiet olivat kuuran peitossa ja liukkaat. Ja kun matkaa tehtiin päiväsaikaan, jolloin liikenne suht vilkasta, niin tarkoitti käytännössä, että eteneminen oli koko matkan jonon tahdissa, ei ohituksia.

 
Karvis sanoi:
Akun lämmityksen tuoma etu korostuu kyllä pitkillä siivuilla, naamakirjan palstalla oli reissutarina Lahti-Levi ioniq 5:lla boksi katolla ja menomatkalla latauksiin oli käytetty aikaa lähes 4 tuntia. Kokonais matka-aika 15 tuntia :rolleyes:

Joo, useilla sähköautoilla akun esilämmitys on talviaikaan kriittisen tärkeä. Ja onneksi näyttää, että yhä useammassa mallissa sellainen näyttäisi olevan.

Mutta tuossa aloituksen e-tronissa ei ole akun esilämmitystä. Hyvä latausteho kylmänä ei siinä mallissa perustu esilämmitykseen, vaan laakeaan latauskäyrään.

Menee vähän akkuspeksien puolelle, mutta kun kylmää akkua aletaan pikalaturilla ladata, se alkaa nostaa pikkuhiljaa sitä lataustehoa ja samalla lämmetä. Positiivinen kierre. kun lämpiää, nousee vastaavasti latausteho.

Mutta, sitten se iso mutta: se lataustehon nousu pysähtyy, kun latauskäyrä ehtii siihen pisteeseen, että se lakaa laskea. Constant Current vaiheesta siirrytään Constant Voltage vaiheeseen. Se on se sama piste, jossa optimilämpötilassa akun latauskäyrä kääntyy laskuun.

Se piste on useilla sähköautomalleilla välillä 20-50%, tyypillisesti kait siellä 30% luokkaa.

Ja siis jos latauksen aloittaa vaikka 15%, ehtii se latausteho nousta sinne SOC 30% asti. Mutta sitten se lataustehon kasvu pysähtyy. Ja useilla automalleilla pakkasella se akku ei ole tuona 15-30% latausvälillä vielä paljonkaan ehtinyt nousta. Jää keskilatausteho pieneksi.

Ja se e-tronin bravuuri:

E-tronissa tuo Constant Current/Constant Voltage piste on latauskäyrällä vasta 80%:ssa. Paljon myöhempään kuin muilla automalleilla.

Ja tämä tekee sen, että jos lattauksen aloittaa e-tronilla vaikka SOC 20%:ssa ehtii se lämpeneminen ja lataustehon nousu jatkua paljon pidempään 20 -> 80%.

Tämä on se merkittävä syy, miksi e-tronin keskilatausteho pakkasella on niin paljon parempi, kuin useimmilla muilla malleilla. Ilman esilämmitystäkin.
 
Docw sanoi:
Vertailun vuoksi tuo profiilin Q7 kiskoo parin tonnin vaunua kesäkelillä ja suhteellisen tasaisessa maastossa sähköllä reilu 50kWh keskikulutuksella. Ei tosin kovin pitkään :) Lisäksi hybridissä on sen verran tehoton sähkömoottori, että kovin jyrkkää ylämäkeä ei tarvita ennen kuin polttomoottori tulee avuksi. Reaalielämän sähkönkulutus lienee olisi reilusti yli 50kWh. Talvella perässä keikkuu koppivaunu kokonaispainoltaan jotain ~1200 kilon tienoilla. Edellisten vuosien diesel veturilla tuo talviyhdistelmä vie ~15% enemmän kuin vaunu kesällä.

Olisi kyllä mielenkiintoista päästä testivetämään noita laahuksia esimerkiksi juurikin sillä IX:llä. Talvitestiin riittäisi toki esimerkiksi E-Tron. Viikonloppuna ajettaneen Oulu-Syöte-Oulu kärryn kanssa, lieneekö tuollainen retki onnistuisi sähkärillä mikäli kumpaankin suuntaan lataisi Pudasjärven ABC:lla?

Google kertoo Oulu - Syöte matkaksi 142 km. ja siinä välissä on Pudasjärven ABC:n 50 kW laturi.

Lähes varmaksi voi sanoa, että e-tronilla onnistuisi (ja myös IX:llä, vaikka siitä ei kokemusta olekaan). Sähköautoissa näyttää siltä, että kärryssä se merkitsevä kulutuslisä liittyy ilmanvastukseen. Mäkisessä maastossa iso massa myös hyvin regeneroi takaisin sitä energiaa akkuun, toki häviötä siinä on, mutta käsittääkseni tuo ilmanvastus on se akun tappaja, ei niinkään massa.

Mutta nuo 50kW:n laturit eivät kyllä tuo kesää. Se ladattava energiamäärä sen verran iso, että 50kW:n laturilla kyllä tukka harmaantuu.

Vetohommissa HPC latureiden merkitys korostuu, niillä tulee sitä energiaa sen verran hyvällä tahdilla, että se kärryn janoisuuden tarvitsema lisäenergia hulahtaa akkuun parissa-kolmessa lisäminuutissa.