Mitkä ominaisuudet ovat autossa tärkeitä?

Tuolla foorumin sisältö-topicissa mainitsin, että nykyautojen digitaalisuus ei meikäläistä suuremmin kiinnosta. Muutama muukin foorumikasvo esitti samansuuntaisia näkemyksiä.

Tässä topicissa voidaan asiasta jauhaa enemmän. Mitkä ominaisuudet ovat autossa tärkeitä, ja mitkä ovat sellaisia, joilla ei ole niin väliä? Nykyisin tuntuu, että auton älyominaisuudet ovat monella ostajalla entistä tärkeämmässä roolissa, kun taas perinteisemmät asiat eivät ole enää niin merkityksellisiä.

Itselleni tärkeitä ominaisuuksia/asioita ovat ajettavuus, moottorin ominaisuudet (vääntö, suorituskyky & polttoaineen kulutus) yhdistettynä vaihteiston toimintaan, kuljettajan ympäristön viihtyisyys ja selkeys (helposti omaksuttavat hallintalaitteet, oikein sijoitettuna), yleinen laadukkuus & toimivuus arkikäytössä, riittävä turvavarustus (abs, bagit, esp) sekä muotoilu. Varustepuolella "must have"-juttuja ovat oikeastaan vain ilmastointi ja vakionopeudensäädin.

Ei niin tärkeitä ominaisuuksia ovat sitten esimerkiksi kosketusnäytöt, parkkitutkat, älyominaisuudet ja puhelinsovellukset. Myöskään autonomisen autoilun ominaisuudet eivät suuremmin kiinnosta. Toki näitä ominaisuuksia voi seuraavissa autoissani olla, mutta oikein hyvin pärjäisin ilmankin.

Mitäs ominaisuuksia muut pitävät tärkeinä?

Rengasmelu on iso tekijä.

Nastattomat talvirenkaat ovat monessa autossa riittävä ratkaisu, mutta hienoissa autoissa nastatkaan eivät häiritse. Kuten kolmosautossani eli Peugeot 607:ssa. Todella miellyttävä äänimaailma myös nastoilla.

Mitään viihde-elektroniikkaa ja videopelejä en kaipaa. En varsinkaan kun taustalla on vain valmistajan kustannusjahti eli mahdollisimman halvalla muka hienoa.

Ennemmin Saabin kaltainen kytkin, jolla saisi nopeusmittaria lukuunottamatta kaikki pimeäksi. Jos jotain informpitavaa tulee niin osaa auto sitten sytyttää siihen valot.

Nyt kun on pian 50 tkm sähköautoilua takana niin voimalinjoista mikään muu ei tunnu enää yhtä hyvältä. Manuaalina jokin kiva auto menisi kyllä.

Aika vähäiset ovat omat toiveeni, mutta jotkut käytännössä näkemäni ja osin kokemani ominaisuudet ovat kivoja.
- avaimeton käyttö eli ei tarvitse kaivella avainta taskusta.
- vetokoukku, siis sellainen "sisään kääntyvä", joka on aina mukana matkassa.
- kamerat, helpottamassa pysäköintiä.
- neliveto
- automaatti-ilmastointi
- navigaattori, jossa suomenkielinen puhe

Vaihteisto mieluiten manuaalinen. Ilmeisesti tottumiskysymys, pitäähän autoa myös saada ajaa eli tehdä muutakin kuin ohjata. 

1. Ajoergonomia ja ajettavuus sekä tukevuus.
2. Neliveto (käyttöauto)
3. Ajovalot (käyttöauto)
4. Automaatti (käyttöauto)
5. Moottori
6. Sedan (käyttöauto)
7. Sadetunnistin (käyttöauto)
8. Valoautomatiikka (käyttöauto)
9. Automaattisesti himmenevät peilit (käyttöauto)
10. Äänimaailma (hiljainen ja suhinaton)
11. Cruise


Digitaaliset ja autoon yhteyttä pitävät laitteet kuuluvat siihen kategoriaan joita en autooni halua tai tarvitse, digimittaristot, hudit ja vokit ei kiitos. Avaimeton auto on käytännöllinen muttei mikään must, yhdessä on  ja elän muidenkin kanssa. Myöskään kosketusnäyttöjä yms en halua, bt on ihan hyvä olla olemassa muttei sekään must koska minun ei tarvitse autoillessa puhua puhelimeen.

Autossa pitää olla fiilistä joten moottorilla on suuri merkitys, kutos-kasi-kakstoistamukiset matalalla hörsköttävät ja vääntävät moottorit luo ajamiseen sitä vaivattomuutta, hienoja voimalinjojakin toki löytyy mm 530e sähkö yhdistettynä sirkkelin moottoriin.

-Auton tyylikkyys, ajaton malli ei liian pramea. Ympätty kromi ei ei.
-Vakaa kulku tienpäällä, varmaankin hiukan isompi auton koko.
-Ei farkku, ei jaksa likaantuvaa perää enää monen farkun jälkeen.
-Automaatti vaihteet olis kiva mutta monen tonnin lisä hinta ei kiinnosta joten manuaali vaihteinen kelpaa kyllä hyvin.
-Auto joka ei aiheuta hirveää kateutta kavereille, nautinto tulee siitä että pitää itse valintaansa hyvänä.
-Avaimeton käynnistys ja ovien lukitus/avaus on hyvä.
-En kaipaa likennemerkki tunnistusta enkä kaistavahtia ja perinteinen vakionopeuden säädin riittää hyvin.
-Automaattinen ilmastointi ehdottomasti, yksi manuaalinen ollut ja toista ei tule.

Ilmeisesti huomattavasta ikäerosta huolimatta meillä on Bear'in kanssa jokseenkin yhtenevät prioriteetit. Yritän listata omani jonkinlaisessa merkitsevyysjärjestyksessä.

1. Kestävyys, vähävikaisuus, hyvä jälleenmyyntiarvo.
2. Ajamisen helppous, "leppoisuus". Ei turhaa paimentamista, riittävä ohjaustuntuma, hyvät kaarreominaisuudet.
3. Toimiva voimalinja: vääntävä, puhdikas moottori yhdistettynä toimivaan, "huomaamattomaan" automaattilaatikkoon, neliveto.
4. Toimivat sisätilat, järkevä tilankäyttö, ei häritseviä yksityiskohtia, hyvät penkit riittävillä säädöillä.
5. "Puhutteleva", selkeä ja ajaton muotoilu niin ulkopuolelta kuin sisältäkin.
6. Toimivat, selkeät hallintalaitteet, mukaan lukien mittaristo ja näytöt. Liika digitaalisuus miinusta.

Varusteista sen verran, että niitä tuppaa tulemaan nykyisin väkisin mukaan, halusi tai ei. En osaa arvioida, olisiko joku sellainen, joka olisi kaupan este, mutta varuste, jota en halua, jää helposti käyttämättä. Alla vielä joitakin sellaisia, joiden puute tai puutteellinen toiminta voisi tuntua ikävältä:
- Sähkösäätöinen kuljettajan penkki
- Webasto, joka lämmittää sekä moottoria että sisätiloja
- Vararengas (suuri puute nykyisessä)
- Vakionopeudensäädin
- Sähköinen takaluukun avaus (pystyperämalleissa)
- Parkkitutka takana
- Taittumattomat takapenkin selkänojat.

E: Automaatti-ilmastointia en maininnut, koska oletan, että ainakin malleissa, jotka itseäni kiinnostavat, se on vakiona.

Kun tässä on ikää ruvennut karttumaan, niin viimeksi parisen vuotta sitten uutta autoa speksatessa joutui laittamaan tarkoituksenmukaisuuden sekalaisen tilpehöörin edelle:

- riittävät tilat tarpeeseen nähden, eli kun minusta oli tehty jo yksinkertainen vaari, niin vauvan/lastenistuimen telakkaratkaisut takana keskellä sekä tarve vaunukaluston kuljetukseen tarkoitti pikaisen analyysin jälkeen tila-autoa. Samassa kaupassa pääsi nauttimaan korkeammasta ajoasennosta, eli liikennetilanteen hahmotus ylempää katsoen edessä olevien matalien sedanien yli on seniorille vaan mukavampaa ja helpompaa.

- kalenteri-iän mukana tulleet krempat ja jäykkyydet panivat miettimään automallia, jonka kuskinpaikalle vain helposti siirrytään samassa tasossa. Enää ei tuntunut kivalta pudottautua matalalle istuimelle kun tiesi, että sieltä joutuisi kohta taas hankalasti vääntäytymään kipuilevaa selkärankaa rasittaen ylös.

- auton varustelutason mukana 'pakosti' tullutta sähköistä ja jalan heilautuksella avautuvaa isoa takaluukua mietin aluksi epäilevästi, mutta kun tuohon on nyt tottunut, niin ei yhtään kaipaa kuraisen avausnapin etsimistä kädet täynnä kantamuksia.

Autossa mielestäni pitää olla jotain pientä särmää, jotain hiukan kulmaa johon tarttua. Nykyiseen elämäntilanteeseen (=työ jota olen tehnyt parikymmentä vuotta) auton kokonaistaloudellisuudella on aika iso merkitys. Samoin sillä, että miltä ajaminen autolla maistuu. Se on kombo joka muodostuu ajettavuudesta (miten auto reagoi kuskin pyyntöihin), voimalinjasta, materiaaleista, varusteista ja niiden toiminnasta. Siihen särmään vaikuttaa merkin yleinen status (hyvässä/pahassa), ulkonäkö, mielikuvat...

Käyttövoiman ja suhteen ei kannata olla lukkiutunut mihinkään idealismiin, ennemminkin toimia opportunistisesti ja ”cherry-pickata” kulloisestakin tilanteesta parhaita puolia. Tällä hetkellä pihalla on kolme autoa, yksi bensaturbo manuaalilla ja nelivedolla,  etuvetoinen automaattidiesel ja plug-in voimalinjalla varustettu. Kaikennäköisiä laitteita on ollut ja varmaan tulee myös vielä olemaan.

Vetokoukullisia autoja ei tällä hetkellä omassa taloudessa ole. Äitimuorin pihalla puolentoista kilsan päässä sellaisia on kolme. Niin kauan kuin niihinkin on jonkinmoinen käyttöoikeus, en ole nähnyt noihin käytettyihin ruoskiin alkaa investoida.

Jotkut varusteet ovat toiminnaltaan aika hyviä. Esim nuo Toyotan AHS valot ovat selkeä osoitus siitä, että hyvin suunniteltu ja toteutettu varuste on oikeasti ajamista helpottava. Muista varusteista tähän työhön integroitu navi alkaa olla kyllä nykypäivänä aika minimivaatimus.

Kaksi ylivoimaisesti tärkeintä ovat tila ja ergonomia. Tilaa tulee olla sen verran ettei tartte juuri tehdä kompromisseja tavaroiden, koirien ja ihmisten välillä, vaan kaikki mahtuu ilman suurempaa tetriksen peluuta kyytiin. Ja ergonomia siksi että myös heikkojalkaisen liikkuminen tulee olla miellyttävää, sekä siltä istumalta voisi heittää vaikka useammankin sata km non-stop paikkojen puutumati 8)

Näiden jälkeen tulee sitten nuo kaikki kikottimet, avustimet, tekniikka... Ja jos tämän kaiken jälkeen vielä kirsikaksi kakun päälle saa silmää miellyttävän ulkonäönkin, niin hommahan alkaa olemaan paketissa

Ajan saatossa vaan mieli ja varsinkin mieltymykset muuttuu. Tuossa joku vuosi sitten Qashqai täytti kaikki em. vaatimukset nätisti, koska tuolloin ei tuo tilavaatimus ollut niin pinnalla. Nyttemmin asiat ovat muuttuneet ja kyllästyin tuohon jatkuvaan tetrikseen, niin autonkin piti siksi vaihtua. Tällä hetkellä tuo jatkokorinen Berlingo XL täyttää tuon tilavaatimuksen täydellisesti, eikä tuo ergonomiakaan yhtään hullumpi ole. Ja jotta myös nuo muut vaatimukset täyttyi, niin korkein varustetaso ja lähes läpensä ruksittu lisävarustelista ja jo alkoi paketti olemaan jälleen nipussa - ainakin muutamaksi vuodeksi taas eteenpäin

Voimalinja ja ajo-ominaisuudet eivät itselleni ole about minkään arvoisia, eivät ole koskaan olleetkaan. Tälläkin kertaa tuo as.vaunu määritti voimalinjan vain yhteen vaihtoehtoon vetokapasiteetin maksimoimiseksi ja sitten nuo muut ajo-ominaisuudet... No ihanko rehellisesti moista smurffibussia edes harkitsisi kaveri joka hakisi jotain rata-auton käytöstä Talossa on tuo 600cc 2-pyöräinen jolla sitten haetaan ne ajofiilarit jos sille päälle satutaan. Auto on meillä vain ihmisten ja tavaroiden liikutin 8)

Neliveto ja Webasto tulevat ensimmäisinä mieleen.

- Hinta
- Renkaiden kunto
- Leiman pituus.

Näillä on menty.

-tilava sisältä ja hyvä ajoasento, erityisesti edestä jotta pitkä mahtuu hyvin istumaan
-hyvä ajettavuus, suuntavakaus ja ohjaustuntuma
-vähävikaisuus
-tarpeeksi tehoa/vääntöä jotta ohitukset ja kiihdytykset sujuu kevyesti
-järkevät osto ja käyttökustannukset

Tätä täytyy tarkastella melkeinpä kahdelta eri kantilta, koska vaatimukset ja toivomukset ovat parissa vuodessa ja viime vuonnakin paljon muuttuneet.

Tilanne aiemmin omalla autolla ajaessa:
- Fiilistä, tehoa/kiihtyvyyttä ja hyvät äänet iso plussa. Varusteista ilmastointi ja vakkari tärkeitä. Automaatti merkittävä plussa. Rengasmelu tai ajettavuus samantekeviä, kunhan ei kumpikaan hirmuisesti häiritse.

Tilanne nyt, kun käytettävissä työsuhdeauto:
- Varustevaatimukset nousseet valtavasti, hyvä olisi olla (kaikki ei pakollista) mm. navi, avaimeton ovien avaus, puhelimella ohjattava webasto, lämmitettävä ratti, automaattivaihteisto, sähköinen takaluukku ja kaikenkaikkeaan nykyaikainen näkymä, mutta mm. Android Autoa en ole koskaan ymmärtänyt kaivata. Peruutuskamerat yms kanssa mukava juttu. Vaatimukset tehosta tai hyvistä äänistä ovat jääneet hyvin pieneen osaan. Edelleenkään ajettavuus tai rengasmelu eivät kiinnosta - ne ovat rittävällä tasolla varmasti lähes kaikissa nykyautoissa. Kulutuksella ei mitään merkitystä, mutta välillä on mukavaa kisata itsensä kanssa mahdollisimman pieneen kulutukseen.

Tulevaisuus?:
- Mikäli jossain vaiheessa työsuhdeauto poistuu, onkin näiden yllämainittujen vaatimusten yhdisteleminen vaikeaa ja omalle lompakolle mahdotonta. Fiilis esimerkiksi äänien myötä on saavutettavissa vain riittävän vanhoissa autoissa, mutta niistä puuttuu vaatimus nykyaikaisuudesta. Tätä tilannetta en osaa nyt edes kuvitella, ei mitään aavistusta minkä ostaisin.

1) Hyvät tilat etupenkeillä paitsi korkeus- myös leveyssuunnassa ja penkit, joihin voi lössähtää haluamaansa asentoon. Vastaavasti hävittäjälentokoneen ohjaamosta lainatut ahtaat ja kapeat istumapaikat ja liian tuetut sporttiset penkit, jotka määräävät istuma-asennon samalla, kun painavat persusta, lantiota ja reisiä puutuneiksi on huono.
2) Pintapehmeä jousitus suurilla joustovaroilla, joka nielee kuopat ja saumat ja hiljainen matkustamo, jossa voi vaikka kuiskata moottoritievauhdissa. Vastaavasti jämäkkä alusta, jossa tien epätasaisuudet tuntuvat takalistossa asti ja ratti vispaa dynaamisesti pienien kivienkin yli ajettaessa kuin mikroautossa ja vonkuvat rengasäänet on kamalia.

3) Vääntävä kone ja riittävästi tehoa, jotta nopeuden kerääminen on vaivatonta ja eleetöntä, eli kiihtyminen rajoittuu autoon eikä myös kuskiin. Korkeilla kierroksilla ulvotettava kone ei ole rentouttava ajettava.

Jaahas mitenköhän olisi....

1.kestävyys ja pikkuvikojenkin olemattomuus
2.jälleenmyyntiarvo
3.voimalinja (nyt kun tuolla hybridillä ajatellut kaikki muu on jotain aivan hirveää)
4.varustelu jotka oltava ilmastointi, avaimeton käyttö, vakkari. Muut sitten aivan sama ja esim. Sadetunnistin ja acc ovat täysin turhat.
5.kohtuullinen suorituskyky

Sit ominaisuudet joita ei saa olla
1.Pikkuviat tai tyyppiviat, myös öljyn lisääminen on vika. Ei uudessa autossa tarvitse käydä pellin alla huoltojen välissä. Merkki siitä, että valmistaja tekee halvalla ja testaus on käyttäjillä
2.huono voimalinja, siihen vaan menee hermo kun nykii ja reagointi on hidasta. Manuaali on pois suljettu joka tapauksessa
3.pikku nitinät ja natinat sisustassa ja yleinen halpuus toteutuksessa
4.pienet litraset ja himpun päälle moottorit
5.huono arvonsapitäminen, toki jos 4 edellistä kohtaa välttää on 5 kohtakin kunnossa.

- asiallinen ulkonäkö, sisätilat myös
- luotettavuus
- kohtuuhintaiset ylläpitokulut
- pieni polttoaineenkulutus ja co2 päästöt verojen minimoimiseksi.
- istuinlämmittimet, tosin taitaa varmaan kaikissa nykyautoissa ne ollakin.
- 2-osassa kaatuvat takaselkänojat tavaratilan laajentamiseksi, nekin taitaa nykyään olla kaikissa.
- muutoinkin riittää tavanomainen nykyautojen perusvarustus, en tarvitse digitaalinäyttöjä, pehmeäpintaisia kojetauluja, automaatti-ilmastointia, navigaattoreita, yms. luksusta. Puhelimen googlemaps korvaa auton navigaattorin ainakin mulle täysin riittävästi.

En tiedä sitten jos tulisi enemmälti ajoa, voisi vaatimustaso silloin kohota, esim. alhainen melutaso voisi tulla merkityksellisemmäksi. Tällaiset reilu 10 tuhatta km vuodessa pärjäilee vähän vähemmilläkin vaatimuksilla. Ja rehellisesti sanoen tällä tulotasollakaan ei ole varaa asettaa kovin suuria vaatimuksia

Varusteita jotka olisi ihan kiva olla muttei äärettömän välttämättömiä:
- peruutuskamera
- vakionopeudensäädin

Bear'ia lainaten:

Bear sanoi:

Itselleni tärkeitä ominaisuuksia/asioita ovat ajettavuus, moottorin ominaisuudet (vääntö, suorituskyky & polttoaineen kulutus) yhdistettynä vaihteiston toimintaan, kuljettajan ympäristön viihtyisyys ja selkeys (helposti omaksuttavat hallintalaitteet, oikein sijoitettuna), yleinen laadukkuus & toimivuus arkikäytössä, riittävä turvavarustus (abs, bagit, esp) sekä muotoilu. Varustepuolella "must have"-juttuja ovat oikeastaan vain ilmastointi ja vakionopeudensäädin.

Ei niin tärkeitä ominaisuuksia ovat sitten esimerkiksi kosketusnäytöt, parkkitutkat, älyominaisuudet ja puhelinsovellukset. Myöskään autonomisen autoilun ominaisuudet eivät suuremmin kiinnosta. Toki näitä ominaisuuksia voi seuraavissa autoissani olla, mutta oikein hyvin pärjäisin ilmankin.

Napsauta laajentaaksesi...

Ja ihan samat sanat.
Lisätään vielä ajatus toimintavarmuudesta ja viattomuudesta.

Ajamisen helppous ja mukavuus. Toimintavarmuus siten, että matka jatkuu jollain tavalla eli se pitää olla varmistettuna.

Tärkein ominaisuus on luonnollisesti, että auto on valittu omaan käyttötarpeeseen sopivaksi ominaisuuksiltaan ja hinnaltaan. Pitää muistaa, että jollekkin riittää se tonnin käyttöauto tai jollakin on varaa/mahdollisuus ajaa yli 100 tuhannen euron autolla. Omaan nykyiseen käyttötarpeeseen seuraavat ominaisuudet ovat tärkeitä:

-hyvä kuljettajan istuin, sähkösäätö muistilla (2 kuljettajaa päivittäin ja ajoasennot aivan eri)
-lämmitettävä pehmeä nahkainen ohjauspyörä
-hyvät stereot
-mahdollisuus ajaa sähköllä päivittäiset kaupunkiajot, joita tulee paljon.
-neliveto
-hyvät renkaat
-miellyttävä melutaso
-adaptiiviset valot

Mikäli yllä mainitut asiat eivät ole kunnossa niin hyvä ajettavuus, suorituskyky, luotettavuus ja ulkonäkö eivät riitä tekemään autosta riittävän hyvää nykyiseen käyttötarpeeseen.

Nämä muuttuu auton käytön mukaan, mutta myös työsuhdeauton valinnan kohdalla mentiin suunnilleen tällä järjestyksellä, rajat vaan tulivat vastaan.

- Suorituskyky, käytännössä aina tehokkain moottori mihin on varaa. Nykyisen osalla kävi niin että moottoriksi sai keskitehoisen, varusteet sitten jäi tehtaalle  ;D
- ajettavuus, tämä ok kunnossa, mukavuus painotteinen mutta välittää hyvin infoa tienpinnasta, esim. pitotasosta. Sporttia alkanut taas pikkuhiljaa kaipaamaan.
- Fiilis, no sitä ei kyllä mondeossa ole. Omalla rahalla ostaessa se tärkein osa-alue

Nykyisillä autossa istumis määrillä vielä kärkeen lisäksi
- auton istuin/ ajoergonomia. Nykyisessä on kunnossa.

Kiva olla kohtaan:
- vetokyky 1500kg. Vene tulee vielä perässä. Tämäkin check.

Autojen varusteet, kulutus, tilat tai imago eivät ole oikeastaan vaikuttaneet koskaan. Nämä kohdat ovat kunnossa jo työsuhdeauto sääntöjen kautta. Omalla rahalla ostaessa en näihin ole kiinnittänyt oikeastaan mitään huomiota.

Tärkeimpinä pidän:

-Riittävät tilat
-Kattavat varusteet
-Taloudellisuus
-Riittävä suorituskyky
-Hyvä ergonomia, erityisesti istuimet
-Mukavuus
-Hyvä hinta-ominaisuus-laatu -suhde
-Omaan makuun miellyttävä ulkonäkö

Minulle eivät niinkään merkitse:

-Suuret moottoritehot
-Imago/onko auto ns. premiumia vai ei/mitä joku ajattelee valinnastani

Ja noiden kriteerien perusteella nykyinen on ollut juurikin nappihankimta.

Tärkeysjärjestyksessä kolme tärkeintä.
1. Tilat pitää olla riittävät, varsinkin tavaratila.
2. Kokonaistaloudellisuus, mihin vaikuttavat auton, vakuutusten, huoltojen, verojen, polttoaineen kulutuksen hinnat sekä jälleenmyyntiarvo.
3. Automaatti-ilmastointi.

Omalla kohdalla arvostan:
- Moottorin tehoa ja vääntöä (Tarpeeksi, että käytössä oleva kori jaksaa liikkua kohtuudella)
- Automaattivaihteisto (Ei nyt aivan pakollinen, mutta tottumus kysymys. Kyllä tuo helpottaa ajamista)
- Hyvä jakkara kuljettajalla (Käytännössä vaatii yleensä "Sport-penkit")
- Edelliseen liittyen kangas penkit (Puolinahkat nippa nappa käy. Pepa ei kestä kylmää nahkaa  :-\ )
- Nyt kun on tottuunut tuohon nelivetoon, niin vaikaea siitäkin olisi luopua
- Mahdollisimman hyvät musiikintoistovälineet (Niin hyvät kuin kukkaro sallii  )
- Tutkat eteen ja taakse (Nuokin on sellaiset, että kun on tottunut, niin hankalaa on olla ilman)
- Ilmastointi
- Viisari mittarit (Vanhat silmät ei saa selkoa noista digitaalisista härpäkkeistä)
- Edellistä sivuten, kunnolliset käyttökytkimet, radiolle, penkin lämmityksille, ymv... (Ei kosketusnäyttöjä)
Siinähän niitä nyt aluksi. 

Erilaiset ominaisuudet eri käyttökohteissa on eri tavalla painotettuina. Tänään kyllä taas kiittelin Land Roverin aivan loistavalla tavalla mietittyä vetokoukku/ilmajousitus komboa.

Nousu autoon sisälle. Keskiruudusta vetokoukku esille. Ilmajousitus alas keskikonsolin nappuloista. Peruutus kärryn vetokidan alle kameran avulla. Nouseminen autosta ja kävely takakontille. Nappulasta takakontti auki. Takakontissa olevasta takajousituksen korkeuden säädöstä takapäätä ylös, vetokita lukittuu vetokoukkuun. Kumarrus koukun viereen ja piuhan kytkeminen kiinni. Kärryn nokkapyörän nostaminen ilmaan ja lukitseminen yläasentoon. Etuovesta nouseminen auton sisään ja keskinäytöstä suomenkielisen kysymyksen kuittaus ”onko perävaunu kytketty kiinni”. Halutessaan olisi voinut määritellä näytöstä kärryn painopisteen, niin auto osaa ottaa sen huomioon ajettaessa. Jos koukun kuormitus olisi epäilyttänyt, olisi senkin voinut punnata samalla.

Miksei kaikissa vetokoukullisissa voisi olla näin hienoa systeemiä?


Muoks, ja painavan kärryn irroittaminen toisessa järjestyksessä.

Peruutus kohteeseen, takakontti auki, ilmajousitus yläasentoon, nokkapyörä alas ja lukitseminen, vetokidan vapautus, piuha irti, ilmajousitus alas, nappulasta koukku sisälle ja hipaisunappulasta auto lukkoon ja hälyttimen aktivointi.

- Ajoasento
Tästä lähtee kaikki tai tämä voi romuttaa kiinnostuksen autoon samantien.
Penkki, ratti ja muut hallintalaitteet.

- Ajo-ominaisuudet
Ohjauksen ja alustan toiminta, tunnokkuus ja tarkkuus.
Käyttöautossa myös vakaus ja tietynlainen turvallisuuden tunne.

- Moottori
Käyttötarkoitukseen sopiva, tehoa riittävästi.
Polttomoottoriautossa tärkeää on myös moottorin äänimaailma, korostuu harrasteautossa.

- Ulkonäkö
Auton täytyy näyttää hyvältä, käyttöauton ainakin sopusuhtaiselta. Koskee myös sisätiloja.

Noiden perusasioiden jälkeen voi miettiä varusteita, väriä ja merkkiä.